perjantaina, huhtikuuta 30, 2010

Levyarvostelu: Filharmonikot juhlatuulella - Vappumatinean parhaat (2001)

Julkaisu: 17. huhtikuuta 2001
Levy-yhtiö: Ondine
Formaatti: CD
Genre: Klassinen/orkesterimusiikki
 Esitys: Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Leif Segerstam
- Spotify-linkki -

Kappaleet:
1.III näytöksen alkusoitto oopperasta Lohengrin3:22
 2.Rustle Of Spring / Kevään Kohinaa2:30
 3.Joutsen (Le Cygne)3:22
 4.Kevään ääniä - Frühlingsstimmen, op. 4107:22
 5.Unkarilainen tanssi nro 53:21
 6.Czárdás5:34
 7.Intermezzo sinfonico oopperasta Cavalleria Rusticana4:22
 8.Pomp & Circumstance, nro 1, op. 396:44
 9.Thaïs, meditaatio5:43
 10.Summer Night Waltz / Kesäillan Valssi, Op. 14:39
 11.Champagner Galop / Samppanjagaloppi2:24
 12.Tähtilipun alla (The Stars and Stripes Forever)3:33
 13.Yön väistyessä (Manha de Carneval)3:24
 14.Uno-tango3:53
 15.Porilaisten marssi2:48

_____________________

Olen tässä blogissa maininnut jo enemmän kuin kertaalleen henkilökohtaisesta suhteestani Helsingin kaupunginorkesterin järjestämään jokavuotiseen vappumatineaan. Nuorempana lähisuvullani oli tapana käydä konsertissa joka vappu. Näitä kertoja kertyi yhteensä lähes 15. Valitettavasti perinne on kokenut taukoa männävuodet, mutta toivottavasti tulevaisuudessa vappumatineasta tulee jälleen vuosittain toistuva menopaikka. Toki myönnettävä on - kävijäkunta oli vanhanpuoleista. Uskon kuitenkin, että konsertin kaltaiselle musiikille on kuulijoita vielä vuosikymmenienkin päästä.


 Ylioppilaslakkipäistä kansaa Finlandia-talolla

Tässäpä pieni referaatti itse konsertista siitä tuntemattomille:
«Rakastetut vappumatineat ovat olleet mukana Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistossa aivan orkesterin alkutaipaleelta lähtien; ensimmäinen vappukonsertti ilahdutti pääkaupungin juhlijoita jo keväällä 1883.

Vappumatineoiden musiikki on muutamien perusteosten osalta pysynyt aika lailla samana. Se sisältää perinteistä kevyttä klassista, jota on viime vuosina vauhditettu svengaavalla viihteellä. Tavoitteena on rento ja iloinen ilmapiiri, jossa orkesterilaistenkin sallitaan hiukan hassutella esitysten laadusta tinkimättä.

Vappukonsertti on aina huipentunut mahtavasti Kajanuksen sovitukseen Porilaisten marssista ja 1970-luvulta lähtien tangon taika on lumonnut Marianito Moresin Unon sävelin Arthur Fuhrmannin vetävänä sovituksena – pakollisena ylimääräisenä.»

Kuten levyn nimi Filharmonikot juhlatuulella - Vappumatinean parhaat kertoo, kappaleet on valittu huolella. Ne ovat pääosin matinean vakiokamaa. Vain paria-kolmea kuulee harvemmin kuin kerran vuosikymmenessä. Toki joka vuosi on erikoisteoksia valittu. Muistan edelleen kerran, jolloin yksi kappaleista oli Tähtien Sota -teema.

Vappumatineaan kuuluu myös kapellimestarin hassuttelusta. Näyttävimmin yleisön viihdyttämisestä on vastannut kaupunginorkesterin nykyinen emeritus ylikapellimestari Leif Segerstam (s. 1944). Myös säveltäjänä ja professorina toimivaa Segerstamia ei tarvinne erikseen esitellä.
Segerstam johtaa tänäkin vuonna vappumatineaa. Lähetys radioidaan 1. toukokuuta klo 14.00 YLE Radio yhdessä.
 Leif Segerstam

Omistan itse Filharmonikot juhlatuulella CD:n, mutta valitettavasti levy on kansineen päivineen hukkunut jo aikapäiviä sitten. En muista, millaista informaatiota kansilehdessä oli mainittu. Yrittäkäämme pärjätä ilman sitä.
Levy löytyy - jopa hieman yllättäen - Spotify'sta. Vaan jonkin kumman syystä se on nimeltään Christmas Music Finnish ja julkaisuvuotena on 2000. Sama "fiba" on päässyt muihinkin verkkokauppoihin, kuten iTunesiin. Huvittava virhe, sillä levyllä ei ole mitään jouluun liittyvää. Päinvastoin, kevääseen ja kesään liittyviä kappaleita löytyy.

Arvostelu:


1. III näytöksen alkusoitto oopperasta Lohengrin
Vappumatinea alkaa aina Richard Wagnerin (1813 - 1883) oopperan Lohengrin III näytöksen alkusoitolla Prelude. Wagner kirjoitti kolminäytöksisen oopperan vuonna 1850. Alkusoittoakin kuuluisampi on viimeisen näytöksen häämarssi Treulich geführ, joka on edelleen ahkerassa käytössä kirkkoalttarilla.

*****

2. Rustle Of Spring / Kevään Kohinaa
Lainaus aikaisemmasta blogikirjoituksestani:
«Edward Griegin ohella kuuluisin norjalainen säveltäjä on arvatenkin Christian Sinding (1856 - 1941). Miehen tunnetuin teos on hänen vuonna 1896 tekemä Frühlingsrauschen (Rustle of Spring). Sindingin musiikillinen tyyli lähestyy Wagnerin ja Lisztin vastaavaa. Valitettavasti hänen laajahko tuotantonsa on jäänyt unholaan juuri tätä nimenomaista poikkeusta lukuun ottamatta.»
****½

3. Joutsen (Le Cygne)
Ranskalainen Camille Saint-Saëns (1835 - 1921) kirjoitti mm. 9 oopperaa ja useita sinfonisia runoelmia. Miehen tunnetuin teos on kuitenkin 14-osainen Eläinten karnevaali -sarja pienelle orkesterille vuodelta 1886. Osista on jäänyt parhaiten elämään 7. Akvaario, 14. Finale ja kaunis selloteos 13. Joutsen.
Tässä selloa soittaa Jan-Erik Gustafsson.

*****

Saint-Saëns tod.näk vuonna 1895


4. Kevään ääniä - Frühlingsstimmen, op. 410
Lainaus aikaisemmasta blogikirjoituksestani:
«Nuoremman Johann Straussin vuonna 1882 säveltämä valssi op. 410 Frühlingsstimmen ("Voices of Spring") kuuluu 'valssikuninkaan' kirkkaimpaan tuotantoon.Kappale oli alkujaan tarkoitettu laulettavaksi. Sopraano Bianca Bianchi esittikin valssin ensimmäisenä Wienin teatterissa avustuksena keisari Franz Josef ja keisarinna Elisabethin perustamalle säätiölle Lepzigin puutteenalaisille.»
****

5. Unkarilainen tanssi nro 5
Johannes Brahms (1833 - 1897) kuuluu romantiikan aikakauden kärkisäveltäjiin, eikä näin ollen tarvinne esittelyjä. 21-osainen Unkarilaiset tanssit -teossarja vuodelta 1869 on miehen kuuluisimpia sävellyksiä, numero 5 niistä kaikkein kuuluisin. Kappale muistetaan hyvin esimerkiksi Chaplinin elokuvasta Diktaattori (1940).
****


Ainutlaatuinen valokuva Johann Strauss nuoremmasta ja Johannes Brahmsista.

6. Czárdás
Napolilainen säveltäjä Vittorio Monti (1868 - 1922) lukeutuu klassisen musiikin "one-hit wondereihin". Czárdás onkin ainoa miehen tuotannosta nykyisin esittävä teos. Sävellys perustuu unkarilaiseen samannimiseen kansantanssiin. Vuonna 1904 sävelletty kappale esitetään yleensä viuluteoksena, mutta myös piano-, xylofoni-, ja orkesteriversioita näkee. Tässä erikoisen tulkinnan tuuballa tekee Petri Keskitalo (s. 1972).
****

7. Intermezzo sinfonico oopperasta Cavalleria Rusticana
Italialaisen oopperasäveltäjä Pietro Mascagnin (1863 - 1945) läpimurtoteos Cavalleria rusticana vuodelta 1890 tunnetaan mm. Kummisetä III -elokuvan loppukohtauksesta. Mascagninin jatkoi säveltämistä aina Mussolinin valtaannousuun saakka, muttei enää onnistunut tuottamaan Rusticanan kaltaista jymyteosta.

****

8. Pomp & Circumstance, nro 1, op. 39
Sir Edward Elgar ( 1857 - 1934) on kenties vaikutusvaltaisin Brittiläinen säveltäjä koskaan elänyt. Runsaan kuoro- ja yksinlaulutuotannon ohella Elgarin orkesteriteokset ovat jääneet elämään. Kuuluisin kaikista on neliosainen marssisarja Pomp and Circumstance. Yleensä nimellä tarkoitetaan nimenomaan ensimmäistä - vuoden 1901 teosta - March No. 1 in D. Marssi on yleinen kuultava niin virallisissa kuin epävirallisissa yhteyksissä.

****½

Elgar vuonna 1912

9. Thaïs, meditaatio
Ranskalainen Jules Massenet (1842 - 1912) tunnetaan pääasiallisesti oopperasäveltäjänä. Hän sävelsi myös lauluja ja laajan kirjon orkesterimusiikkia. Nykyisin Massenetin tuotantoa esitetään harvakseltaan - selvänä poikkeuksena on vuoden 1894 oopperan Thaïs II näytöksen ensimmäisen kohtauksen lopun Meditaatio.
Kummelin ystävät muistavat kappaleen sketsistä Tonnin seteli.

Äänityksellä viulua soittaa Erkki Palola (s. 1957)
*****

10. Summer Night Waltz / Kesäillan Valssi, Op. 1
Oskar Merikannon (1868 - 1924) tuotannon vahvuus oli Sibeliuksen pitkien orkesteriteosten sijaan lyhyissä lauluissa ja soitinkappaleissa. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu myös Kesäilta op. 1 eli tutummin Kesäillan valssi. Merikanto kirjoitti teoksen vuonna 1885 ollessaan vasta 17-vuoden vanha. Nykyisin se on säveltäjän ehdottomasti tunnetuin kappale.

****

11. Champagner Galop / Samppanjagaloppi
Lainaus aikaisemmasta blogikirjoituksestani:
«'Pohjolan Straussina' tituuleerattu Hans Christian Lumbye sävelsi yli 700 polkkaa, masurkkaa ja valssia. Unohtaa ei sovi tanskalaisen kuuluisinta teosta Shampanja-galoppia.»

Lumbye kirjoitti kappaleen vuonna 1845 Kööpenhaminan tivolin kaksivuotisjuhliin. Lumbyen oma orkesteri konsertoi tivolissa 30 vuotta säveltäjän kuolemaan asti.
Shampanjagaloppi muistetaan parhaiten siihen kuuluvan "pullonkorkki-instrumentin" tuottamasta äänitehosteesta. Tavallisesti vappumatineassa viimeinen poksahdus on peräisin aidosta kuohuviinipullosta.
*****

Tivolissa sijaitseva Lumbyen viulunsoittajapatsas

12. Tähtilipun alla (The Stars and Stripes Forever)
"Marssikuningas" John Philip Sousa (1854 - 1932) lienee kuulisin yhdysvaltalainen säveltäjä. Hän vaikutti romantiikan aikakaudella ja toimi USAn merijalkaväen orkesterin johtajana. Orkesteri oli maan johdon virallinen soittokunta ja Sousa esiintyi yhteensä 5 presidentin rinnalla.
Useimmat Sousan 130 marssista ovat patrioottisia. Näistä mainittakoon Semper Fidelis (1888), The Liberty Bell (1893) ja tässä kuultava Stars and Stripes Forever (1897).

****

13. Yön väistyessä (Manha de Carneval)
Brasilialainen Luiz Bonfá (1922 - 2001) on leyn ensimmäinen "nykyaikainen" muusikko. Hän oli kitaristi sekä säveltäjä. Yhdessä Antonio Carlos Jomibin kanssa hän sävelsi musiikin elokuvaan Musta Orfeus (1959). Juuri tästä on peräisin bossa nova Manhã de Carnaval. Kappaleen on coveroinut ja tulkinnut lukuisat artistit Stan Getzistä Frank Sinatraan - Suomessa Vieno Kekkosesta Ossi Runneeseen.

****

14. Uno-tango
Ellei emämaata Argentiinaa lasketa, lienee Mariano Moresin (s. 1918) tango Uno vuodelta 1943 tunnetuin nimenomaan Suomessa. Suomeksi sen levytti ensi kerran Eino Grön 1963, myöhemmin mm. Arja Koriseva.
Uno-tangolla on encore-asema vappumatineassa. Se soi aina viimeisenä kappaleena Porilaisten marssin jälkeen. Perinne on jatkunut vuodesta 1972. Orkesterisovituksen kappaleelle teki Arthur Fuhrmann (s. 1930)

*****

15. Porilaisten marssi
Varsinainen listattu vappumatinean ohjelma päättyy joka kerta Porilaisten marssi. Mitäs kappaleesta? Sen säveltäjäksi on useiden lähteiden mukaan merkitty Christian F. Kressin (1767 - 1812). Orkesterisovitus on peräisin vuodelta 1910 ja sovittajana oli kapellimestari Robert Kajanus (1856 - 1933). Kappale on - suurena paljastuksena - Suomen puolustusvoimien kunniamarssi.
Pidän erityisesti kappaleen orkesteri-introsta - teema soitetaan kerran ja vasta sitten muhkeat jouset tulevat mukaan soittoon.
*****

Sovittaja Robert Kajanus v. 1897


Tuomio:
Filharmonikot juhlatuulella - Vappumatinean parhaat kokoaa yhteen klassisen musiikin riemukkainta parhaimmistoa. Käytännössä kaikki teokset ovat hyvin tunnnettuja - kuten kokoelmalevyillä yleensä.
Sävy on vappuun liittyen pirteä ja keväinen. Pari kappaletta toimii "hengähdystaukona" yleisen nopeatempoisen nuottijuoksun rynnistyksessä.
Sovitukset ovat komeita - runsaita ja kuuluvia, oli mitä mieltä tahansa Finlandia-talon akustiikasta. Toki livenä kuultuna kaikki on vielä hienompaa, mutta levynäkin kokonaisuus on upeaa kuunneltavaa.
Hyvää vappua! Glada Vappen!
*****

Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit