tiistaina, joulukuuta 08, 2009

Teemana: Rekiretki

Reki on vuosituhansia vanha talvikauden kulkuväline, jolla onnistuu henkilöiden tai tavaroiden kuljetus lumessa. Jalaksin ja aisoin rakennetulla reellä on entisaikoina ollut tärkeä rooli, mutta 2000-luvun sukupolvesta harva on päässyt edes istumaan reessä. Vielä 1900-luvun puolivälissä reki oli sangen tavanomainen näky, etenkin maalla. Ei siis ole ihme, että rekiaiheisia kappaleita on sävelletty yksi jos toinen. Tässä Teema-kirjoituksessa esittelen 6 kappaletta, joilla on vieläpä sama nimi: Rekiretki.
Kyseisiä sävellyksiä erehdytään usein pitämään joululauluina. Tietty esimerkiksi joulukirkkoon mentiin reellä, mutta suoranaisia viittauksia jouluun kappaleissa ei ole. Kappaleet edustavat oikeammin sanoen talviaiheista musiikkia. Lisäksi on huomionarvoista, että kappaleista vain yksi on laulu ja loput orkesteriteoksia.



Sleigh Ride
Sävellys: Leroy Anderson - Esitys: Boston Pops Orchestra johtajanaan Arthur Fiedler - Tallennusvuosi: 1949

Säveltäjä Leroy Anderson(1908 - 1975) on John Williamsia siteeraten "yksi kevyen orkesterimusiikin suuri Amerikan mestari". 30-luvun lopulta alkanut viihdemusiikin kultakausi teki Andersonista alan merkittävimpiä Yhdysvaltalaisia säveltäjiä. Hänen omaperäiseen sävellystuotantoonsa kuuluu teokset kuten The Typewriter, The Syncopated Clock, Blue Tango ja Plink, Plank, Plunk!


Ehdottomasti eniten levytetyin kappale on meillä suomessakin tutuksi tullut Rekiretki (Vieno Kekkonen, 1959).
Kappale sai alkunsa vuonan 1946, kun Anderson eräänä kuumana kesäkuisena päivänä oli kaivamassa ojitusta kesäasunollaan Connecticutissa. Jälleen todistettiin, ettei inspiraatio katso aikaa eikä paikkaa. Säveltäjä ryntäsi etsimään nuottipaperia ja sai perusmelodian kirjoitettua. Hän kuitenkin tiesi, ettei melodia riittäisi pitämään koko kappaletta kasassa. Sävellys tarvitsi vuoden hautoma-ajan, kunnes se oli täysin hiottu.
Andersonin idea oli rekiretkeä kuvaileva orkesteriteos:
«On aloitettava rytmillä. Tässä tapauksessa kulkusten rytmillä, jotka sanovat 'kling-kling-kling'...on tärkeä perustaa musiikki tuon rytmin ympärille.»

Kulkusten ääni ei ole ainoa elävyyttä tuova efekti. Kappaleen C-osassa (hups, ja hei) kuullaan rytmisoittimia, jotka imitoivat hevosten kavioiden kopinaa. Aivan kappaleen lopussa on trumpetti, joka päästää hevosen hirnahdusta muistuttavan äänen. Sen oikeanlainen soittaminen vaatii trumpetistilta paljon aikaa vievää harjoittelua.


Anderson sai kappaleensa valmiiksi helmikuussa 1948 ja se esitettiin saman vuoden toukokuussa Boston Pops -orkesterin ja sen pitkäaikaisen kapellimestarin Arthur Fiedlerin (1894 -1979) toimesta. Mono-ääninen savikeikko julkaistiin 1949 ja uudelleen stereona vuonna 1959.
Musiikkijulkaisija Jack Mills ehdotti lyriikoita kappaleeseen. Anderson vastusti aluksi ajatusta, sillä hän pelkäsi sanoilla varustetun version syrjäyttävän hänen alkuperäisen instrumentaaliteoksensa. Viimein lukuisiin instrumentaaleihin sanat kirjoittanut Mitchell Parish (1900 - 1993) esitteli tuotoksensa Andersonille, joka yllättyi iloisesti. Sanat noudattivat rekiretki-teemaa ja mukailivat kappalerakennetta onnistuneesti.
Nykyään Sleigh Ride tunnutaan soittavan milloin sanoilla, milloin instrumentaalina. Kummatkin ovat yhtä hyviä. Kappale on levytetty satoja ja taas satoja kertoja (spotify) ja sanotaan, että se on on länsimaisen musiikkihistorian eniten esitetyin teos.

Sävellys: Toivo Kärki - Sanat: Reino Helismaa - Esitys: Pärre Förars ja Ensio Kostan johtama orkesteri - Tallennusvuosi: 1959
Toivo Kärjen (1915 - 1992) mittavaan sävellystuotantoon kuuluu myös joululauluja, vaikkakin melko suppeana edustuksena. Tämän mukavan ja hyväntahtoisen Rekiretki-veisun levytti ensi kerran Kauko Käyhkö savikiekolle 1951. Selvästi tunnetumman tulkinnan teki myöhemmin Per-Erik "Pärre" Förars (s.1924), joka kuului 50-luvulla Toivo Kärjen yhtyeeseen.

Sävellys: Hans Christian Lumbye -  Esitys: Tivoli Symphony Orchestra  johtajanaan Tamás Vetö - Tallennusvuosi: 1999
Pohjolan 'straussiksi' kutsutun tanskalaisen Hans Christian Lumbyen(1810 - 1874) tuotanto kattaa niin wieniläistyylisiä valsseja kuin polkkia, masurkkoja ja galoppeja. Rekiretki kuuluu viimeksi mainittuun sarjaan. Se on sävelletty 1847 ja sisältää musikaalisesti tärkeät elementit: kulkuset ja kopsaukset.




Sävellys: Frederick Delius -  Esitys: Northern Sinfonia -orkesteri  johtajanaan Rich Hickox - Tallennusvuosi: 1985
Fritz "Frederick" Delius (1862 - 1934) oli saksalais-englantilainen säveltäjä, jonka musiikissa oli sekoitus impressionismia ja myöhäisromantiikkaa ja usein mukana melodia. Tässäkin kappaleessa on selvä rekiretken tuntu, kiitos rytmin ja kulkusten. Kappale tunnetaan suomeksi nimellä Talvi-ilta, ja etenkin minuutin jälkeen tuleva rauhallinen osuus kuvaa hyvin hämärtyvää pakkasiltaa takkatulen loimussa vartoen.


Schlittenfahrt
Sävellys: Selim Palmgren - Esitys: Radion viihdeorkesteri johtajanaan George de Godzinsky - Tallennusvuosi: 1962

Selim Palmgren (1878 - 1951) sävelsi vuonna 1908 teoksen Vuodenajat, Kuvia Suomesta neljä sinfonista kuvaa orkesterille op. 24. Viimeinen eli neljäs osa oli nimeltään Rekiretki. Kappale ei ole ollenkaan niin positiivinen kuin edelliset rekiretki-aiheiset sävellykset, vaan pikemminkin dramaattinen ja kiireinen.

Sävellys: Wolfgang Amadeus Mozart -  Esitys: St. Martin-in-the-Fields -kamariorkesteri johtajanaan Neville Marriner - Tallennusvuosi: 1981
Mozart (1756 - 1791) kolmiosaisen teoksen Saksalaisia tansseja KV605 orkesterille elämänsä viimeisinä kuukausina 1791. Kuuluisin osa on nro 3, Rekiretki. Kappaleen alun orkesteriosio ei kylläkään muistuta mistään talveen littyvästä. Vasta 43 sekunnin kohdalla kulkuset tulevat mukaan. Meno on verkkaista; sävellys on valssi. Kappaletta ei pidä sekoittaa Mozartin isän, Leopoldin sävellykseen Divertimento in F major eli paremmin tunnettuna Musical Sleigh Ride.

1 kommentti:

Atro Niiniluoto kirjoitti...

Kärki-Helismaa-kaksikon Rekiretkeä muistan kuunnelleeni luokkakavereiden kanssa musiikintunnilla aikoinaan. Levy tosin juuttui yhtäkkiä paikoilleen, emmekä tienneet, mitä tehdä.

Suosituimmat artikkelit