maanantaina, elokuuta 30, 2010

Teemana: Lastenlaulut - Osa II

Lastenlaulujen kehitystä on aina ollut mukava seurata. Erittäin vanhoissa lastenlauluissa rajan vetäminen on ollut astetta vaikeampaa. Tuutulaulut ovat aina kuuluneet yhteiskuntiin, mutta 3-10 vuotiliale tarkoitetuista lastenlauluista ei ole jäänyt monia juuri elämään. Kyseessä on pikemminkin olleet lorut ja leikit. Toisaalta ennen äänilevyjä lastenlaulut ovat levinneet pääasiassa sukupolvelta toiselle ja enintään pitäjän sisällä. Näin eri maakunnissa (mm. Karjalassa) ovat syntyneet omat lastenlaulut.

Savikiekkojen yleistyessä lastenlauluja saatiin usein ulkomailta, mm. Yhdysvalloista, Ranskasta ja muista Euroopan maista. Kunnollisia kotoperäisiä lastenlauluja saatiin odottaa aina Georg Malmsténin sävellykseen Sairas karhunpoika saakka. Äänitteen julkaisusta tuli tänä vuonna kuluneeksi tasan 80 vuotta.

Lastenlaulujen kulta-aikana voidaan pitää 50-lukua. Tällöin Kipparikvartetti, Jori-Setä, Marjatta & Martti Pokela sekä monet muut artistit ja kokoonpanot tuottivat lapsille musiikkia. Sama päti ympäri maailman.

Kipparikvartetti, eli Auvo Nuotio, Olavi Virta, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö. Pianon ääressä Harry Bergström.
*Klikkaa suuremmaksi*

Lasten musiikkia on tuotettu onneksi aina tähän päivään asti. Keskustella tosin voi, ovatko nykyajan lastenlaulut hyviä? Esimerkiksi lyhytkestoinen kuuntelu Ipanapa-levyiltä sai allekirjoittaneen kulmakarvat kurtulle. Kappaleet olivat lähes täyttä poppia! Missä on iloinen tiuku-tauku-miuku-mauku -tunnelma, jonka me muistamme Mikkihiiri ja susihukasta?
Totta kai nostalgiakorvakuulokkeet saavat ei-omaan lapsuuteen liittyvät laulut tuottamaan ahdistusta. Parempi olisi siis kysyä lapsilta itseltään, jolloin tulos olisikin niin, että Malmsténista he eivät tykkäisi yhtään.
Onneksi vanhoja julkaisuja on edelleen CD-muodossa ja niitä voi esim. kirjastoista lainata lapsilleen. Tarjontaa on vuosi vuodelta enemmän kun entisetkin julkaisut lasketaan. Ja se on hyvä se.
________________________

Mikki-hiiri ja vuorenpeikko
Sävellys: Georg Malmstén - Sanoitus: R. R. Ryynänen - Esitys: Georg Malmstén, Greta Pitkänen & Dallapé - Vuosi: 1937
Artikkelimme vanhin lastenlaulu tulee 73 vuoden takaa. Kyseessä on kolmas Jori Malmsténin luomasta viidestä Mikki-hiiri-laulusta, joiden seurauksena Malmstén oli joutua ongelmiin Disney-yhtiön kanssa. Onnekseen hänen onnistui puhua itsensä pois syytöksistä ja vielä 1963 hän sävelsi laulun Mikki-hiiri lentäjänä. Vaan kuka uskaltaa jatkaa sarjaa ;)
Sovitus on eläväinen, ja ei ihme, sillä taustalla on laadukkain 30-luvun orkesterimme Dallapé. Jo introon on panostettu ksylofonin ja kulkusten toimesta. Erittäin paljon pidän välisoitosta 1:47-1:58, joka on lähellä Disneymäistä piirrosmelodiaa. Ken tietää; jos suomessa olisi ollut varaa animaatioihin, Malmsténista olisi voinut tulla niiden säveltäjä.
Mainittakoon, että Malmsténien sisko Greta Pitkänen (1911 - 1938) kuoli seuraavana vuonna tuberkuloosiin vain 27-vuotiaana.


Pikku paimen
Sävellys: Olavi Huuska - Sanoitus: Lauri Jauhiainen - Esitys: Heikki Juhani ja Finlandia-yhtye johtajanaan Harry Bergström - Vuosi: 1953

Uusia lastenlauluja voi löytää vielä vanhemmalla iällä. Uusia siinä mielessä, että esim. ollut koskaan kuullut tätä vuoden 1953 laulua Pikku paimen, kunnes alkuperäinen äänite löytyi autotallista. Tottahan toki se piti digitoida. Jostain kumman syystä sitä ei ole myöhemmin käännetty CD:lle.
Heikki-Juhani Pihasta kerroin jo viime artikkelissani. Hänen lyhyt laulajauransa käsitti 14 levytystä vuosina 1953-56. Intiaanin sotahuuto lienee niistä kuuluisin.
Finlandia P 172 -savikiekko
*Klikkaa suuremmaksi*


Hauva ikkunassa
Sävellys: Bob Merrill - Sanoitus: Kyllikki Solanterä - Esitys: Kipparikvartetti johtajanaan Harry Bergström - Vuosi: 1953

Toinen "arkistosta" löytynyt savikiekkolevytys oli Hauva ikkunassa, jonka Kipparikvartetti esitti vuonna 1953. Laajalti tunnettu teos on käännös amerikkalaisesta huumoriteoksesta How much is that doggie in the window, jonka Bob Merill (1921 - 1998) sävelsi ja Patti Page (s. 1927) nosti Billboardin ykköseksi maaliskuussa 1953 ollen tällä sijalla 8 viikkoa. Kyseessä ei siis suoraan ollut lastenlaulu, vaikka Suomessa ja myöhemmin muuallakin sitä on pidetty lapsille suunnattuna. Tämähän ei ole ollut mitenkään harvinaista lastenlaulujen kohdalla, koska melko suurikin osa nykyisistä "lastenlauluista" on alunperin ollut tehty aikuisille - tai pikemminkin kaikenikäisille.

Finlandia HMV TJ 30 -savikiekko
*Klikkaa suuremmaksi*


Pop Goes the Weasel
Sävellys & sanoitus: Englantilainen lastenloru - Esitys: Nick Davies & Royal Philharmonic Orchestra, Chorus of the Arts Educational School - Vuosi: 1998
Yksi parhaiten tunnetuista lastenlauluista Pop Goes the Weasel on peräisin 1800-luvun Englannista. Ensimmäiset nuotit leikkilaulu on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1853. Ei aikaakaan kunnes loru levisi Atlantin toiselle puolelle. Yhdysvalloissa se sai kenties jopa suuremman suosion kuin emämaassaan. Kappaletta kuulee edelleen mm. lasten mekaanisissa äänileluissa, vieterileluissa, pehmoleluissa yms. Se on esiintynyt eri medioissa lukemattomia kertoja.
Suomessa kappaletta ei ole tiettävästi levytetty. Lauluun liittyvä leikki muistuttaa paljon perinteistä tuolileikkiä, jossa joka kierroksella yksi pelaaja tippuu pois.

Davy Crockett
Sävellys: George Bruns - Sanoitus: Tom Blackburn - Käännös: Reino Helismaa - Sovitus: Ossi Malinen - Esitys: Kauko Käyhkö & Decca-yhtye - Vuosi: 1955
Kun sodan jälkeen Disneyn animaatiotuotanto takkusi, suunnitteli Walt piristysruiskeeksi televisioon tuotettavia näytelmäelokuvia. Yksi näistä oli ABC:lle vuosina 1954-1955 tuotettu viisi tunnin pituista jaksoa sisältänyt Davy Crockett. Kyse oli ensimmäisestä minisarjasta TV:n historiassa.
En ole itse nähnyt minuuttiakaan aikoinaan hyvinkin suositusta sarjasta. Suurelle yleisölle ainoastaan sarjan tunnuslaulu on tuttu. Kyseessä oli K-12 ohjelma, joten lastenlaulusta on taas kyseenalaista puhua.
Balladin säveltäjänä toimi Disneyn vakiosäveltäjä George Bruns (s. 1914 - 1983), joka yksinkertaisesti toteutti pyynnön "pikaisesti tarvittavasta tunnuslaulusta".
Suomi oli 50-luvulla ripeä omimaan Amerikkalaisen valtamedian buumit. Kappaleen alkuperäisversion sijaan meillä Davy Crockett tuli tunnetuksi Reino Helismaan (1913 - 1965) sanoituksen ja Kauko Käyhkön (1916 - 1983) laulun kautta. Minua hämää hieman Käyhkön lausunta Davy-nimelle: hän sanoo "dei" suhteettoman nopeasti.

George Bruns sävellystyössään
*Klikkaa suuremmaksi*

Vokaalilaulu
Sävellys & sanoitus: Marjatta Pokela - Sovitus: Matti Kontio - Esitys: Mikko Möykky & Lapsiryhmä sekä Orkesteri Oiva - Vuosi: 1980
Edesmenneen Marjatta Pokelan lastenlaululevytykset alkoivat jo 60-luvulla. Sitä ennen hän oli kiertänytyhdessä puolisonsa Martti Pokelan (1924 - 2007) kanssa ympäri Suomea esittäen kansanmusiikkia kanteleella.
Marjatta Pokela on harvoja naissäveltäjiämme, joiden musiikki on jäänyt elämään - toki pääasiassa lapsien keskuudessa. Maineikkaimpia hänen lauluistaan on Vaarin saari (1968), Ihme ja kumma (1983) sekä Mörköooppera (1980). Viimeksi mainittu noin 40 minuuttinen musiikkiteos sisälsi parisenkymmentä laulua, joista tähän artikkeliin olen valinnut mielenkiintoisen Vokaalilaulun. Kappale on samalla opettavainen! Lopussa oleva rytmimusiikki + kakofonia on erikoinen lisä.

Inke Tinke Minki
Sävellys & sanoitus: Peter Ehlebracht - Sanoitus: Matti Kontio - Esitys: Eero Kaarna ja Pia, Kati & Ira Saxholm sekä Kenguru-orkesteri - Vuosi: 1983

Inke tinke minki sekä kaksi seuraavaa kappaletta ovat minulle henkilökohtaisesti tärkeitä. Ne ovat kaikki peräisin vinyyliltä Hyrskyn myrskyn - 20 riemukasta lasten suosikkia. Levy on laadukas kokoelma lastenmusiikkia vuosilta 1960-1983. Levyllä on pääasiassa tuoretta materiaalia. Vanhin laulu on Britan ja Eikan duo Polkupyörä.
Inke Tinke Minki on alunperin saksalaisen huumoriyhtyeen Insterburg & Co.:n levytys vuodelta 1973 albumilla Die Hohe Schule der Musik. Nykyisin kappale tunnetaan myö Der Papageien song. Suomessa Liisa Lääveri levytti sen (jälleen) Matti Kontion sovituksella ja käännöksellä 1979.


Levyn kansitaidetta 
*Klikkaa suuremmaksi*

Popsi popsi porkkanaa
Sävellys: Markku Kopisto - Sanoitus: Asta Kaukonen & Chrisse Johansson - Esitys: Maiju Salmenkivi - Vuosi: 1979

Hyrskyn myrskyn -levy sisälsi myös opettavaisia lauluja, kuten Popsi popsi porkkanaa. Siinä muistutetaan vihannesten ja hedelmien tärkeydestä sekä niiden vitamiinipitoisuudesta. Tyttölaulajan ponteva laulu on hyvin hyvin hellyttävää kuunneltavaa. Kappale pitää pintansa yhtenä suosituimmista lastenlauluista nykyäänkin.


Ei villiä länttä enää ole
Sävellys: Paul Fagerlund - Sanoitus: Vexi Salmi - Esitys: Irwin Goodman - Vuosi: 1977

Rokimpaa menoa julkaisulla tarjosi koko kansan Irwin Goodman (1943 - 1991). Kappale vuodelta 1977 julkaistiin alunperin Warnerin levyllä Inkkareita ja länkkäreitä. Nykyään kappale ei välttämättä olisi mennyt sensuurista läpi sen sanoituksen johdosta: "Siellä teevettä juodaan ja sammutaan", yhtenä esimerkkinä. Irwinin levytysrepertuaariin kuului lastenlaulujen lisäksi myös joululauluja - saavutus, johon harva artisti toteuttaa.


Tarkastaja Lerppu Koiranen
Sävellys & sanoitus:Sampo Haapaniemi & Markus Koskinen - Esitys: Ella ja Aleksi - Vuosi: 2004
2004 loppuvuoden musiikki-ilmiöstä vastasi Ella ja Aleksi levyllä Lenni Lokinpoikanen. Kyse oli lastenlevystä, joka poikkeuksellisesti vetosi myös vanhempaan kuulijakuntaan. Osalta tilanteen selitti laulujen näkeminen parodioina. En esimerkiksi itse laskisi levyn kappaleita suoraan lastenlauluiksi sanan varsinaisessa merkityksessä. Lapset eivät laulaneet vaan räppäsivät konebiittien päälle. Toisekseen aikuiset pitivät levyä eräänlaisena huumorimeeminä. Sama tapahtui saksalaisen Schnappi-hitin kohdalla. Meemin ansioista levy oli virallisen albumilistan ykkössijalla 4 viikkoa! Mikäli kyse olisi ollut perinteisestä lastenlaulusta, vastaavaa ei olisi ikinä käynyt.
Kiitosta on kuitenkin jaettava tuotantotiimille omaperäisestä ideasta. Lasten äänet ovat jälleen todella hellyttäviä.

Levyn kansi

Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit