perjantaina, tammikuuta 29, 2010

Levyarvostelu - Wienin uuden vuoden konsertti 2010

Pidän klassisesta musiikista, joka on helposti lähestyttävää. Tällä tarkoitan kappaleita, joissa on selkeä melodia ja rytmi sekä - vielä mukavampaa - iloinen sävy. Juuri kuvauksen kaltaista musiikkityyliä edustaa wieniläinen konserttimusiikki. Sen maineikkaita edustajia ovat kaikki Strauss-suvun jäsenet, Joseph Lanner, Karl Michael Ziehrer ja muun muassa Franz Von Suppé sekä tanskalainen Hans-Christian Lumbye. Pistäisin listalle myös ranskan Émile Waldteufelin.

Wienin uuden vuoden konsertti on järjestetty yhtämittaisesti vuodesta 1941 saakka. Se on samalla suurimman televisiokatsojamäärän keräävä klassisen musiikin konsertti Euroopassa. Kultaisessa salissa kuvattua lähetystä seuraa vuosittain yli 50 miljoonaa ihmistä 72 maasta.


Orkesteri: Vienna Philharmonic Orchestra
Kapellimestari: Georges Prêtre
Julkaisupäivä: 12. tammikuuta 2010 
 Levy-yhtiö: Decca
Muoto: CD
Genre: Klassinen

- Spotify-linkki -

Kappaleet:

Levy 1
  1. J. Strauss II: Die Fledermaus - Overture
  2. Josef Strauss: Frauenherz. Polka mazur, op.166
  3. J. Strauss II: Im Krapfenwald’l. Polka française, op.336
  4. J. Strauss II: Stürmisch in Lieb’ und Tanz. Polka schnell, op.393
  5. J. Strauss II: Wein, Weib und Gesang. Walzer, op.333
  6. J. Strauss II: Perpetuum mobile. Musikalischer Scherz, op.257
  7. Otto Nicolai: Die lustigen Weiber von Windsor – Overture
  8. J. Strauss II : Wiener Bonbons. Walzer, op.307

Levy 2
  1. J. Strauss II: Champagner-Polka. Musikalischer Scherz, op.211
  2. J. Strauss II: Ein Herz, ein Sinn. Polka mazur, op.323
  3. J. Strauss I: Der Carneval in Paris. Galopp, op.100
  4. J. Offenbach: Die Rheinnixen – Overture
  5. Eduard Strauss : Helenen-Quadrille, op.14
    (teemoja operetista “La Belle Hélène” säveltäjänä J. Offenbach)
  6. J. Strauss II: Morgenblätter. Walzer, op.279
  7. Hans Christian Lumbye: Champagner-Galopp
  8. J. Strauss II:Auf der Jagd. Polka schnell, op.373
  9. New Year’s Address 2010
  10. J. Strauss II: An derschönen blauen Donau. Walzer, op.314
  11. J. Strauss I: Radetzky-Marsch, op.228

Arvostelu:

Georges Prêtre (s. 1924) teki debyyttivierailunsa uuden vuoden konsertin ensimmäisenä ranskalaisena kapellimestarina vuonna 2008. Iäkkäästä taiturista pidettiin niin, että häntä pyydettiin johtamaan Wienin filharmonikkoja jälleen tänä vuonna. Ja tottahan toki kapellimestarien veteraani suostui tähän. Ikä, 85, ei ollut este.

Konsertin aloittaa tuttuakin tutumpi alkusoitto nuoremman Johann Straussin operetista Lepakko.
Seuraavan sijan saa veljeksistä toinen ja tunteellisin, Josef. Hän kirjoitti polkkamasurkan Frauenherz vaimolleen Carolinelle vuonna 1865.

Omaperäinen polkka on Im Krapfenwald’l, jonka Strauss kirjoitti Pietarissa käydessään 1869. Tällöin nimenä oli Im Pawlowskwalde. Kappaleen tunnuspiirre on lintujen äännähtely - syytä tälle ei tosin ole löydetty.
Tahti kiihtyy operetin Das Spitzentuch der Königin (1880) nopeassa polkassa Stürmisch in Lieb’ und Tanz, kunnes taas rauhoittuu valssissa Wein, Weib und Gesang (Viini, laulu ja naiset).

Ikiliikkuja eli tarkemmin Perpetuum mobile, Op. 257 "Musikalischer Scherz" on henkilökohtaisia suosikkejani Straussin tuotannossa. Sen melodia ja rakenne luovat illuusion toistosta, mutta samalla kappale on hämäävän monipuolinen.


Konsertin toisen osion aloittaa Wienin filharmonikkojen perustajan Otto Nicolain (1810 - 1849) kuuluisin teos, alkusoitto oopperasta Windsorin iloiset rouvat.
Tätä seuraa nuoremman Straussin Prinsessa Pauline von Metternichille (1836 - 1921) osoitettu valssi Wiener bonbons (Wieniläismakeisia) ja hyväntuulinen Champagner-Polka, Op 211 vuodelta 1858 sekä polkkamasurkka Ein Herz ein Sinn (Yksi sydän, yksi mieli). Viimeksi mainitun melodia kuulostaa tutulta, ja väitänpä sitä käytettäneen Warner Bros.:in piirretyissä.

Isä Johann Baptist, kuka eli suhteellisen lyhyen elämän (1804 - 1849), on edustettuna levyllä kahden kappaleen voimin. Niistä aluksi kuullaan Der Carneval in Paris, peräisin vuodelta 1938.
Strauss-valta-akselin väliin kiilaa Straussien kilpailija, ranskalainen Jacques Offenbach (1819 - 1880) oopperansa Die Rheinnixen alkusoitollaan.

Kenties "unohdettuna Straussin veljenä" pidettyä Eduardia on muistettu esittämällä hänen teos Helenen-Quadrille, Op. 14, nyt ensimmäistä kertaa konsertin noin 70-vuotisen historiansa aikana.
Offenbachin rooli kilpailijana korostui 1864 teoksessa Abendblätter (Iltalehtiä), johon nuorempi Strauss vastasi samana vuonna valssillaan Morgenblätter (Aamulehtiä).

"Pohjolan Straussina" tituuleerattu Hans Christian Lumbye sävelsi yli 700 polkkaa, masurkkaa ja valssia. Unohtaa ei sovi tanskalaisen kuuluisinta teosta Shampanja-galoppia, jonka Wienin filharmonikot esittävät. Spotify-käyttäjille tiedoksi, että miehen koko orkesterituotanto on kuunneltavissa ohjelmalla. Olen näin itse tehnyt.

Uuden vuoden konsertin päättää perinteisesti kolme kappaletta, joita ovat nopea polkka - tänä vuonna Strauss juniorin Auf der Jagd (Metsästämässä) operetista Cagliostro in Wien -, Tonava kaunoinen ja lopuksi Radetzky Marssi. Viimeisen encoren aikana kapellimestari ohjaa yleisöä taputtamaan marssin tahdissa.




Tuomio:
Olin itse asiassa yllättynyt kuinka nopeasti konsertista oli julkaistu CD-tallenne. Ja mainittakoon, että myös DVD-taltiointi on myynnissä.
Wienin uuden vuoden konsertit ovat enemmän tai vähemmän saman kaltaisia vuodesta toiseen. Tämä ei tarkoita, etteikö jonkinlaista vaihtuvuutta olisi kappaleiden välillä. Ja todellakaan se ei tarkoita, ettäkö konsertin laatu kärsisi toiston myötä. Päinvastoin; tämän vuotista paremmaksi konsertti ei hevin yllä.
Kappalerepertuaari on todella vahva. Listalta puuttuu vain Unter Donner und Blitz, Annen polka, Tritsch-Tratsch-Polka ja Wiener Blut. Mutta tällöin konsertti olisi liian ennalta-arvattava. Jo pelkästään nuoremmalta Johann Straussilta löytyy satamäärin harvoin kuultuja sävellyksiä. Näitä on aina mukava kuulla.

Levy on mukava kokonaisuus helposti omaksuttavaa orkesterimusiikkia. Uskon, että siitä pystyy nauttimaan myös harvemmin klassista kuunteleva. Tästä on ainakin hyvä aloittaa seuraava musiikkiretki.

****½

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miksiköhän H.C.Lumbyen musiikista tunnetaan vain Samppanjagaloppi? Mitään muuta ei hänen tuotannostaan soiteta radiossa, konserteissa jne. kuin vain tuota yhtä kappaletta. Hän on säveltänyt esimerkiksi paljon hienoja valsseja: Amelie, Eugenie, Dagmar ja ties mitä. Ja edelleen vaikkapa Columbine Polkka-masurkka, Petersborgerinden-polkka (Pietarin neito vapaasti käännettynä). Kerrotaan, että 60 prosenttia hänen sävellyksistään on nimetty tai omistettu naiselle.

Nyt, vuonna 2010, on hänen juhlavuotensa. Syntymästä on kulunut 200 vuotta, mutta eipä se juuri missään näy. Helsingin Linnanmäki täyttää 60 vuotta, joten siinä olisi tilaisuus viettää yhteistä juhlavuotta, esimerkiksi konsertti Peacokissa. Lumbye, kuten tiedetään, oli Linnanmäen kollegan Köpiksen Tivolin kapellimestari.

Jukka kirjoitti...

Anonyymi, olen täysin yhtä mieltä kanssasi.

Kuten sanottua, olen suuri wieniläisen musiikin ystävä ja olin todella vaikuttunut Lumbyen tuotannosta, joka vetää vertoja jopa Johann Strauss nuoremmalle.

Miksi säveltäjä on jäänyt sitten yhtä teosta lukuun ottamatta unholaan? Harva tietää.
Straussia on soitettu vuosikymmeniä jokaisessa Euroopan maassa. Vastaavaa perinnettä ei Lumbyen (kuten ei Lannerin tai Ziehrerin) kohdalla ole syntynyt.

Tanskan tivoli sentään muisti Lumbyetä 10. toukokuuta.
http://www.tivoli.dk/composite-5942.htm?date=&offset=&ee_id=106&bn=h.c.+lumbye+200+%E5r&id=F663DCFC707AC700C125767700491609

Suosituimmat artikkelit