tiistaina, marraskuuta 03, 2009

Suomi-arkiston aarteita - Vol. 1

Uusien artikkelisarjojen aloittaminen on mukavaa, vai mitä?
Vastapainona pitkille elämänkerrallisille artikkelisarjoille on hyvä olla vain lyhyitä esittelyjä sisältäviä bloggauksia. Ei juurta jaksaen selvitettyjä taustoja ja tarinoita, vaan pääpaino pysyy itse musiikissa. Aiemmat artikkelisarjat Teemana ja Kovera puoli tarjoavat jo tällaista käsittelytapaa. Ne kohdistuvat kuitenkin vain hyvin rajattuun musiikin alueeseen. Niinpä tilausta on laajemman kappalevalikoiman esilletuontiin.

Suomalainen musiikki on tällä hetkellä lähellä sydäntäni. Eritoten vanha, 30-60-lukujen suomi-iskelmä on saanut arvostukseni. Meidän musiikki ei kalpene ulkomaalaisille vastineille, vaikkakin hallitsevina suuntauksina on ollut kuplettilähtöinen yksinkertaisuus. Tietyt genret, kuten blues ja dixieland eivät koskaan kunnolla kehittyneet suomessa, sillä meiltä puuttui Amerikan neekeriyhtyeet. Korvaavina tyyleinä oli jenkat, polkat ja vahvasti sotien jälkeen esillä ollut tango.

Tässä artikkelisarjassa esittelen kerralla 10 suomalaista musiikkiteosta. Otsikosta saattaisi päätellä, että tulen esittelemään vain harvinaisuuksia. Mutta se ei pidä paikkansa. Aarre ei ole aina harvinaisuus, vaan jokin löytö, jota arvostaa; Eli siten tunnettukin kappale.
Käsittelen toki myös nimenomaan harvinaisuuksia, joten pitäkää otsikkoa vain kuriositeettia. ; )

Artikkelia lukiessanne pyydän silti olemaan varovainen asiantuntijain olemukseni kanssa. Alle vuosi sitten en kuunnellut suomalaista musiikkia yhtään, ja jotkut esittelemistäni kappaleista olen saattanut "löytää" vasta muutama viikko sitten. En pyrikään olemaan jonkin sortin musiikintutkija, vaan ainoastaan innokas kuuntelija, joka haluaa jakaa musiikkimakunsa muiden kanssa.
______________________________________


1. Stadin kundi
Sävellys & sanoitus & sovitus & laulu: Georg Malmstén - Äänitysvuosi - 1960

Tämä mukava Stadin slangiksi laulettu kappale soi alunperin Leo Riutun tähdittämässä elokuvassa "Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy vuodelta 1952.
Kyseinen vuoden 1960 äänitys on kolmas Malmsténin laulamana. Orkesterista ei täyttä tietoa, mutta tuona vuonna hän levytti usein Erkki Melakosken(1926 - 1997) kanssa.


2. Kalastaja-Eemelin valssi
Sävellys: Toivo Kärki - Sanoitus: R.R. Ryynänen - Esitys: K. Kirsi ja Pirteät Pelimannit - Äänitysvuosi: 1950

Pseudonyymin Kirsi K. taakse kätkeytyy Kipparikvartetin laulaja Kauko Käyhkö(1916 -1983). Tämä Toivo Kärjen säveltämä huoleton valssi oli myöhemmin mukana "elokuvassa" Suuri sävelparaati(1959), jossa mukana oli kaikki tuon ajan suuret muusikot.


3. Meksikon pikajuna
Sävellys: Gerhard Mohr - Sanoitus: Erich Plessow - Käännös: Reino Helismaa - Esitys: Kipparikvartetti - Äänitysvuosi: 1960

Saksalainen fox-trot Orient express eli suomalaisille tutumpi Meksikon pikajuna levytettiin alkujaan Repe Helismaan toimesta v. 1949. Sen jälkeen kappaletta tulkitsi mm. Olavi Virta ja tässä kuultava Kipparikvartetti. Säestävä orkesteri on tuntematon, mutta tietääkseni George de Godzinsky johti yhtyettä tuolloin.

4. Laulu tulipunaisesta ruususta
Sävellys & sanoitus: Usko Hurmerinta - Esitys: Yrjö Haapanen ja Rajamäen poikain orkesteri - Äänitysvuosi: 1930

Usko Kemppi(1907 - 1994) tunnettiin vuoteen 1943 asti sukunimellä Hurmerinta. Hän aloitti sävellyksen jo parikymppisenä kappaleella Itämerivalssi.
Tässä Dallapé-orkesterin silloinen kokoonpano soittaa foxtrotin, joka 50-luvulla tuli paremmin tunnetuksi nimellä Tulipunaruusut.


5. Lentäjät
Sävellys & sanoitus: V. Kaleva - Esitys: A. Aimo ja Sointu-orkesteri - Äänitysvuosi: 1941

A. Aimo(1911 - 1963) teki vuosien 1932-1963 aikana yli 300 levytystä. Tämän valssin julkaisu(21. huhtikuuta 1941) sijoittuu välirauhan aikaan.


6. Näkemiin
Sävellys & sanoitus: Eberhard Storch - Suomennos: Kullervo - Esitys: Henry Theel ja Decca-orkesteri - Sovitus & johtaja: Toivo Kärki - Äänitysvuosi: 1951

Eberhard Storchin(1905 - 1978) laulu Auf Wiederseh'n tunnetaan laajalti maailmalla. Harmony sisters levytti sen suomeksi ensimmäiseksi 23.8.1951 ja tässä laulava Henry Theel(1917 - 1989) n. 2kk myöhemmin.


7. Pink Champagne
Sävellys & sovitus & johtaja: Rauno Lehtinen - Esitys: The Vostok All Stars - Äänitysvuosi: 1969

Reilu kolme vuotta sitten kuollut Rauno Lehtinen(1932 - 2006) oli maamme tärkeimpiä säveltäjiä ja kapellimestareita. Letkis, Tom, tom, tom ja Toiset meistä ovat vain esimerkkejä eräistä hänen huipputeoksiaan.
Tämän hilpeän vappuinstrumentaalin esittää hänen vuonna 1962 kokoama huippumuusikoista koostuva The Vostok All Stars


8. Rion tähti
Sävellys: Willy Engel-Berger - Sanat: Kurt Feltz - Käännös: Kerttu Mustonen - Esitys: Ture Ara ja Kristalli-tanssiorkesteri - Sovitus & johtaja: George de Godzinsky - Äänitysvuosi: 1942

Saksasta tuli 30- ja 40-luvuilla paljon musiikkia suomeen. Yksi komeimmista tangoista on Willy Engel-Bergerin(1890 - 1946) sävellys Stern von Rio, jonka ooppera- ja iskelmälaulaja Ture Ara(1903 - 1979) tulkitsi meillä vuonna 1942.


9. Snurri-burri-bum
Sävellys: Michael Jary - Sanat: Erkki Ainamo - Sovitus & johtaja: Harry Bergström - Esitys: Kalevi Korpi ja Odeon-orkesteri - Äänitysvuosi: 1955

Kalevi Korven(s. 1928) iskelmätuotanto on varsin laaja, alkaen 50-luvun puolesta välistä.
Tässä hän laulaa saksalaissäveltäjä Michael Jaryn(1906 - 1988) tuontikappaleen, joka soi elokuvassa Die Grosse Starparade(1954).


10. Sydänsuruja - Heartaches
Sävellys: Al Hoffmann - Sanat: John Klenner - Käännös: Saukki - Sovitus & johtaja: Eino Virtanen - Esitys: Olavi Virta ja Eino Virtasen orkesteri - Äänitysvuosi: 1960

"Heartaches" on yksi paljon coveroiduista pop-standardeista, jonka menestyssäveltäjä Al Hoffman(1902 - 1960) teki jo vuonna 1931. Suomessa sen levytti ensimmäisen kerran Eero Väre. Paljon tunnetumman tulkinnan tekee tässä Olavi Virta. Kappaleen tunnusomaisesta vihellysosiosta vastaa Erkki Junkkarinen(1929 -2009).

Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit