lauantaina, lokakuuta 03, 2009

Teemana: Merimiesvalssit

Alun pitäen olin ajatellut teemaksi merta. Meri on kuitenkin niin laaja käsite musiikin maailmassa, että on parempi kohdistaa aihe sen erääseen alaluokkaan, valssiin. Tosin jopa merimiesvalssit ovat omana kategorianaan  itsessään melko laaja ryhmä. Tietysti määritelmästä riippuu, mikä luetaan merimiesvalssiksi. Jos sanoitus liittyy esimerkiksi järveen, onko kyse merimiesvalssista vai mistä? Pyrin tässä blogiviestissä silti tuoda selvästi esille meriaiheisia kappaleita.

Miksi valssi? Syy on hyvin yksinkertainen: keinunta. Valssin keinuva 3/4-tahti kuvaa hyvin aaltojen liikkeessä keinuvaa laivaa. Merimies-sana on pelkkä nimi, jonka alla on mitä erilaisempia vesistöihin liittyviä valsseja.

Naapurimaamme Ruotsi on merimieslaulujen perinnemaa. Evert Taube ynnä muut 1900-luvun alun säveltäjät muokkasivat Ruotsista valssien epävirallisen kuninkaan. Edelleen Ruotsin laulujuhlilla soi kesäisin samat kappaleet ja renkutukset. Suomessakin on vahva valssiperinne, mutta melodialtaan ne ovat yleensä surullisia ja kaihoisia toisin kuin pirteät "Heija Heija" -ruotsalaisvalssit.

Merimiesvalssi-teemasarja saa mahdollisesti jatkoa tulevaisuudessa. Kappaleita nimittäin riittää.
_________________________


 Hiiuli hei! Huolta nyt ei! Merimies näin käy merta päin!
Sanat: R. R. Ryynänen(1891 - 1963)


Kotirannan heila (2:59)
Sävellys: George de Godzinsky - Sanoitus: Kerttu Mustonen  -Esitys: Aikamiehet (1968)

Säveltäjä ja kapellimestari Georg de Godzinsky(1914 - 1994) on suomalaisen viihdemusiikin suurimpia nimiä. Hän toimi pitkään mm. Radion viihdeorkesterin johtajana ja sävelsi musiikkia moniin kotimaisiin elokuviin ja uutiskatsauksiin. Godzinskyn laulutuotannon helmiä on Äänisen aallot(1942), Katupoikien laulu(1942) ja Sulle kauneimman lauluni laulan(1942).
Tämän pirteän valssin levytti ensimmäisen kerran Eero Väre vuonna 1948. 



En gång jag seglar i hamn (2:43)
Sävellys: Stig Olin - Sanoitus: Stig Olin  -Säestys: Hasse Walliinin orkesteri 

Stig Olin(1920 - 2008) oli taiteen moniosaaja. Näyttelemisen ja elokuvaohjaamisen lisäksi hänet muistetaan monista ikivihreistä iskelmistään. En gång jag seglar i hamn lienee Olinin tunnetuin teos, jonka hän itse levytti v. 1954.
Olavi Virta lauloi [spotify] Ingmar Englundin yhtyeen kanssa Repe Helismaan sanoittaman käännöslaulun Kerran saavun satamaan jo samana vuonna.




Han hade seglat för om masten (3:11)
Sävellys: Kansanlaulu - Esitys: Gösta Jonsson - Sovitus: Ragnar Westling


Stig Olinin tavoin Gösta Jonsson(1905 - 1984) vaikutti urallaan niin näyttämöllä kuin musiikkibisneksessä. Hänen levytyksensä laulajana alkoivat jo v. 1926. Lisäksi hän soitti mm. haitaria ja saksofonia. Yllä oleva kappale on vuodelta 1938.
Suomeksi kappaleen on levyttänyt heti samana vuonna Dagmar Parmasin sanoituksella ja nimellä Vanha merimies muistelee Eugen Malmstén(1907 - 1993). Myöhempiä levytyksiä on tullut mm. Viljo Vesteriseltä, Kipparikvartetilta ja Veikko Ahvenaiselta [spotify].



Arholma-valssi (3:11)
Sävellys: Albib Carlsson - Esitys: Tapio Rautavaara - Sovitus: Toivo Kärki - Sanoitus: Kullervo - Orkesterinjohto: Jaakko Borg


Kappaleen alkuperä on melko hämärä. Se on joissakin lähteissä merkitty traditionaaliseksi, toiset lähteet mainitsevat herran nimeltä Albin Carlsson(1880 - 1958) joka sävelsi kappaleen Arholmavalsen 1909. On vaikea sanoa, onko hän keksinyt melodian itse vai muokannut siitä vain kappaleen.
Suomessa kappaleen levytti ensimmäisenä Rurik Remer(1950), mutta kuuluisaksi sen teki Tapio Rautavaara vuoden 1971 levytyksellään.



Saimaan valssi (3:04)
Sävellys: Harry Bergström - Sanoitus: Tatu Pekkarinen  -Säestys: Harry Bergström yhtyeineen

Hyvä on. Tämä ei ole merimiesvalssi, mutta entäs järvimiesvalssi? :D
Saimaan valssi ei ole ainoastaan hauska valssi, vaan myös siinä mielessä merkittävä kappale, että se oli Kipparikvartetin ensimmäinen laulu. Kappale on peräisin elokuvasta Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950). Harry Bergströmin kokoama nelikko sai elokuvan myötä niin suuren suosion, että ensilevytys tapahtui jo saman vuonna marraskuussa. Yhtye esiintyi aina Kauko Käyhkön kuolemaan asti vuoteen 1983.
Tiedoksi, että kappaleen humoristisesta "kipparikalleäänestä" vastasi yhtyeen jäsen Teijo Joutsela(1912 - 1999)



Ilta skanssissa (1:49)
Sävellys & sanoitus: Georg Malmstén  - Sovitus: Nacke Johansson

Molli-Jori sävelsi tämän kappaleen Ylesradion merimieslaulukilpailuun vuonna 1944. Aimo Anderssonin(1911 - 1963) laulamana se voitti kilpailun hyvin sodan sodan tunnelmaa kuvanneena.Yllä kuultava äänitys on Malmsténin oma vuodelta 1971.



De' ä' dans på Brännö brygga (3:14)
Sävellys & sanoitus: Lasse Dahlquist - Orkesterinjohto: Einar Groth


Ruotsalainen Lasse Dahlquist(1910 - 1979) levytti tämän reippaan valssin v. 1941. Monen aikalaisensa tavoin Dahlquist lauloi, sävelsi ja näytteli. Dahquistin sanoitus- ja sävellystuotanto kattaa satoja kappaleita. Hän sai vuonna 1977 Evert Taube -palkinnon gaalasta, jonka hän itse perusti v. 1960.
Kappale on Erkki Ainamon(1908 - 1974) toimesta käännetty suomeksi. A. Aimon äänitys Lauantaihypyt laiturilla on vuodelta 1947.





Terveiset ulapalta (2:19)

Georgé Malmstenin ehkäpä positiivisin merimiesvalssi. Etenkin voimistuva la-la-la-la osuus on hauska ja omaperäinen.
Malmsténin ensilevytys tapahtui jo 1942 Odeon-orkesterin kanssa. Yllä kuultava äänitys on kuitenkin myöhempää perua vuodelta 1961.



Heijallerii (2:42)
Sävellys: Kauko Käyhkö - Sanoitus: R. R. Ryynänen - Yhtye: Pirteät Pelimannit - Orkesterinjohto: Toivo Kärki


Dallape-orkesterin monivuotinen jäsen Justeeri eli Kauko Käyhkö(1916 - 1983) levytti tämän valssin alunperin Bruno Laakon Lepakot-orkesterin kanssa vuonna 1939. Yllä kuultava esitys on vanhempi ja vuodelta 1951.
Melodia on ruotsalainen traditiosävelmä, mutta sen alkuperäiset sanat ovat Evert Tauben käsialaa.
Suomalaiset sanat ja samalla ensilevytys ovat Rafael "Rafu" Ramstedtin(1888 - 1933) niinkin kaukaan kuin vuodelta 1929.

Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit