torstaina, syyskuuta 03, 2009

Disneyn alkumusiikit - Osa I

Kun puhutaan piirretyistä tai animaation historiasta, asiayhteys ei voi olla kääntymättä jossakin vaiheessa Disneyyn. Vaikka toisinaan Disney-yhtiö mielletään häikäilemättömänä, ylisuurena, kapitalistisena ja surkeita lasten rahastusleffoja tuottavana megapuljuna, on väärin kiistää, että suurin osa Disneyn tuottamista elokuvista on klassikoita. Tämä päätee etenkin Walt Disneyn itsensä tuottamiin elokuviin.
  Walter Elias Disney(1901 - 1966)

Katsellessa uudestaan näitä klassikoita saa jatkuvasti hämmästellä kuinka valtavasti niihin on panostettu. Ja vielä 40-luvun tekniikalla, ilman tietokoneita. Jokainen lähes puolitoista tuntisen elokuvan 24 kertaa sekunnissa näkyvän ruudun on joku piirtänyt ja värittänyt. Ja voi se tarkkuus ja taito, mikä näissä ruuduissa näkyy; yksi ruutu on kuin maalaus! Kaikki hiottu ja mietitty loppuun asti.
Eikä työ lopu siihen mitä näemme. Käsikirjoittajat ovat muokanneet tarinoista elokuvahistoriaa, ohjaajat ovat toteuttaneet sen tavalla, joka takaa suuria tunteita vuosikymmenien jälkeenkin. Kuvat loksauttavat leukamme ja musiikki hurmaa meidät täysin. Walt Disney ei eläessään varmaankaan tiennyt, että hänet tultaisiin tuntemaan yhtenä elokuvahistorian suurimmista nimistä ikinä, ellei suurimpana.                          

__________________________________________
Yllätys yllätys, keskityn jälleen aiheen puolesta musiikkiin.
Minua on kauan viehättänyt Disneyn-elokuvien alkumusiikit. Monissa niistä on selvästi havaittavissa yhtäläisyyksiä, näin etenkin "klassikoissa".
Nykyään elokuvan intro on tärkeä tyylikeino. Alkutekstien paikka elokuvassa harkitaan tarkkaan, ja myös se, miten se esitetään. Ohjaajat tuntuvat kuuluvan kahteen koulukuntaan; konservatiivit, jotka sijoittavat otsikon heti ensi sekunneille ja modernistit, jotka sijoittavat sen 3-10 minuutin jälkeen elokuvan alkamisesta. Yleensä mainitaan vain elokuvan nimi ja korkeintaan lisäksi tuotantoyhtiö/ohjaaja. Tausta voi olla hillityn musta, "hienojen" efektien saattelema tai otsikko leijuu läpinäkyvänä elokuvan tapahtumien päällä. Mitä ikimuistoisempi alku, sitä parempi leffa? Star Warsin suhteen ehkä tosi.
Entiseen maailmanaikaan kirjoittamattomana sääntönä oli, että elokuva alkoi fanfaareilla ja musiikin soidessa nimi, esiintyjät ja tuotannon tärkeimmät henkilöt mainittiin. Sangen yleistä oli myös, ettei mitään lopputekstejä ollut. Mikäli kun jatkan tätä artikkelisarjaa, tulemme huomaamaan sen evoluution, jonka elokuvan alku koki nykyaikaan tultaessa. Elokuvakerronnan "säännöt" löyhenivät ja koko filmikesto käytettiin hyväksi luoda jotain uuttaa ja häkellyttävää. Ennen alkutekstit koettiin vain pakollisina; nyt ne ovat keino yllättää.
Entäpä musikaalinen puoli? On mielenkiintoista huomata, miten samankaltaisia alkuteemat tiettyyn aikaan olivat, ja toisaalta miten paljon ne poikkeavat nykykäytännöstä.
Tulen esittelemään alkuteemoja, niiden säveltäjät ja sen, miten ne kytkeytyvät itse elokuvaan. Aloitamme käsittelyn siitä Disneyn elokuvasta, mistä kaikki sai alkunsa...eli:

Lumikki ja seitsemän kääpiötä(1937): Overture

 Elokuvan animoidut alkutekstit ja "satukirjamainen" fontti  

Disneyn ensimmäisen kokoillan elokuvan musiikista vastasi kolme miestä: Frank Churchill(1901-1942), Leigh Harline(1907-1969) ja Paul J. Smith(1906-1985). Työnjaon rajat miesten välillä olivat häilyviä. Pääpiirteiltään ne olivat siten, että Churchill sävelsi laulut(jotka Larry Morey sanoitti), ja Harline sekä Smith tekivät taustamusiikin. Tietyt lähteet kuitenkin antavat olettaa, että Harline oli mukana myös laulujen teossa. Asiaa voi tarkastella siten, että hyräiltävän melodian on kenties keksinyt jompikumpi ja he yhdessä tai erikseen ovat muokanneet sen elokuvaan sopivaksi. Selkeää konsensusta asiaan ei löydy.
  Alkaen vas. Leigh Harline, Walt Disney ja Frank Churchill

Elokuva alkaa kappaleella nimeltä Overture(alkusoitto). Sen soittaa Walt Disney Studio Orchestra, johtajanaan Frank Churchill. Vaikka kyseessä on instrumentaali, on kappaleen säveltäjäksi merkitty yllättäen Churchill. Ottaen huomioon lähteiden epätäsmällisyys, kehotankin suhtautumaan tietoon varauksella.

Itse kappale alkaa mahtipontisesti sovitetulla One Song -laulun kertosäkeellä. Vaskisoittimia ja jousia säestää enkelikuoro, jonka voidaan sanoa olleen ahkerassa käytössä 40-50 -lukujen Disney-elokuvien alkumusiikeissa. Kappalerakenteen tekee juhlalliseksi sävellaji, joka vaihtuu tiuhaan(0:07, 0:14, 0:20). Kohdasta 0.30 eteenpäin - alkutekstien aikana - soi One Song kokonaan. Instrumentaalisovitus laulusta Someday My Prince Will Come soi puolestaan kohdasta 1:25 eteenpäin; siinä katsojalle kerrotaan taustatarinaa "olipa kerran"-tyyliin.
Churchillin maininta kappaleen säveltäjänä voi selittyä myös sillä, että hänen laulunsa sovitukset soivat kappaleessa. Siispä pidänkin mahdollisena, että tämän "miksauksen" alkumusiikiksi on tehnyt Harline.

Oma arvioni:
Alkufanfaarit melkein kylmiä väreitä tuottavat. One Song soi traagisesti, mutta kontrasti vaihtuu toiveikkaaseen Someday My Prince Will Come -lauluun. Sovitus vahvasti viulupainotteinen, harppukin soi. Onnistunut tuotos.


Pinocchio(1940): When You Wish Upon a Star

Ennen Lumikkia Leigh Harline oli tehnyt musiikkiraidan yli 30 Silly Symphonies -lyhytelokuvaan. Näistä 2 palkittiin Oscarilla: Maalaissekku(1936) ja Vanha Mylly(1937). Kehotan katsomaan ja tietysti kuunteleman molemmat. Kummassakaan piirretyssä ei puhuta; elävää kuvaa vievät eteenpäin ainoastaan piirrokset ja musiikki. Ikävä kyllä musiikkijulkaisut Silly Symphonies -sarjaan liittyen puuttuvat täysin. Joko Disney ei ole ymmärtänyt niihin liittyvää kysyntää, tai alkuperäisäänitteet ovat hävinneet.
 Elokuvan alkutekstit ja "puukaiverrustyylinen" fontti 

Harlinella oli siis kokemusta niin lyhyt- kuin kokopitkän elokuvan sävellystyöstä. Ei ollut siis ihme, että hänelle yhdessä Paul J. Smithin kanssa uskottiin vastuu Pinokkion musiikista. Jako musiikkiraitojen kohdalla oli likipitäen 50-50 miesten kohdalla, kuitenkin siten, että Harline vastasi lauluista. Otsikkokappaleen lisäksi mainittakkoon laulut I've Got No Strings ja Hi-Diddle-Dee-Dee (An Actor's Life For Me). Lyriikat kappaleisiin runoili 3 Oscaria voittanut ja 10 kertaa ehdokkaana ollut Ned Washington(1901-1976).


Leigh Harline johtaa Walt Disney Studio Orchestraa

Elokuvan aloittaa siis kappale When You Wish upon a Star, jonka on säveltäny Harline ja jonka johtaa Paul J. Smith orkestereineen. Kappaleesta tuli Disneyn historian kuuluisin ja yksi 40-luvun suurimmista hiteistä. Se voitti Oscarin parhaana lauluna ja on listattu 7. korkeimmalle filmihistorian 100 parhaimman laulun yhteydessä. Alkuperäisen Cliff Edwardsin äänitteen lisäksi kappaleen on levyttänyt niin moni artisti, että asiata on olemassa jopa blogi. Pohjoismaissa, Suomi mukaan lukien, kappale yhdistetään jouluun. Tästä kiitos kuuluu joka joulu näytettävälle perinneohjelmalle Samu Sirkan Joulutervehdys(From All of Us to All of You, 1958).
Tunnusomaisesta melodiasta tuli Disneyn tunnus, ja se kuullaan edelleen aina ennen elokuvan alkua.



Kappale itsessään alkuu mielenkiintoisilla harppuglissandoilla, jotka huipun saavutettuuaan(0:02) ikään kuin "satavat tähtipölynä" alas. Välittömästi soiva melodia on epävirallisesta kappaleesta Little Wooden Head, joka tiettävästi on Paul J. Smithin käsialaa. Melodia vaihtuu(0:20) vaikuttavan enkelikuoroisen sillan kautta kappaleeseen When You Wish Upon A Star, Samu Sirkan(Cliff Edwards) laulamana. Kuoro humisee taustalla ja laulaa välisäkeen (1:07- 1:29). Alkutekstien jälkeen elokuva "alkaa" kunnolla(2:03). Tämän kuulee musiikista, joka seuraa Samu Sirkan tekemisiä, esim. kirjan sivu ei käänny kunnolla (2:23). Nimikkokappale soi uudelleensovitettuna lopussa (2:40- 3:11)
 Ned Washington

Oma arvioni:
Lumikin alkumusiikki ei ole kaikkein muistettavimpia siksi, koska se ei ole laulu. Pinokkio on siinä suhteessa parannus. Lisäksi se on yksinkertainen ja kaunis kappale; turha mahtipontisuus on jätetty. Halutaan sen sijaan osoittaa, että kyseessä on viaton, haikea tarina, jossa "tähti toiveen toteuttaa". Pidän sovituksessa käytetyistä soittimista, kuten huilu ja triangeli(0:11), "viiltävä" yksittäinen viulu (2:17) ja heti perään soiva klarinetti ja sovitus kohdassa 2:54-3:11(huomaa enkelikuoron vieno rooli).




Dumbo(1941): Main Title

 Alkutekstit sirkustyyliin

Brittiläis-Amerikkalinen Oliver Wallace(1887 - 1963) oli ennen Dumboa keskittynyt kolmen vuoden ajan Disneyllä lyhytpiirretyihin, joita Aku, Hessu ja Mikki tähdittivät. Myöhemmin 40- ja 50-luvuilla hän vastasi yksin yli 100 lyhytpiirretyn musiikista. Niiden lisäksi hän olisi pitkälti osallisena niin Tuhkimon, Liisa Ihmemaassa, Peter Panin kuin Kaunottaren ja Kulkurin soundtrackien luomisessa. Lisäksi miehen sävellystyöhön kuuluu mm. II Maailmansodan pilkkalaulu Der Fuehrer's Face, josta Spike Jones muodosti maailmanhitin. Onkin pienimuotoinen sääli, että vain harva on edes kuullut miehen nimen.
Oliver Wallace

Dumbo oli Lumikin ja Pinokkion jälkeen jonkinlainen floppi. Elokuvan levitystä Eurooppan haittoi II Maailmansota; ihmisillä oli muutakin tekemistä kuin katsella piirretyitä. Selkeitä sotaan liittyviä viittauksia näkyy myös itse elokuvassa. Toisekseen sen budjetti oli verrattain pieni, osaksi siksi, koska edeltävä Fantasia(1940) ei ollut kassamenestys.
Lauluista vastasi jälleen Disneyn luottosäveltäjä Frank Churchill, ja sanoituksista Pinokkiosta Oscarin saanut Ned Washington. Oliver Wallace toimitti taustamusiikin. Hänen sävellyksiinsä filmissä kuuluu myös legendaarinen Vaaleanpunaisten elefanttien paraati(Pink Elephants on Parade). Orkestraatiosta, eli kappaleiden sovituksesta orkesterille vastasi 33-vuotias Edward H. Plumb(1907-1958), jolle työ Disneyn leivissä oli vasta kolmas edellisen Fantasian musiikillisen ohjauksen jälkeen.

Elokuvan aloittava kappale on yksinkertaisesti nimeltään Main Title. Se on todennäköisesti Wallacen käsialaa, mutta mitään vahvistusta asialle ei ole. Pinokkion laulusta on palattu takaisin instrumentaalialoitukseen. Ensimmäisten 25 sekunnin aikana soi mahtavat torvifanfaarit, mutta tunnelma muuttuu täysin kun sirkusmusiikki alkaa soimaan. Ensimmäisen kerran - ja ainoan pitkiin aikoihin - minkään laulun sovitusta ei kuulla elokuvan alussa. Liekö se ensimmäinen syy elokuvan huonoon menestykseen?
Sirkusmusiikki on autenttista: erittäin nopea marssi ja vouvaavia torvia. Kohdasta 0:47 eteenpäin soi hauskat Calliope-urut(suom. höyryurut), jonka jälkeen sama torvisoittokunta jatkaa.


Oma arvioni:
Vaikka Dumbon aloitusmusiikki ei ole kaikkein mieleenpainuvin, olen itse aina pitänyt siitä. Sirkuksen valitseminen elokuvan miljööksi ja sirkusmusiikki teemana ovat jollakin tapaa ainutlaatuisia. Liikutaan realistessa ympäristössä satujen sijaan. Kappale kertoo kyllä selkeästi, mitä aihetta elokuva käsittelee.
Sirkus on kivaa! Siksi myös kappale on kiva!




Bambi(1942): Love Is a Song

 Alkutekstit eleganttiin luonnontyyliin

Frank Churchill teki itsemurhan maaliskuussa 1942. Vaikka joidenkin huhujen mukaan tekoon ajoi erimielisyydet Walt Disneyn kanssa, todellisuudessa Churchill oli syvästi masentunut ja alkoholisoitunut.
Kuolemaansa ennen hän ehti säveltää 4 laulua Disneyn tulevaan elokuvaan nimeltä Bambi. Filmin ensi-ilta oli vasta sen vuoden elokuussa. Churchill oli ehdolla kahteen kuolemanjälkeiseen Oscariin, mutta hävisi ne Irving Berlinin kappaleelle Valkea Joulu ja Max Steinerin Now, Voyager -elokuvan musiikille.

Elokuvan lauluista vastasi siis Churchill ja niiden sanoituksista hänen kanssa yhteistyötä Lumikissa tehnyt Larry Morey(1905-1971). Itse musiikkiraidasta vastasi Dumbon orkesteroinnin hoitanut Edward "Ed" H. Plumb. Hänen takuulla tunnetuin musiikkisävellyksensä on uhkaava metsästäjän vaanimismusiikki Bambissa(mm. ennen hänen äitinsä kuolemaa). Teemassa olleet kolme nuottia ovat jääneet satojen miljoonien katselijoiden muistiin ainiaaksi.
Orkestraatiosta vastasi tuttu mies Paul J. Smith yhdessä Charles Wolcottin(1906-1987) kanssa. Wolcott tuotti ja ohjasi lyhyen aikaa musiikkia Disneyn 40-luvun RKO-filmeihin, esim. Kolme caballaeroa.

 Edward H. Plumb

 Elokuva alkaa jälleen laululla Dumbon tekemän poikkeuksen jälkeen. Love Is a Song on Churchillin säveltämä. Kuorosovituksista vastaa Charles Henderson(1907-1970) ja Walt Disney Studio Orkesteria johtaa Alexander Steinert(1900-1982). Tenori, jonka äänen kuulemme on Donald Novis(1906-1966).

Kappale alkaa tuttuun tyyliin torvifanfaareilla, mutta vaihtuu jousien kautta Novisin lauluksi(0:11). Taustalla stemmoissa laulaa niin mies- kuin naiskuoro. Orkesterin volyymi pidetään alhalla, jotta vain viulujen ja laulun äänen erottaa selkeästi. Instrumentaaliosuus ja kuorosäestys eri sävellajista alkaa kohdasta 0:57. Sävellaji vaihtuu uudelleen kohdassa 1:53 ja kerran vielä kohdassa 2:20. Enkelikuoro humisee vain. Taustalla kuvataan luontoa monitasokameran panoroinnin ja zoomauksen kanssa. Lopussa on atonaalinen noste(2:44).
 Donald Novis

Oma arvioni:
Lapsena tapasin aina kelata tämän tylsän alun ohitse. Ok, video oli hajonnut ja vouvaus loppui vasta 10 minuutin kohdalla. Sittemmin, oikeastaan vasta 5 vuotta sitten, olen kyennyt kuuntelemaan kappaleen kunnolla. Ja kyseessä on ehdottomasti lempi Disney-elokuvan alkumusiikki. Se haikeus ja musiikillinen kauneus minkä kappale tavoittaa, ja se sanoinkuvaamaton piirrosjälki ja fantastinen metsäpanoraama ovat euforiaa taiteen ystäville. Orkesterisovitus on uskomaton ja enkelikuoron suoritus hienoin ikinä Disney-elokuvissa. Esimerkillisiä kohtia ovat 1:18, 1:48- aina loppuun asti. Loppunosto jättää salaperäisen kuvan (2:44). Klassikkoelokuva - klassikkoteos.

___________________________________

Ensi kerralla käsittelyssä kronologisessa järjestyksessä seuraavat elokuvat: Tuhkimo, Liisa Ihmemaassa, Peter Pan sekä Kaunotar ja Kulkuri. Kuuntelemisiin!

Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit