maanantaina, marraskuuta 02, 2009

Melodian jäljillä: La cumparsita

La Cumparsita
Esitys: Xavier Cugat & His Waldorf-Astoria Orchestra - Laulu: Dinah Shore
- Äänitysvuosi: 1939



Suomalaiset ovat tangokansaa, sanotaan. Tangoa on tanssittu parketeillamme jo yli puoli vuosisataa ja vuodesta 1985 asti Seinäjoen Tangomarkkinat ovat vetäneet satatuhatta määrin innokkaita tangofaneja paikan pälle. Kuuluisat viihdesäveltäjämme, Topi Kärki ja Unto Mononen etupäässä ovat osaltaan olleet luomassa maahamme vahvaa tangokulttuuria. Käännöstangojen suosio on myös aina ollut suurta. Etelä-Amerikkalainen ja saksalainen tangomusiikki on juurtunut Suomeen pysyvästi.



La Cumparsita on kiistatta kaikkein kuuluisimpia Latinalaisesta Amerikasta tulleista tangoista. Siitä on tullut vuosisadan aikana synonyymi tangolla ja kappale tunnetaan ympäri maailmaan. Tunnettuja levytyksiä on noin 1500, eikä kukaan tiedä oikeaa määrää. Spotify listaa hakusanalla "la cumparsita" vajaat 500 nimikettä.
Harva kuitenkaan on tietoinen tämän tangoikonin historiasta? Ken on säveltänyt ja milloin?


Tango oli alunperin marssi, jonka nuori uruguaylainen arkkitehtiopiskelija Gerardo Matos Rodríguez(1897 - 1948) teki tulevaa opiskelijoiden karnevaalikulkuetta varten. La Cumparsita tarkoittaa itse asiassa käännettynä 'pientä paraatia'. Tarkkaa tietoa kappaleen synnyn ajankohdasta ei ole, mutta useat lähteet viittaavat vuosien 1915 ja 1916 vaihteeseen.

18-vuotias Rodríguez oli itse liian ujo esittämään teoksensa, niinpä kappale levisi aikanaan maailmalle muiden esittämänä. Ensimmäisestä levytyksen tekijästä on erimielisyyksiä. Alonso-Minotto -orkesterin äänitys vuodelta 1917 on eräs varhaisimmista, mutta vielä varhaisempi äänite on Robert Firpon orkesterin äänitys vuodelta 1916:



Argentiinasta kotoisin oleva tangopianisti Robert Firpo(1884 - 1969) on oikeastaan henkilö, jota voidaan kiittää La Cumparsitan mestarillisesta sävelkulusta. Vuoden 1916 huhtikuussa nuori opiskelija Matos kääntyi Montevideon Café La Giraldassa tuolloin soittavan Firpon puoleen. Hänen yksinkertainen marssinsa kaipasi selkeää hiomista. Firpo, pianisti Carlos Warren apunaan, teki uuden sovituksen, johon hän yhdisti musiikkia mm. omasta tangostaan La gaucha Manuela ja Giuseppe Verdin oopperasta Trubaduuri. Firpo ehdotti oman nimensä lisätyksi kappaleen tekijätietoihin, mutta Rodríguez vastusti tätä.
Myöhemmin Rodríguez myi kappaleen oikeudet Breyer Hermanos -kustantamolle 20 pesosta. Kappale unohtui nopeasti. kokonaan.


La Cumparsita syntyi uudelleen vuonna 1924, mutta sen tekijän Matos Rodríguezin tietämättä. Sanoittajat Pascual Contursi(1888 - 1932) ja Enrique Maroni olivat lisänneet kappaleeseen sanat ja antaneet sille uuden nimen Si supieras. Suomessakin hyvin tunnettu Carlos Gardel(1887[?] - 1935) tulkitsi kappaleen maailmanmaineeseen:


Kappale oli huikea hitti. Sitä tanssittiin kaikkialla Argentiinassa ja Ranskassa se sai tukevan jalansijan tanssilattioilla. Ranskasta kappale levisi lopulta joka maailmankolkkaan.

Gerardo Matos Rodríguez oli tästä kaikesta raivoissaan. Hänen musiikkinsa soi kaikkialla, mutta edes miehen nimeä ei mainittu soiton yhteydessä. Rodríguez haastoi Breyerin ja Ricordin kustantamot oikeuteen ja saikin Ricordin maksamaan kappaleesta rojalteja. Seuraava taistelu nostettiin sanoittajia Maronia ja Contursia vastaan. Matos voitti tämänkin oikeuskärhämän, nojaten seikkaan, jossa hän oli luopunut kappaleen oikeuksista ollessaan alaikäinen. Kolmas oikeudenkäynti käytiin Carlos Gardelin äänitteestä ja Maronin ja Contursin oikeuksista heidän leskiensä toimesta. Viimein vuonna 1948, Rodriguezin jo kuoltua, oikeus päätyi jakamaan teostotulot kaikkien kolmen vaikuttaneen miehen perikunnille. Olihan Maronin ja Contrusin sanat jääneet elämään toisin kuin Rodriguezin. Tosin kappale tunnetaan edelleen nimellä "La Cumparsita" Si Supieras'n sijaan.


Kuten alussa mainitsin, tango on levytetty reilusti yli 1000 kertaa. Lähestulkoon kaikki tanssiorkesterit sisällyttivät sen repertuaariinsa. Uruguayissa se on ollut vuodesta 1997 asti maan "kulttuurillinen kansallislaulu".
Kappale on listattu noin 40 elokuvan soundtrackille, ollen mukana mm. Sunset Boulevardin tanssiaiskohtauksessa.

Suomeen La cumparsita tuli 20-luvun lopulla. Yhden ensimmäisistä levytyksistä teki Dallapé vuonna 1929 Kansanorkesteri-nimellä. Aarne Salonen vastasi lausunnasta. Kappaleen oli annettu nimi Tropiikin yö:


Sittemmin tangon on levyttänyt instrumentaalina esimerkiksi Viljo Vesterinen(1944), Lasse Pihlajamaa(1955) ja Taito Vainio(1959).
Kullervo(pseud. Tapi Kullervo Lahtinen, 1922 - 1996) teki uuden sanoituksen kappaleelle 1953, ja nimeksi tuli Hiljaa yössä. La Cumparsita säilyi kylläkin nimenä, jolla kappale aina jatkossa tunnettiin.
Tangon levytti näillä suomalaisilla sanoilla ensi kerran Olavi Virta, mukanaan Metro-Tytöt. Toivo Kärjen yhtye säesti:

Virta lauloi tangon kolmea vuotta myöhemmin vielä Harmony Sistersin kanssa. Versio on ladattavissa ystävyysblogista From Here On It Got Rough.
Oman tulkintansa La Cumparsitasta ovat tehneet Vieno Kekkonen, Eino Grön, Reijo Taipale, Arja Saijonmaa ja monet muut suomalaiset tangomusiikin taitajat.

Suomalaisten tangoviehätys näkyy siinäkin, että Spotifyn haulla tangokappaleille löytyy aina yksi tai useampia suomalaisia levyttäjiä. Ja miksipäs ei. Tango on hieno musiikinala. La Cumparsita on ehkä nykyään(tai ollut viimeiset 50 vuotta) liian tavanomainen, että se jaksaa sytyttää kunnolla. Kappale on kuitenkin klassikko ja oiva valinta tanssikappaleeksi, esimerkiksi Vanhojen tansseihin. Jos sinulta kysytään, mistä Uruguya on tunnettu, La Cumparsita pitäisi hyväksyä vastaukseksi ;)

1 kommentti:

xiladone kirjoitti...

Sinänsä tässä kappaleessa on kiintoisaa, että vaikka suomalaistangon rytmiikasta on kommentoitu että se on saksalaisen marssimusiikin peruja, niin myös tämä alkuperäinen tangojen tango on sitten myös marssi.

Mutta joo, nykyesittäjille tämä taitaa olla jo sen verran klisee/klassikko että kovin omaa tulkintaa ei edes lähdetä yrittämään...

Suosituimmat artikkelit