sunnuntaina, elokuuta 23, 2009

Soundtrack-arvostelu: Takanori Arisawa - Digimon Adventure Uta to Ongaku Shuu Ver. 01 (2000)

Huom.
Tämä kirjoitus on poimittu aiemmasta blogistani.  


Kysytte, että mitä hitsiä? Kyllä, otan analyysiin mukaan Abban sijasta Digimonmusiikkia. Ei luoja, naurahdatte. Kyllä, soundtrackkeja on minulla monia. Niiden arvosteleminen kappale kerrallaan on aika vaikeeta ja kyseenalaista. Hiljainen, mitätön, 5 minuuttia kestävä kappale, jossa kuullaan vain viulun soittavan kerran 20 sekunnissa samaa nuottia voi olla todella loistava musikaalinen valinta, jos kyseessä on vaikka kohtaus kauhakartanosta, jonka käytävillä päähenkilö hiippailee. Musiikin lyttääminen sen tylsyyden takia olisi tällöin väärin.
Siispä A: On joko otettava huomioon tilannesidonnaisuus arvostellessa tai B: Arvostella levyä kokonaisuutena, ohittaen tarkempi analyysi kappaleiden struktuurista.

Tällä kertaa kyseessä ei ole kronologinen soundtrack, joten kappaleiden pitäminen erillisinä yksilöinä on mahdollista.


Koska en blogin poistamisen pelossa viitsi suoria latauslinkkejä tähän sisällyttää, annan vain linkin sivulle, josta löytyy latauslinkki tähän albumiin:
*Lataa täältä*
01. Butter-Fly ~TV Size~
02. Aban
03. Subtitle
04. Adventurer ~Taichi no Theme~
05. Straight from the Heart ~Sora no Theme~
06. Run with the Wind ~Yamato no Theme~
07. Digital Scratch! ~Koushirou no Theme~
08. Sweet Innocent ~Mimi no Theme~
09. Blue Faith ~Jou no Theme~
10. Little Brightness ~Takeru no Theme~
11. Bokutachi Digimon!!
12. Bokura wa Itsumo
13. Iya na Yokan
14. Ijou Jitai Hassei!!
15. Hirogaru Fuan
16. Kyoufu no Ashiato
17. Kuroi Inbou
18. Eye Catch
19. Aku no Theme
20. Kanashimi
21. Aku no Shutsugen
22. Taiketsu
23. Zetsobou
24. Shuugeki! Soshite...
25. Brave Heart ~TV Size~
26. Shitou
27. Shouri ~Zen no Theme~
28. Tomodachi~Tatakai no Theme~
29. Happy End
30. I Wish ~TV Size~
31. Yokoku
32. Butter-Fly ~Theatre Size~

Digimon. Tuo suomiduppausten ajaton klassikko ja nauruhermojen ikuinen herisyttäjä. Digimonin ensimmäista kautta alettiin näyttämään Nelosella siinä vaiheessa, kun Pokémon oli noussut buumiksi ala-asteikäisten keskuudessa. Digimon ei koskaan saavuttanut kilpailijansa kaltaista suosioita, ja Agapion onneton duppaus teki siitä lähinnä kulttimaineen omaavan roska-animen. En ota kantaa nyt itse sarjan juoneen, joka kyllä oli Pokémonia parempi(otin sitten kuitenkin), vaan keskityn sarjan taustamusiikin analysointiin. Useilla TV-sarjoilla on jopa elokuvamusiikin tasoinen soundtrack. Digimon kuuluu tässä suhteessa suuriin yllättäjiin.
Annan taas tuttuun tapaan pisteitä kappaleista.

01. Butter-Fly ~TV Size~
Tunnari. Temmokas, rokkia ja syntikkarokkia lähetyvä kappale. Pilattiin suomessa lyriikoilla tyyliin "ja me vou vou vovou vou". Japaniversiossa miesääni laulaa, ei mikään Brörn kuitenkaan. "Kertosäe" jos niin voi sanoa on pirteä ja nousee lopulta mahtipontiseen huipennukseen. Biisi päättyy samoihin riffeihin, kuin mistä alkoi. Oikein reipas tunnari.
***½

02. Aban
Kysessä musiikki, joka soi ennen episodin alkua samalla näyttäen tapahtumia "aikaisemmista jaksoista" kertojan kerratessa tapahtumia. Piano ja viulu soivat kauniisti taustalla, luoden haikea tunnelman. En ole varma, mihin tällä pyritään. Kuvataanko lasten loputonta epätoivoa ja vastoinkäymisten kulkua kenties?
****

03. Subtitle
Lyhyt ja reipas välitunnari, jonka aikana jakson nimi mainitaan. Torvet kuuluvat voimakkaasti.
**½

04. Adventurer ~Taichi no Theme~
Levy koostuu taustamusiikista ja henkilöinen omista "hahmobiiseistä". En muista, soivatko nämä kappaleet koskaan itse TV-sarjassa. Taichin, johtohahmon eli leaderin oma kappale on nopea syntikkapoppi, jossa vähän jazzahtava saksofoni vie melodiaa eteenpäin.
***

05. Straight from the Heart ~Sora no Theme~
Sora, oliko se sinimyssyinen gimma? Juu. Kappaleessa soi jälleen jazzahtava saksofoni. Tyttömäisempää eli rauhallisempaa sykettä etsitty. Kappale erittäin hento ja tyyni - hahmoprofiili-kö?


06. Run with the Wind ~Yamato no Theme~
Sarjassa Taichin kanssa "liiderin" roolista kamppaillut tyyppi. Soittaa huuliharppua ja oikeaoppisesti kappaleessa kuullaan huuliharppu. Jazz-tyylinen ote on mukana nähtävästi kaikissa biiseissä. Reippaampi, rockahtava, muttei mitenkään sensaatiomainen musiikkiteos kyseessä.
***

07. Digital Scratch! ~Koushirou no Theme~
Koushirou oli se nörtti. Musiikkiin on selvästi haettu teknillisesmpää sävyä. Korkea piipitykset kuvaavat tietokoneen piippailua ja modeemin ääntä. Teknomaista syntikkaa käytetty ainoastaan soittimissa. Kappale valju.


08. Sweet Innocent ~Mimi no Theme~
Mimi oli se kiljuja-liisa. Kappaleeseen haettu hieman rytmikkäämpää bittiä kuin Soran tapauksessa. Discohitti ei ole kuitenkaan kyseessä. Melodia soi huilulla poikien kitaran sijaan.
**

09. Blue Faith ~Jou no Theme~

Jou, nörtti, bespectacled boy. Kappale on selvää swingiä, torvikööri bluessahtava. Jännänä elementtinä on kappaleessa soiva kazoo. Minkä vuoksi, jää hämärän peittoon.
***

Little Brightness ~Takeru no Theme~
Takeru oli se pikkupoika, joka aina itki ja valitti. Suomenkielisessä versiossa hänellä oli 15 vuotiaan murrosikäisen ääni. Kappaleessa haettu lapsuuden iloa, eli itkuvelliä ei haluta kuvata. Kappale tekopirteä ja lattea.


11. Bokutachi Digimon!!
Vihdoinkin profiilimusiikit loppuivat. Taustamusan aika. Tämä pirteä kappale soi kai silloin, kun ei ollut vaara tai uhka läsnä. Agapioduppauksesta muistan sen soivan "Toookooomooon" ääninäytteen aikana. Omaperäisen tästä tekee 15 sekunnin kohdalla soiva syntikka "miu". Eli siis korkea miu-ääntä muistuttava "soitin" luo melodian. Miu miu mimmi miumiu mimmi miumiu miu miu miu miu miu miumiu miuuu. :D Loistava
****

12. Bokura wa Itsumo
Huvipuistoaspekti kohdalla. Erittäin rytmikäs ja omaperäinen hulluttelubiisi. Miumiu-syntikka onkin nyt djuudjuu-syntikka. Kupla-ääniä ja ksylofoni kuuluu myös kööriin. Lopussa kuulu hillopurkin kannen avautumista muistuttava "plops" ääni. Riemukasta.
***½

13. Iya na Yokan
Salaperäinen klarinetti alussa. Jatkuu vieläkin mystisemmällä kellopelin melodiassa, taustalla vain bassokitara ja hento viuluorkesteri. Klarinetti jatkaa lopussa, nousee sävelasteikoissa atonaalisesti ylöspäin ja lopulta saavuttaa huipun ja kiertyy alas "diu-dyi-dui-doi". Omaperäistä.
****½

14. Ijou Jitai Hassei!!
Uhkaavat patarummut soivat alussa. Taustalla soi uhkaava yksinuottinen torvi. Vaskisoittimet luovat uhkaavaa kuvaa. Pelokkaat, värisevät jouset tekevät kappaleesta vielä uhkaavamman. Äänenvoimakkuus vaihtelee aaltomaisesti, se alkaa heikkona, voimistuu ja taas heikkenee. Minuutin kohdalla rytmi muuttuu ja tilalle tulee sinfoniamainen ja painostava orkesterimusiikki; Viittaa siihen, että uhka toteutui. Tämä soi muun muassa lasten tippuessa maailmojen väliseen kuiluun.
****

15. Hirogaru Fuan
Korkea syntikkaviulu soittaa uhkaavaa neljänuottista sävelmää. Taustalla kuluu basso ja synteettinen enkelikuoro. Kappale jatkuu samanlaisena, mutta nousee sävelasteikossa aina vaan nostaen pelon huippuunsa - ja lopulta huipentuu.
****

16. Kyoufu no Ashiato
Hyvin vaikea kuvata. Uhkaava soundi jälleen. Hieman konemainen, tehdasmainen syke. Metronomi ikäänkuin lyö tahtia. Outoja scifi-vingutukisa kuuluu, raskas piano ja kitara. Mysteeristä musiikkia.
***½

17. Kuroi Inbou
Soi klassisen "Takeru putoaa sänkynsä kanssa veteen"-videon aikana. Uhkaava syntikka urku tekee yksinkertaista musiikkia, raskas rokkikitara antaa riffin ja pari väliin. Puolen minuutin kohdalla rumpurytmi tarttuu, rokkityyli lisääntyy. Sävelasteikko nousee ja saavutta huipun ja kappale alkaa "alusta".
***

18. Eye Catch
Ns. mainoskatkon välimusa. Suomessa hyödytön ja tv-kulttuurissa tuntematon. Tekopirteä ja pahasti tunnelmaa rikkova etenkin synkän episodin kohdalla.
*

19. Aku no Theme
Aku Ankan tunnari? Ei. Taas jonkun pahiksen tunnari. Mitä niitä olikaan, niitä "Pimeyden valtiaita". Uhkaava alku ja sitten rytmikäs boleron tyylinen osuus, jossa taustalla soi viuluorkesteri ja vuoroin hevikitara. Hieman tyylirikkoinen, mutta ehkä sitä haettukin.
**½

20. Kanashimi
Heti alusta voi päätellä, että vaihteeksi nyyhkykappale edessä. Piano ja viulut ovat avainsanoja tässä hitaassa balladissa. Ei itsellä ainaan ilmekään värähtänyt, vaikka kirkonkellot soivatkin lopussa.
**

21. Aku no Shutsugen
Pitäisi selvitää, kuka tämä Aku on. Devimon tai vastaava? Raskas kitaranvingutusbiisi vaihteeksi. Erillään soittaessa harva uskoisi, että kappale kuuluu Digimon-sarjaan.
**

22. Taiketsu
Erittäin uhkaava, pulssia matkiva rytmi. Syntikka luo pelottavaa soundia, joka nousee ja kasvaa. Kirkonkello; tuomion kello, soi viimeistä kertaa. Lopulta kaikki sekoittuu ja tuho on valmis. Lyhyt mutta voimakas raita. Käytetty varmaan siten, että samalla episodi loppuu "mutta selviävätkö he"-tyyliin.
***

23. Zetsobou
Taas uhkaavat viulut luovat pelkoa alussa. Pieni hiljaisuus, vaskit luovat vaimeasti melodiaa. Yhtäkkiä voimakkaat viulut soivat. Hiljaisuus jälleen, vaskit ja viulut jatkavat ja voimistuvat ja nopeutuvat ja nopeutuvat ja nousevat....ylöspäin! Erittäin upea uhka-kappale.
****½

24. Shuugeki! Soshite...
OK, eli ns. taistelumusiikki. Soi aina kärhämän aikana. Temmokas ja jälleen sähkökitara vahvasti mukana. Sooloriffit kuuluvat kai asiaan. Melko omaperäinen biisi.
***

25. Brave Heart ~TV Size~
Evoluutiomusiikki. Lähtee soimaan, kun hahmo muuttaa muotoaan. Vahvasti pop-ja rockpohjainen kappale. Tunnarin ohella tuttu kappale varmasti monelle sarjaa satunnaisesti katsoneelle. Laulu mukana, japaniksi tietty. Onneksi Agapio ei sentään sitä mennyt suomentamaan :D Ihan hyvä, ideaa on.
***½

26. Shitou
Uhkamusiikki jälleen. Tuntuu olevan sekoitus aiempia uhkamusiikkeja. Rytmikäs tällä kertaa ja paljon eri taustakohinaa(eli eri soittimia ja sämpläyksiä yhdistetty). Kokonaisuus toimii silti.
***

27. Shouri ~Zen no Theme~
Tämä taisi olla viimeisen jakson "yhdistymismusiikki", eli "pelastamme maailman ja pahuus tuhotaan", haeuttu siis tunnelmallista ja haikeeta mutta silti juhlavaa melodiaa. Syntikkahuilu soi päällimmäisenä. Kappale kuitenkin loppuu nopeasti ilman tättärää-osuuksia. Olikohan tämä nyt se mitä ajattelin.
***

28. Tomodachi~Tatakai no Theme~
Taas jotain "ystävyys" tai "luottamus" teemaa ilmiselvästi. Kaunis 2 viulua sisältävä kappale, jossa myös pianon voi kuulla vierailevan kevyesti. Nyt on onnistuttu haikeuden luomisessa. Loppuosassa vauhti ehkä kasvaa liikaa ja tunnelmallisuus särkyy. Olisi pitänyt pitää koko kappale rauhallisena, niin 4 tähteä olisi ollut tarjolla.
***½

29. Happy End
Tätä en itse edes muista sarjasta. Tulee mieleen lähinnä joku italiaanoiskelmän ja Rauno Lehtisen sävellyksen yhdistäminen euroviisun diskopoppiin. Eli mitäköhän tällä taas hain?
**

30. I Wish ~TV Size~
Taas joku japsien oma karaokevillityksen tuotos. Vai soiko tämä siinä yhdessä karaoke-jaksossa. En tiedä, mutta kyseessä siis haikeeta poppia lähetyvä laulu, jossa japanilaissolisti laulaa. Kappale ei mitenkään järisyttävän omaperäinen. Lopussa kuiskataan "I Wish...wish...wish". Vau. Just joo.
**

31. Yokoku
Päätunnarin sovitus...sopii vaikka mainokseen tai tämmöistä. Ei tähiä.

32. Butter-Fly ~Theatre Size~
A Cappella versioita tunnarista, kunnes musiikki tulee takaisin. Nimestä päätelleen ehkä soinut elokuvan päätteeksi. Ken tietää. (Eli digimonkeisari, Ken Ichijoji. Hah hah. -Ei luoja....jätkä on 19 ja katsoo... -En kyllä katso, kuuntelen vain).

Albumi
Kyseessä siis kaksiosaisen soundtracksarjan ensimmäinen osa. Sisältää tunnarien lisäksi henkilömusiikit ja taustamusiikkia. Taustamusiikki on suurimmalta osalta jännityspainotteista. Kertoo jo, että Digimon on Pokémonia synkempi sarja. Musiikkiin panostettu ja useat kappaleet ovat omaperäisiä ja säväyttäviä. Ehdottomasti suositeltavaa kuunneltavaa.
****

1 kommentti:

Tiiiiiia kirjoitti...

ihtellähän on tästä se Ver.2 :D
kyllä ne vaa tosiaan on panostanu tähän musiikkiin! Digimonin musiikki on aina niin ihana ja hyvää kuunneltavaa :DD
et tänki levyn vois periaatteessa hankkia :D

Suosituimmat artikkelit