perjantaina, maaliskuuta 05, 2010

Soittolistalla: Ranskalainen accordeon

Spotify-soittolistat ovat levinneet kulovalkean tavoin blogien, keskustelupalstojen ja musiikkisaittien keskuudessa. Jostain syystä Tahtipuikossa on tähän asti vain linkitetty yksittäisiin kappaleisiin. Tietysti näin voi esitellä juuri tiettyjä, maininnan arvoisia lempikappaleitaan.
Usein kuitenkin tulee kuunneltua musiikkia albumeittain, monia albumeja peräjälkeen tai niiden sekoituksia. Soittolistaa yhdistävä tekijä on esim. genre, tyylilaji, instrumentti tai tiettyyn tunnelmaan tai juhlaan sopiva valikoima musiikkia.
Soittolista voi sisältää kappaleita reilusta kymmenestä (tarkoin harkittua) vaikka useaan sataan (artistin koko tuotanto). Mutta jos soittolista on todellakin tarkoitettu kuunneltavaksi, on ehkä parempi, ettei siinä kestää neljää kuunkiertoa.

Soittolistalla-teemasarja tarjoaa Spotify-soittolistoja liittyen johonkin tiettyyn teemaan. Se on siis eräänlainen Teema-sarjan laajennus, jossa pääpaino ei niinkään ole yksittäisissä kappaleissa vaan tyylissä. Ensimmäinen käsiteltävä musiikkityyli olkoon peräisin Pariisista!

______________________________

Ranska on romantiikan, amourin maa ja Pariisi...ah. Kuljet kadulla, ostat patongin puolikkaan ja istahdat syömään sitä puiston penkille. Lähellä katumuusikko soittaa haitarilla säveltä. Lempeä tuuli vilvoittaa ihoa, pyökin oksiston raoista paistaa kesäinen aurinko. Katsot ylöspäin ja huokaat. Muusikko jatkaa soittoaan ja uppoat hiljalleen aikaan ja paikkaan...



Olen kerännyt soittolistalle reippaat 5 ja puoli tuntia (116 kpl) Ranskanmaan parasta hanurimusiikkia. Kokoelmalla on musiikkia neljältä eri levyltä. Näistä mainittakoon Les Maîtres De L'Accordéon ja Accordéon - The Musette Orchestras.



Vuosikymmenissä liikutaan enimmäkseen nostalgisilla 1930-1950 -luvuilla.
Artisteista erityismaininnan saa 2 miestä ja 1 nainen: Gus Viseur, Tony Murena ja Yvette Horner.

Gustave-Joseph Viseur (1915 - 1974) aloitti uransa katusoittajana, mutta loi pian oman musiikkityylinsä haitarilla. Hänestä tulikin ensimmäinen artisti, joka yhdisti musetten ja jazzin.
Viseur oli luomassa manouche jazzia 30-luvulla; Noin samoihin aikoihin, kun hän esiintyi "Euroopan merkittävimmässä jazzyhtyeessä" nimeltä Quintette du Hot Club de France. 40-luvulla hän säesti mm. Édith Piafia. 50-luvulla Visuer saattoi soittaa bebob-jazzia yöklubeilla.
Oma innostukseni musetten soundiin syntyi Pixarin lyhytelokuvasta Geris's Game (1997), jossa taustalla kuullaan Viseurin soittamana kappale Flambée Montalbanaise.

Gus Viseur

Visuerin aikalainen, italiassa syntynyt Tony Murena (1917 - 1970) sai yhdeksän vanhana harmonikan. Pian alkoi Ranskaan siirtyneen emigranttilapsen ura kabareissa ja musiikkihalleissa. Murenan pääinstrumentiksi vakiintui Bandoneón, jolla hän loihti oman orkesterinsa turvin päivän kuuminta tangoa. Sota-aikana Murenan oli tarkoitus lyöttäytyä Glenn Millerin big bandiin, mutta maestron kuoltua 1944 suunnitelma kariutui.
Myöhemmällä uralla Murena teki tuttavuutta muun muassa bandonéoisti Astor Piazzollan (1921 - 1992) kanssa, perusti oman musette-tyylisen radiokanavan ja juonsi omaa televisio-ohjelmaansa.

Tony Murena

Yvette Horner (s. 1922) opiskeli Toulousen konservatoriossa, missä hän 11 vuoden vanhana voitti ensimmäisen palkinnon pianon soitosta. Hänen äitinsä näki markkinat sen sijaan haitarissa, ja kolmen tuskaisen vuoden jälkeen Yvetten onnistui hyväksyä pianistin urasta luopuminen. Jatko opintonsa Yvette suoritti Pariisissa. Vuonna 1948 hän voitti kansainvälisen Coupe Mondiale-harmonikkakilpailun Lausannessa, Sveitsissä. Tästä alkoi Hornerin ura. 60 vuoden aikana hän on esiintynyt lukuisissa gaaloissa ja seremonioissa sekä julkaissut kymmeniä soololevyjä. Kokoelmia on ilmestynyt aivan viime vuosina.

Yvette Horner

Muita usemmalla raidalla edustettuja artisteja ovat Emile Prud'homme, Fredo Gardoni, Jean Vaissade, Marcel Azzola ja Maurice Alexander. Kaikki enemmän tai vähemmän tunnettuja, ja joka tapauksessa lahjakkaita hanuristeja.

 Ohlala, Paris, tour Eiffel, Sacré-Cœur, l'Arc de Triomphe, Seine, Notre-Dame...

Musiikkityylit soittolistalla vaihtelevat yleensä perinteisen valssin (suosikkini), tangon, jazzin ja vähän muidenkin välillä (jenkka, paso-double, baion jne.).
En nyt osaa sanoa, ketä tällainen musiikki rehellisesti kiinnostaa - lukuun ottamatta itseäni ja ranskalaisia mummoja. Noh, onhan sivulla käännösohjelma; Ranskalaismummot voivat käyttää sitä ja nauttia hanuriviisuista :D

Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit