sunnuntaina, elokuuta 30, 2009

Wanhojen tanssit - Osa I

Lukion 2. vuosikurssilaisten juhlima vanhojen päivä lienee suomalaisille tuttu traditio, ellei omasta takaa niin ainakin sukulaisten tai perhetuttujen esitysten kautta. Abiturienttien siirryttyä viettämään ylioppilaskirjoituksia edeltävää lukulomaa, periytyy lukion vanhimpien rooli 2. luokkalaisille. Tätä he juhlistavat tanssisalissa hienoissa asuissa. Alunperin puvuilla tavoiteltiin "vanhan ajan" tyyliä, mutta nykyään aikakaudella ei ole väliä. Tytöille rahaa juhla-asuun ja ehostukseen voi upota monta sataa euroa.
Joissakin lukiossa juhla on kaksipäiväinen, jolloin torstaina tanssijat esiintyvät vanhemmilleen ja ystävilleen ja perjantaina muille koululaisille.
 Tanssien harjoittelu alkaa yleensä jo edeltävän vuoden loppusyksystä. Osallistuminen ei ole pakollista, mutta poisjäänti on harvinaista.
Tanssirepertuaariin kuuluu yleensä reilu 10 kappaletta. Tyyliltään ne vaihtelevat keskieurooppalaisista salonkitansseista aina erimaalaisiin kansantansseihin. Lopputanssina voi olla populaarikappale omaperäisillä koreografioilla.


Kappalelista on säilynyt jo vuosikymmeniä melko samana. Nykyään yleisin käytettävä vanhojentanssiäänite on vuoden 1998 CD Helsingin Poliisisoittokunta - Vanhoja tansseja.
Osa tansseista ovat suomalaisille peri tuttuja, kuten wienervalssi, poloneesi, cicapo ja charleston. Silti näidenkin kappaleiden alkuperä lienee kaikille tuntematon. Itse CD-levyllä kappaleet on merkitty "traditional" -tekstillä, ja monissa se pitää paikkansa. Usealle tanssille löytyy kuitenkin taustatarina ja pitkä levytyshistoria. Tässä blogitekstissä kaivan esiin näitä tietoja ja esittelen myös kappalerakennetta. Lisäksi kerron omasta tanssikokemukseni kunkin tanssin osalta. ;)

______________

Poloneesi

Ogińskin poloneesi, joka tunnetaan myös nimellä Jäähyväiset isänmaalle, on Puolan tunnetuimpia sävellyksiä. Teoksin kirjoitti kreivi Michał Kleofas Ogiński(1765-1833) joka säveltäjäntöiden lisäksi toimi senaattorina,  ja diplomaattina Puola-Liettuan kuningaskunnassa. Häntä pidetään Chopinin ohella Puolan merkittävimpänä säveltäjä. Lähteestä riippuen Ogińskin on epäilty säveltäneen Poloneesi nro 13 A-Mollin joko 1794 tai vasta vuonna 1823. Poloneesin syntytarinaan on usein virheellisesti liitetty romanttisia piirteitä  Puolan jaosta ja sen on ajateltu olevan Ogińskin tapa kunnioittaa isänmaataan. Totuus kuitenkin on, että maanpaossa ollessaan hän halusi musiikilla kuvata vain tunteitaan ja ikävää Puolaa kohtaan. Teoksen linjakkuudessa näkyy Ogińskin sotilaallinen ura.
Poloneesi oli aikanaan ja varsinkin 1800-luvun lopulla erittäin runsaassa käytössä eri orkesterikokoonpanoilla ja teoksesta on julkaistu yli 80 versiota.
"Tänään meidän on jo vaikea kuvitella, mikä menestys Oginskin sävelmillä, varsinkin pianopoloneeseilla oli 1800-luvun loppupuolen Euroopassa. Niitä soitettiin aateliskartanoissa, porvariston salongeissa ja sivistyneistön illanistujaisissa. Useat niistä tunnettiin kautta Euroopan."
http://personal.inet.fi/koti/paavo.helisto/jutut/oginski.html
Suomessa Poloneesi on ollut suosittu aina 1840-luvulta lähtien. Nykyään vanhojen tanssien lisäksi kappale kuuluu useiden juhlatilaisuuksien repertuaariin. Näistä mainittakoon ylioppilasosakuntien vuosijuhlatanssiaiset ja työväen vappu. Kappaletta on levytetty suomessa monta kertaa; viimeksi Jukka Virtasen kääntämällä otsikolla Jäähyväishetkellä.

Kappalerakenne itsessään on suoraviivainen ja Chopinin tyyliteltyihin poloneeseihin verrattuna lattea. Muutoksia temmossa ei ole. Välisäe(1:28-2:19) on aavistuksen hiljaismpi, mutta ei eroa tyyliltään huomattavasti pääsääkeestä.
Kyseessä on aloitustanssi. Tanssijat astelevat hitaalla "heilauttavalla" askeleella saliin, esittelevät yksitellen itsensän yleisölle ja kiertävät jonossamuodostelmissa ympäri lattiaa. Kappale jää soimaan päähän.

Tässä vielä toinen sovitus teoksesta.


Polkkamasurkka

Kyseessä on itävaltalaisen Karl Michael Ziehrerin(1843-1922) polkkamasurkka Op. 374 Das liegt bei uns im Blut! (suomeksi käännettynä "se lepää sieluissamme"). Wieniläisen koulukunnan kasvattia Ziehreriä pidetään yhtenä Straussin säveltäjäperheen arkkivihollisena. Kuten Johann Strauss nuorempi, hänet tunnetaan tuotteliaana valssien, polkkien ja marssien säveltäjänä; tuotanto kattaa yli 600 teosta. Lisäksi hänen tuotantoon kuuluu useita tunnettujakin operetteja. Ziehrerin teoksia soitetaan toisinaan Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertissa.

Kappale on rakenteeltaan ja melodialtaan tyypillinen koulukunnan masurkka. Alussa ja lopussa on toistuva teema ja poikkeavana siltana toimii välisäe.
En osaa sanoa tanssista mielipidettä, sillä kappale ei kuulunut juhlaohjelmaamme.
Tässä vielä toinen versio kappaleesta


Franseesi
1 vuoro – Le Pantalon - "Tervehtiminen"

II vuoro - L'Ete - "Karkelo"

III vuoro - Le Poule - "Hanhenmarssi"

IV vuoro - Treni - "Vierailu"

V vuoro – La Pastourelle - "Laukka"


Franseesi eli contredanse française (suom. "ranskalainen kontratanssi") on 1790-luvulta lähtöisin olevan kuviotanssi, vaikka sen juuret ulottuvat aina 14. vuosisadan maaseutujuhliin. Tanssi sekoitetaan toisinaan läheistä sukua oleviin Quadrille ja English Country Dance -kuviotansseihin, joista ensimmäisen eräs muoto Franseesi itse asiassa on. Hoveissa ja akateemisissa piireissä se on ollut suosittu 1800-luvulta lähtien ja kuuluu edelleen eurooppalaisten tanssiaisten repertuaariin.

Franseesi on 5-8 -vaiheinen neliötanssi, jossa kullakin sivulla tulisi olla 6-8 paria. Vuorot etenevät siten, että vastakkaisilla sivuilla olevat parit tanssivat vuorottain. Vaiheet eroavat askeleiltaan ja tyyliltään (hanhenmarssi, laukka jne.)

Kattavat ohjeet tanssin etenemisestä löytyy ohessa:
www.valt.helsinki.fi/promootio/franseesiohje.pdf
Franseesin musiikin säveltäjästä ei ole tietoa. Musiikki tosin vaihtelee maasta ja tilaisuudesta riippuen ja selvää yksittäistä musiikkisarjaa tanssille ei ole. Wieniläisen koulukunnan säveltäjistä Strauss nuoremman ja Josef Lannerin tiedetään olleen eräitä, jotka sävelsi Franseeseja. Poliisisoittokunnan versioiden alkuperästä ei ole tietoa.


Itse tanssin aikoinaan vuorot 1, 2 ja 5. Askeleita en varmaan osaisi enää sujuvasti. Eniten pidin osioista 5, jossa laukattiin pareittain haara-askeleita toiselle puolelle vastakkaisen parin ohi vaihdolla ja ilman. Musiikillisesti hauskin kappale on #4, eli vierailu. Sen nopeatempoinen(0:13-0:23) osa tuo mieleen suomalaisen pelimannimusiikin, ja on siksi huvittava.

Mignon

Kehruu- ja perhevalssinakin tunnettu Mignon on hämärä tapaus. Viitteitä kappaleen alkuperästä ei tunnu löytyvän etsimälläkään. Sen väitetään kehittyneen Saksan ja Itävallan kansantansseista, toisen lähteen mukaan Allemande-tanssista 1500-luvulta. Väitteissä saattaa olla perää. Kappaleen äänitetietoihin on mainittu vain "tradition.", joten mysteriiksi jää, minkä maalainen yllä kuultava sävelmä oikeasti on? Vastaavaa mignon-tanssia internethauilla "valse mignon" "mignon dance" "mignon waltz" ei selvästi tunnu löytyvän, ainakaan ääninäytteillä. Oheisella sivulla on lista Carl Umlaufin(täysin tuntematon säveltäjä itselleni ja wikipedialle) teoksista, ja opus nro 420 kohdalla mainitaan Mignon Waltzer. Voisiko...olisiko mahdollista, että vanhojen tansseissa soiva valssi, joka selvästi omaa wieniläistyylistä melodiaa, olisi tämä nimenomainen Mignon Waltzer. Itse väitän, että ei. Totuus jää arvailun varaan.
Kaikesta huolimatta melodialla on merkittävä maine suomessa, sillä onhan kappaleella sanat:
"Kehrää, kehrää tyttönen,
huomenna saat sinä sulhasen.
Tyttö se kehräs, kehräs vaan,
mutt' sulhasta ei  tullutkaan"
Viinaan menevät tuntenevat melodian sanoilla:
Ryyppää, ryyppää, ryyppää vaan, huomenna on sulla krapula.Mutt' jos ryyppäät, ryyppäät, ryyppäät vaan, krapula ei saavukaan.
Muistan tanssin kohtalaisen hyvin. Vaikeusaste ei ollut kovin suuri, ainoastaan ajankohta, missä piti siirtyä keskustaan meni välillä sekaisin. Mukava melodia ja tanssi. Askeleet alla olevasta linkistä:
http://tanssi.dy.fi/Kehruuvalssi

Cicapo

Tanssi, jonka askeleet osaavat kaikki. Kuuluu valssin ohella peruskoulun tanssiopetukseen.
Cicapo(kirjoit. myös kikapo tai kikabo) on Puolasta lähtöisin oleva polkan tapainen piiritanssi. Äänitearkisto merkitsee meillä tanssitan melodian tekijäksi saksalaisen, Berliinissä vaikuttaneen viulustin Max Oscheitin(1880-1923). Säveltäjänä mies on sen verran tuntematon, että kuvamateriaalia hänestä ei löydy. Cicapo tunnetaan myös hieman ristiriitaisesti nimellä Picadormarssi, ja alkuperäisen teosnimike onkin op. 172 Picador-Marsch. Kappale on yleinen erilaisilla marssimusiikki sisältävillä CD-levyillä ja löytyypä jopa spotifyista -> spotify:track:21ioxPQRBtnl1G8cgYddcZ
Kappale on musiikillisesti erittäin hauska ja yksinkertainen. Tosin vuosia kestäneellä tankkaamisella voi olla jotain tekemistä sen kanssa, että kappale jää soimaan päähän helposti. Rakenteeltaan teos sisältää pääsäkeen ja poikkeavan säkeen ja tunnusomaisia niille on taputus-tahdit: "titti titti titti titti tididii tidiidii, titti titti titti titti tididii tidiidii."
Tanssi ei tuonut tuskin kenellekään ongelmia, vaan esitys sujui täysin rutiininomaisesti. Taputuksetkin saatiin synkronisoitua samaan tahtiin ;)

______________________________

Noin. Seuraavalla kerralla 6 uuttaa tanssia käsiteltävänä, muun muassa Pompadour, Pas d'espagne ja Wengerka.
Nyt, tanssimisiin! 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ois kiva saada lisää näitä tänne :) tulee muistot mieleen omista tansseista

Jukka kirjoitti...

Kiitos kiitos, itsekin on välillä pakko kuunnella Salty Dog Ragia ihan "nostalgiamielessä".

Mutta näiden kappaleiden alkuperien selvittely on semmoista salapoliisityötä, että täytyy olla todella tylsää, kunnes moiseen ryhtyy ;)

Suosituimmat artikkelit