maanantaina, toukokuuta 24, 2010

Soittolistalla: Aloha ʻOe

Soittolistalla-sarja saa jatkoa. Viime kerralla tutustuimme ranskalaiseen accordeon-musiikkiin.

Nyt pyörähdämme karttapallolla keskelle Tyyntä valtamerta ja annamme mielen levätä havaijilaiskitaran sulosoinnuissa kuvitellessamme aurinkoisen hiekkarannan ja turkoosin veden, kuunnellessamme palmunlehtien havinaa ja suojaisan rannan aaltoilua, kuvitellessamme hula-asuun pukeutuneita alkuperäiskansalaisia tekemässä paikasta sen, jota me kutsumme paratiisiksi.



(Klikkaa avataksesi soittolistan)

Havaijilaista kansanmusiikkia voi kuvailla rituaaliseksi tanssiksi. Havaijin kielessä itsessään ei ole termiä "musiikille", jona me musiikin länsimaissa näemme. Perinteinen havaijilainen musiikki koostuu ylistävästä veisuusta, johon liittyy yksinkertainen rytmi ja melodia. Tanssi on olennainen osa sekulaarisia tapahtumia.

Ensimmäisen kirjalliset lähteet Havaijin musiikkikulttuurista ajoittuvat 1700-luvun lopulle. Löytöretkin jäljiltä eurooppalainen musiikki ylsi saarille hiljalleen. Muun muassa meksikolaisten ja portugalilaisten maahanmuuttajien yhteydessä jousisoittimet rantautuivat Havaijin maaperälle. Näistä kehittyi lopulta nykyisin havaijilaiseen kulttuuriin liitettyävät ukulele ja havajilaiskitara, jotka ovat steel-kitaran edeltäjiä. Perinteiseen soitantoon kuuluu nuottien "liu'uttaminen", näppäily, harmonisointi ynnä muu.

Yksi varhaisia vaikutusvaltaisia havaijilaismuusikoita oli kuningaskunnan viimeinen monarkki Kuningatar Liliuokalani (1898 - 1918). Hänen 165 sävellyksen joukkoon kuuluu myös Aloha ʻOe, saarten epävirallinen tunnuslaulu.

 Lydia Liliʻu Loloku Walania Wewehi Kamakaʻeha-a-Kapaʻakea

Äänitetuotannon alettua 1900-luvun alussa Havaijilainen musiikki alkoi saamaan suosiota myös Yhdysvalloissa. Jo vuonna 1906 tehtiin peräti 56 äänitettä. Seuraavina vuosikymmeninä enemmän tai vähemmän alkuperäisiä "havaijilaisyhtyeitä" alkoi syntyä. Samoin syntyi tunnetuimmat havaijilaishitit, joista mainittakoon Henry Kailimain (1882 - 1948) On the Bach at Waikiki. Hänen kvintettinsä soitti kappaleen San Franciscon maailmannäyttelyssä 1915, jonka kuuli siellä käynyt Fordin perustaja Henry Ford. Ihastuneena hän pestasi Kailimainin esiintymään omiin tilaisuuksiinsa ja yhtyeen nimeksi tuli Ford Hawaiian Quintet.

Varsinaiseksi havaijilaisen musiikin kultakaudeksi voi kutsua 1930-1960 -lukuja, jolloin erinäiset kokoonpanot ja jazz-bändit ottivat ohjelmistoonsa runsaasti vaikutteita saarivaltion musiikista.
Soittolistalta haluan poimia 3 paljon vaikuttanutta artistia:

Felix Bartholdy Mendelssohn (1911 - 1952) on suoraa sukua alenevassa polvessa samannimiselle saksalaiselle klassisen musiikin säveltäjälle. Orkesterinjohtajana toiminut Mendelssohn oli puolestaan syntyjään brittiläinen. Hänen uransa alkoi näyttelijänä Lontoossa, mutta käytyään Tyynellä merellä hänelle syntyi tarve perustaa oma havaijilaisyhtye. Ensimmäiset levytykset Felix Mendelssohn and his Hawaiian Serenaders teki vuonna 1937. Eräs levytetyistä kappaleista oli mm. elokuvan parhaan laulun Oscarin voittanut Sweet Leilani. Yhtye oli osanaan nostamassa havaijilaisen musiikin suosiota Englannissa tasolle, jota se ei koskaan ollut kokenut.
Mendelssohnin yhtyeen musiikkia löytyy Spotifysta reilun 60 kappaleen verran ja se on soittolistalla edustettuna levyllä Vintage Hawaiian Music (2009).

Felix Mendelssohn havaijilaisessa kaulakoriste-outfitissä

Pohjolaan tullessaan havaijilaisvillitys saapui aluksi Ruotsiin. Suurin alan artisti oli Yngve Stoor (s. 1912 - 1985). Hän perusti ensimmäisen havaijilaiskvintettinsä jo 16-vuotiaana. Sen muina jäseninä toimi Yngven veli Erland, sisarukset Vanya ja Nils Häggblad sekä tuleva vaimonsa Gerda. Ensimmäinen äänitys Jacke hula tehtiin 1932 ja paria vuotta myöhemmin seurasi ensimmäiset albumit.
Stoor tuli nopeasti tutuksi ruotsalaisissa musiikkipiireissä ja hänen orkesterinsa teki yhteistyötä esimerkiksi laulaja Ulla Billquistin (1907 - 1946) sekä Harmony Sistersin kanssa. Spotify listaa kaksi tämän yhteistyön tuloksena syntynyttä kappaletta En hula-dans ja Sjung sunnavind.
Stoor sävelsi itse suurimman osan levyttämistään kappaleistaan, tarkemmin sanoen 400 ja siis ollen suurimmaksi osaksi havaijilaismusiikkia.

 Yhteiskuvassa Harmony Sisters (tak.) ja Yngve Stoor (ede.)


Suomalainen Havaiji-musiikki iskostuu Onni Gideon Tervosen (1921 - 1994) ympärille. Gideonin ensimmäinen havaijilaisyhtye oli vuonna 1941 perustettu Oahu Trio, myöhemmältä nimetlään Aloha-Hawaiji. Kvintetin ensimmäinen varsinainen levytys tapahtui 1950. Kappale oli foksi nimeltä Palmujen alla. Se löytyy - tottakai - soittolistalta.
Gideon itse sävelsi 12 Havaiji-aiheista kappaletta. Instrumentaalimusiikin lisäksi yhtye esiintyi lukuisten muiden artistien kanssa, kuten Annikki Tähti, Brita Koivunen, Olavi Virta ja Laila Kinnunen. Erityinen suhde Gideonilla oli Wiola Talvikkiin (s. 1934), joka toimi 22-vuoden iässä yhtyeen solistina. Viime vuonna (2009) Salix -levy-yhtiö julkaisi kokoelman ennen julkaisemattomia yleisradion nauhoituksia Onni Gideonin Kvintetiltä vuosien 1955 - 1957 väliltä.
Gideon tuli myöhemmin tutuksi yleisradion lastenohjelman Sirkus Papukaijan Onni-klovnina.

Onni Gideon v. 1956

_____________________

Havaijilaismusiikin aallonpituudelle lienee astetta helpompi mukautua kuin ranskalaisen haitarijazzin tapauksessa. Tietysti joku voi pitää musiikkia liian naiivina. Mutta mitä se musiikki on, jos ei viihdettä? Siispä olkaamme hetken huolettomia ja antakaamme lempeän pasaatituulen karkottaa murheet ja korvata ne havaijilaisin mielikuvin ja melodioin!
Farewell to Thee! Aloha ʻOe!

Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit