perjantaina, lokakuuta 23, 2009

Mestarit tahtipuikon takana: George de Godzinsky

Miljoonamarssi
Sävellys: George de Godzinsky - Esitys: Sävelradion Viihdeorkesteri (Helsinki) - Johtaja: Ensio Kosta - Vuosi: 1970


George de Godzinsky on nykyisin Tahtipuikko-blogin virallinen ikoni. Mestarin ylväs profiili on ensimmäisenä lukijaa vastassa, kun hän saapuu blogiin. Henkilövalinnalle on syynsä; Godzinsky oli Suomen 1900-luvun aktiivisimpia kapellimestareita ja hänen ratkaiseva merkityksensä suomalaisen viihdemusiikin kehityksen kannalta on kiistaton.
Tahtipuikko-nimi olkoon kunnianosoituksena suurelle suomalaiselle.


(Klikkaa kuvaa suuremmaksi)



Elämä:
George de Godzinsky syntyi Pietarissa 5.7.1914. Hän oli todellinen kosmopoliitti, omaten sukujuuria niin Puolasta, Romaniasta, Tsekistä, Gruusiasta kuin Sveitseistä ja Alankomaista. Tämä maailmankansalaisen olemus selittää ehkä osaksi Godzinskyn arvostuksen Suomen ja muiden Euroopan maiden musiikkipiireissä. Suomalaisuuttaan hän kommentoi myöhemmin seuraavasti:
«Suomi on minun kotimaani. Minusta on tullut sielultani suomalainen. Sitä ei voi selittää, sen vain tunnen sisimmässäni. »

George syntyi musikaaliseen ja vauraaseen perheeseen. Hänen isänsä Franciszek "François" de Godzinsky(1878 - 1954) oli tsaarin virkamies Venäjän kauppaministeriössä ja toimi myöhemmin liikemiehenä. Äiti Maria Othmar-Neuscheller-de Godzinsky oli hyvä pianisti, ja toimi myöhemmin Wienissä konservatorion opettaja. Vanhemmalla iällä hän muutti pysyvästi Sveitsiin, jonka kansalaisuus hänellä oli.

Venäjän vallankumouksen aikaan perhe pakeni Pietarista ensin Imatralle ja myöhemmin Helsinkiin. Alexander Silotin alaisuudessa pianonsoittoa opiskellut Franciszek perusti pian emigranteista koostuvan Mr. Françoisin Salonki-Jazz-Bandin, joka esiintyi Helsingin hienostoravintoloissa. 16-vuotias George liittyi orkesteriin vuonna 1930 toimien pianistina. Tätä ennen hän oli toiminut mm. hanuristina emigranttien balalaikkayhtyeessä.

Georgella oli takana jo varsin vaikuttava kokemus musiikinalasta, kun hän aloitti opinnot Helsigin Konservatoriossa(nyk. Sibelius-Akatemia). Seitsemän vuoden aikana hän opiskeli mm. pianonsoittoa Selim Palmgrenin oppilaana ja teoriaa Bengt Carlsonin, Erik Furuhjelmin ja Erkki Melartinin johdolla. Vuonna 1934 Godzinsky toimi Suomen Kansallisoopperan harjoituspianistina. Tuohon aikaan konsertoimassa ollut bassolaulaja Fjodor Šaljapin ihastui Godzinskyn soittoon, ja palkkasi hänet säestäjäkseen Mantsuriaan, Kiinan ja Japaniin suuntautuvalle 57-konsertin kiertuelleen. Godzinskylle kiertue oli todellinen näytön paikka ja samalla erinomainen oppiympäristö.


Uuvuttavan puolivuotiseen jälkeen George suoritti opintonsa loppuun ja aloitti ainaisen soittamisen ja säestämisen sijaan säveltämisen. Lauluja, joita Godzinsky tuotti, levytti 30-luvun lopun kuuluisuudet: Ramblers- ja Dallapé-orkesterit sekä laulujat Arvi Tikkala, Georg Malmstén, Olavi Virta jne. Suurimman yhteistyöprojektin Godzinsky teki Valtosen sisartrion, Harmony Sistersin kanssa, jotka levyttivät useita Godzinskyn hittejä vuosien 1936-1943 välillä. Toinen merkittävä toimi oli Kipparikvartetin musiikillinen johtaminen vuosina 1955-1977 Harry Bergströmin jätettyä yhtyeen.

Godzinskyn ura elokuvasäveltäjä on suomen vaikuttavimpia. Hänet toimi sodan jälkeen SF:n elokuvasäveltäjänä ja studiokapellimestarina ja tuotti musiikkia yhteensä 64:ään elokuvaan, esimerkiksi Kulkurin valssi(1941), Rosvo-Roope(1949) ja Amor Hoi(1950). Moni elokuvissa esitetyistä lauluista jäi elämään.

Jos Godzinskya pitäisi kutsua jollakin tittelillä, kapellimestari tulisi ensimmäisenä mieleen. Ensimmäisen kerran hän johti orkesteria jo vuonna 1935 Viipurin operetti- ja viihdemusiikkikonsertissa. Tämän jälkeen hän on johtanut lukemattomia orkestereita, muun muassa Suomen Kansallisoopperassa, Helsingin Kansannäyttämöllä, Ruotsalaisessa teatterissa, Tukholman kuninkaallisessa oopperassa, Göteborgin suuressa teatterissa ja Lahden oopperassa. Vierailevana kapellimestarina Godzinsky on ollut Pariisissa, Varsovassa, Bergenissä ja Yhdysvalloissa balettikiertueella vuosina 1959-1965.


 (Klikkaa kuvaa suuremmaksi)
Pisimmän pestinsä kapellimestarina Godzinsky teki vuonna 1953 perustetussa YLEn Radion viihdeorkesterissa, jonka johtajana hän toimi aina eläkkeelle jäämiseensä asti. Jo ennen sotia Yleisradiolla oli oma 1927 perustettu Radio-orkesteri(nyk. Radion sinfoniaorkesteri), joka esitti päivittäin musiikkia suorina lähetyksinä. Konsertit sisälsivät tyyliltään salonkimaista, "helppotajuista" työpaikka/viihdemusiikkia(lue artikkelini).
Ajatus on uudistaa YLEn musiikkituotantoa tuli Nils-Eric Fougstedtiltä, joka toimi RSO:n kapellimestarina 40-60 -luvuilla. Godzinskyn varaan rakennetun Radion viihdeorkesterin päällimäinen tarkoitus oli kotimaisen musiikin esittäminen. 50-60 -lukujen kultakauden musiikki oli yleensä uusklassista orkesterimusiikkia, elokuvasävellyksiä ja tunnelmamusiikkia. Klassisten teosten tueksi tuotiin 60-luvulla jazzahtavampaa otetta mm. Rauno Lehtiseltä ja Harry Bergströminiltä. Ensio Kosta (1923-1986), joka toimi 1963 perustetun Sävelradion viihdeorkesterin(SRVO) johtajana, teki myös tilauksesta muutamia mielenkiintoisia orkesteriteoksia Radion  viihdeorkesterin ohjelmistoon.
Viihdeorkesterin, ja etenkin Godzinskyn omaa tuotantoa väritti paljolti Venäläinen romantiikka sekä keskieurooppalainen salonkilähtöinen musiikki. Wieniläistä tyyliä edustaa hyvin seuraava äänite:

Esplanadin kaikuja
Sävellys: Arthur Fuhrmann - Esitys: Radion Viihdeorkesteri (Helsinki) - Johtaja: George de Godzinsky - Vuosi: 1960


Artikkelin alussa oleva Miljoonamarssi kuulu YLEn 40-vuotiskonsertin ohjelmistoon, ja se on oiva osoitus säveltäjän orkesterituotannon ensiluokkaisuudesta. On sikäli sääli, että RVO:n tuotantoa on julkaistu yleisölle äärimmäisen niukasti. Siitä puhun lisää myöhemmin tässä viestissä.
Television puolella Godzinsky tuotti yhteensä 26 Sävelkansio-ohjelmaa, joissa hän yleensä esitteli valitsemiaan suomalaisia sävellyksiä.


Godzinskyn innostus mereen tuli eniten ajankohtaiseksi säveltäjän vanhoilla päivillä. Hän osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1981 Kotkan Merimiespäivien yhteydessä järjestettävään Merimieslaulukilpailuun ja sävelsi tulevien vuosien aikana yli 30 meriaiheista kuorolaulua. Tunnetuimpia teoksia on Ihminen ja meri sekä Laulu merten erämaasta, kummatkin vuoden 1982 kilpailusta.


Godzinsky on saanut elämäntyöstään monia tunnustuksia. Vuonna 1979 hän sai Säveltaiteilijain valtionpalkinnon, 1985 professorin arvonimen ensimmäisenä kevyen musiikin tekijänä, 1990 Wienin osavaltion hopeamitalin Itävallan hyväksi tehdystä kulttuurityöstä, 1991 kunniadiplomin ja Jussi-patsaan ja 1994 kultaisen Emma-patsaan.


(Klikkaa kuvaa suuremmaksi)

George de Godzinsky kuoli Espoossa 23. toukokuuta 1994. Hän eli 80-vuotiaaksi.

Keskeisiä teoksia:

- Äänisen aallot (spotify) lienee Godzinskyn kuuluisin sävellys. Idea tälle valssille tuli kenraaliluutnantti A. F. Airolta, joka halusin suomalaisen valssisävelmän suosittujen Venäläisten vastineiden(kuten Amurin aallot) tilalle. Jatkosodan alussa Suomi eteni aina Äänisjärvelle asti. Godzisnky sai inspiraation valssiin vieraillessaan järven rannalla. Kerttu Mustonen(1891-1959) kirjoitti propagandastiset sanat ja Georg Malmsténin ja Godzinskyn Sotilasorkesterin johdolla kappale levytettiin alkuvuodesta 1942.
Sotien jälkeen kappale joutuu ns. kieltolistalle; sitä pidettiin liian arkaluontoisena esitettävänä suomettuvassa maassamme. Seuraavan levytyksen teki vasta Kari Nurmela 70-luvun puolivälissä ja Neuvostoliiton hajottua 90-luvulla sen on esittänyt kilpaa artisti toisensa perään.
Itse luonnollisesti pidän kappaleesta. Jos joitakin klassisten säveltäjien tuotoksia ei lasketa, Äänisen aallot on hienoimpia suomalaisia valsseja. Rakenteeltaan se on moniosainen, mutta kokonaissävyltään tumma ja tietyllä tapaa "ajan värittämä".

-Katupoikien laulu (spotify) kuuluu kastiin "elokuvamusiikista iskelmäksi" Godzinskyn tuotannossa. Se kuultiin alunperin Birgit Kronströmin tähdittämässä vuoden 1941 elokuvassa Onnellinen ministeri. Laulukohtauksesta tuli niin suosittu, että se levytettiin seuraavana vuonna Columbia-Tanssiorkesterin säestyksellä. Myöhemmin tulkinnan siihen on tehnyt niin Olavi Virta, Annikki Tähti kuin Katri Helena, jonka versio on esimerkkinä.

-Pohjolan yö (spotify) on myös elokuvamusiikkia, peräisin Lasse Pöystin ohjaamasta filmistä Salakuljettajan laulu (1952). Tapio Rautavaara (1915-1979) esittää laulun Kaarlo Nuorvalan sanoituksella, Leijona-orkesteria johtaa säveltäjä Godzinsky.

-Sulle salaisuuden kertoa mä voisin (spotify) on niinikään peräisin Suomi-Filmin tuotannosta, elokuvasta Kaksi Vihtoria (1939). Harmony Sistersin levytys tapahtui vasta muutama vuosi myöhemmin 1942. Tämä romanttinen slowfox on todennäköisesti Godzinskyn ja Harmony Sistersin yhteistyön kuuluisimpia tuotoksia. Henkilökohtaisesti laulu on kaiketi ensimmäinen kontaktini Godzinskyn sävellystuotantoon. Musiikin elegantti ja hieman jazzahtava sävelkulku sulatti allekirjoittaneen täysin.

- Godzinskyn tuotanto ei rajoitu vain elokuva- ja viihdemusiikkiin. Hän on säveltänyt muun muassa operetteja, laulunäytelmiä ja musikaaleja, 50 orkesteriteosta ja suuria solisti-, soolosoitin- ja orkesterisävellyksiä. Maininnan saakoot Verocina (1947) ja Kuisma ja Helinä (1971).

Muuta:

Sotavuosina Godzinsky toimi Päämajan viihdytyskiertueiden kapellimestarina ja johti mm. valtion propagandatoimiston sanoittaja  Reino "Palle" Palmrothin asemiesiltojen konsertteja.
Ohessa filmimateriaalia 14.2.1942 pidetystä Propaganda-Aseveljien toivekonsertista:


 - YLEn Elävästä Arkistosta löytyy hakusanalla "Godzinsky" 66 artikkelia. Suurin osa filmipätkistä on peräisin dokumentista Näin syntyi nykypäivä 1900-1950 vuodelta 1951, johon Godzinsky sävelsi musiikin.

-Otin aikaisemmin tänä vuonna yhteyttä YLEen koskien Radion Viihdeorkesterin äänitteitä. Niitä löytyy Fono.fi -äänitetietokannasta yli 3000kpl, ja harmittelin, miksei näin valtavaa kokoelmaa ole ollenkaan julkaistu yleisölle. Sain vastauksen, joka ei juurikaan nostattanut toiveita tilanteen korjaamisen hyväksi; tekijänoikeudelliset ja taloudelliset seikat estävät julkaisun, ja Elävään arkistoon lisääminen vaatii työtä. Periaatteessa mahdollisuudet laajempaan saatavuuteen on olemassa, mutta mitään suunnitelmia hankkeeseen ei ole.
Itse toki toivoisin, että orkesterin äänitteiden panttaaminen lopetettaisiin, ja RVO:n musiikkituotanto tuotaisiin päivänvaloon kuulijoiden iloksi.
Kysymyksen ja vastauksen voi kokonaisuudessaan lukea iGS:n kysy mitä vain -palvelun viestistä.


-Godzinsky oli viidesti mukana Euroviisuissa johtamassa orkesteria, Suomen ensimmäisestä osallistumiskerrasta 1961 vuoteen 1965 asti. Lisäksi hän toimi vielä vuoden 1966 karsinnoissa kapellimestarina, mutta varsinaisessa kilpailussa tahtipuikkoa heilutti Ossi Runne.
Godzinsky ei tiettävästi itse osallistunut koskaan sävellyskilpailuun, tai ainakaan mikään niistä ei päässyt finaaliin asti. Hän tosin sovitti johtamansa viisukappaleet. Ja mikä on huomionarvoista, nämä sovitukset ovat mielestäni hienompia kuin levytetyt versiot. Etenkin kappaleiden alkufanfaarit ovat "godemaisen" upeita.
Verrataan:
Marion Rungin laulama Tipi-tii (Pentti Lasasen sovituksella): -Spotify-
Sama Godzinskyn sovituksena:


Laila Kinnusen Valoa ikkunassa (Jaakko Salon sovitus): -Spotify-
Sama Godzinskyn sovituksena:

Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit