sunnuntaina, tammikuuta 17, 2010

Mestarit tahtipuikon takana - Jules Sylvain

Lentäjän valssi
Sävellys: Jules Sylvain - Sanoitus: Valdemar Talquist - Käännös: Asser Tervasmäki - Esitys: Tapio Rautavaara ja Triola-orkesteri - Vuosi: 1955


Jules Sylvain on Ruotsin merkittävimpiä kevyen musiikin säveltäjiä. Urallaan hän sävelsi yli 800 laulua ja tuotti musiikkia 148 elokuvaan. Sylvainin tarttuvat ja ponnekkaat melodiat ovat jääneet elämään, ja levytyksiä on tehty myös lahden tällä puolen. Tapsa Rautavaaran Lentäjän valssi on näistä yksi esimerkki.

Vaan itse mies on meille suomalaisille täysi tuntemattomuus. Googlen suomihaku tuottaa säveltäjän nimellä vain 37 tulosta. Koska Tahtipuikon päällimmäinen tarkoitus on esitellä unohdettua musiikkia, tulisi Sylvainin saada viimeistään nyt osansa naapurimaansa arvostuksesta.
_________________________________


Tangokavaljeren
Sävellys: Jules Sylvain - Sanoitus: Äke Söderblom - Esitys: Lars Lönndahl, Harmony Sisters ja Thore Ehrlings orkester - Vuosi: 1949

Elämä:

Jules Sylvain syntyi Tukholmassa 11. päivänä heinäkuuta vuonna 1900.
Nimi Jules Sylvain, jona hänet säveltäjänä tunnettiin, oli pseudonyymi. Salanimen taakse kätkeytyi Stig Hassson, näyttelijäpariskunnan Axel ja Valborg Hanssonin poika. Tukholman Kuninkaallisessa draamateatterissa näytellyt isä kuoli Stigin ollessa vain yhdentoista vanha. Tuolloin poika lähetettiin Lundsbergin sisäoppilaitokseen kasvamaan. Mutta Stig, jonka intohimo oli musiikki ja pianon soitto, karkasi laitoksesta 4 vuoden jälkeen.

Vuosina 1918-1920 Stig opiskeli pianonsoittoa vuonna 1771 perustetussa Ruotsin kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa. Jatko-opintonnsa hän suoritti Weimarin musiikkiopistossa Saksassa. Noina vuosina hän huomasi, että klassinen musiikki ei elätä. Sen sijaan viihdemuusikoilla olisi varaa juoda sampanjaa. Palattuaan kotimaahansa Hansson halusi tulla Ruotsin suurimmaksi iskelmäsäveltäjäksi.

Ensimmäiset vuotensa ammattimuusikkona Hansson toimi ravintola- ja elokuvateatterisoittajana. Hän kirjoitti myös revyitä esimerkiksi Ernst Rolfille (1891 - 1932).
20-luvun puolivälissä Stig otti käyttöön salanimen Jules Sylvain, jota hän kantoi lopun elämäänsä. Syitä tälle ei ole pystytty täysin selvittämään. On arveltu, että Ernst Rolf näki hyvin tavallisen nimen Stig Hansson esteenä menestyvälle säveltäjälle. Yksi vaihtoehto on saada nimi kuulostamaan enemmän kansainvälisestä. Entäpä nimi? Säveltäjän lempikirjailija oli ranskalainen Jules Verne, ja sanakirjasta hän bongasi ranskalaisen nimen Sylvain. Tuloksena oli nimi, joka muistutti esikuvaansa Maurice Yvainia.
Sylvain ei ollut toki ainoa salanimi; Tiettävästi hänellä oli 29 pseudonyymiä - jonkin sortin ennätys kait alalla?

Vuodet 1925 - 1928 olivat tuotteliasta aikaa. Sylvain sävelsi kappaleita enimmäkseen omakustantamo Edition Sylvainin turvin. Tiiveimmin hän toimi maineikkaan revyyartisti Karl Gerghdin (1891 - 1964) ohjaajana. Miesten ystävyys kesti koko elämän.

Jules ja Karl

Vuonna 1929 hän sävelsi musiikin ensimmäiseen ruotsinkieliseen äänifilmiin. Tästä alkoi samalla Sylvainin pitkäkestoinen yhteistyö ruotsin elokuvayhtiöiden kanssa. Intensiivisin työkomennus tapahtui vuosina 1937, jolloin Sylvain aloitti säveltämisen Svensk Filmindustri -elokuvayhtiölle. Seuraavan 8 vuoden aikana hän teki musiikkia lähes 6 elokuvan vuosivauhtia.

Yhtenä 30-luvun artistikytköksinä kuuluu näyttelijä-laulaja Zarah Leander (1907 - 1981), jonka läpimurron Iloinen leski -operettissa Sylvain järjesti. Sylvain sävelsi Leanderille myös Ruotsissa erittäin suosittuja lauluja sekä operetin Zorina.

Zorina
Sävellys: Jules Sylvain - Esitys: Sixten Ehrling ja Harry Ebert, piano - Vuosi: 1944

Zarah Leander (1938)

Vuosina 1936 - 1939 Sylvain asui Wienissä. Sodan sytyttyä hän auttoi Itävallan juutalaisia pakenemaan Ruotsiin.

40-luvulla Sylvain osti tontin Möjasta, saaristosta muutaman kymmenen kilometrin päässä Tukholmasta, ja aloitti mansikanviljelyn. Viljelyharrastus laajeni 1946 hänen muuttaessa Fidži-saarelle ja perustaessa banaaniplantaasin. Hän palasi Ruotsiin 4 vuotta myöhemmin, kuitenkaan jatkamatta musiikkiuraansa.

1951 Sylvain perusti A.B. Skandinaviska Musikförlaget -nimisen musiikkikustantamon. Tämän jälkeen hän muutti Randan kylään Mallorcalle.
Säveltäjän 60-vuotispäivä juhlistettiin mm. Ruotsin televisiossa näyttävästi.Viimeiset vuotensa Sylvain vietti Italian Castiglionesta ostamassaan asunnossa.

Jules Sylvain kuoli sydänkohtaukseen 11. marraskuuta 1968.

Löjtnantshjärtan
Sävellys: Jules Sylvain - Sanoitus: Lasse Dahlquist - Esitys: Gaby Stenberg, Gösta Kjellertz ja Arne Huelphers' orkester - Vuosi: 1942


Jules Sylvain (1900 - 1968)

Vaikutus:

Jules Sylvainin vaikutusta Ruotsin iskelmämusiikkiin on mahdoton arvioida. Omien sanojensa mukaan hän halusi tulla maansa parhaaksi iskelmäsäveltäjäksi. 800 kappaletta ja reilusti päälle 100 elokuvatyötä puhuvat puolestaan. Sylvain työskenteli 20-40 -luvulla useiden Ruotsin huippuartistien ja revyytähtien kanssa. Mainitsematta on sellaiset nimet kuin Lasse Dahlquist (1910 - 1979), Harry Brandelius (1910 - 1994) ja Ulla Billquist (1907 - 1946).


Vas. alk. Karl Gerhard, Ebba Bonda, Gösta Ekman ja Zarah Leander. Tolli Zellman ja Jules Sylvain

Sylvain itse ei tiettävästi sanoittanut kuin yhden kappaleistaan. Musiikki oli hänen vahvuutensa, ja se on kuultavissa Sylvainin tarttuvissa viisuissa. Valssit olivat hänen erikoisalaansa. Säveltäjän melodioita kuulee nykyisin kesäsin Ruotsissa  mm. Allsång på Skansen tapaisissa televisioiduissa yhteislaulutilaisuuksissa.

Nu ska vi opp, opp, opp
Sävellys: Jules Sylvain - Sanoitus: Gösta Stevens - Esitys: Ulla Billquist ja Columbias Dansorkester - Vuosi: 1937




Jules Sylvainin 100-vuotispäivän kunniaksi painettiin 5 CD-levyn juhlakokoelma sisältäen säveltäjän tuotantoa vuosien varrelta. Tämä julkaisu on kuunneltavissa Spotifyissa. Harmillisesti on tapahtunut joku kömmähdys ja vain ensimmäiset kaksi CD:tä on listalla mukana.
Jules Sylvain – Med En Enkel Tulipan - Jules Sylvain 100 År

Kuten sanottua, Suomessa Sylvain ei ole ollut tunnettu (ennen tätä blogiviestiä :D ). Hänen säveltämiään kappaleita on meillä levytetty 46, joka on melko pieni osuus säveltäjän kokonaistuotannosta. Jonkin verran lienee alkuperäisiä ruotsinkielisiä äänitteitä soitettu.
Päätän kirjoituksen Sylvainin kauniiseen talviaiheiseen valssiin Vintergatan elokuvasta Han, Hon Och Pengarna (1936). Tässä sen laulaa suomeksi Tapio Rautavaara.

Linnunrata
Sävellys: Jules Sylvain - Sanoitus: Sven-Olof Sandberg - Käännös: Reino Helismaa - Esitys:Tapio Rautavaaran ja Erkki Melakosken orkesteri - Vuosi: 1964

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kirjoituksestasi!

Mukava huomata,että joku toinenkin arvostaa Sylvainia.

Jukka kirjoitti...

Ruotsi on todella ollut Suomea pari vuosikymmentä edellä musiikin suhteen. Suomessa laulettiin kuplettia pianon säestyksellä, kun samaan aikaan Tukholmassa orkesterit soittivat kabareeta ja slowfoxia.

Tuore tämänvuotinen albumi Sylvainin musiikkia julkaistiin Spotifyssa
spotify:album:0BSwdygmmBGv1953m1azjh

Suosituimmat artikkelit