tiistaina, syyskuuta 21, 2010

Artikkeli: Musiikki elokuvassa Metropolis (1927)

Alkuperäinen elokuvajuliste (1927)

Julkaisu: 10. tammikuuta 1927
Jakelu: UFA
Maa: Saksa
Kieli: Mykkä/saksankieliset väliotsikot
Budjetti: 5,1m markkaa
Kesto: 153 minuuttia

Tekijät
Ohjaus - Fritz Lang
Käsikirjoitus - Thea von Harbou
Pääosanäyttelijät - Alfred Abel, Brigitte Helm, Gustav Fröhlich, Rudolf Klein-Rogge
Musiikki - Gottfried Huppertz
Tuottaja - Erich Pommer



Musiikkia elokuvan alkukohtauksesta
«Elokuva alkaa mahtipontisin torvisoitoin. Sävel kohoaa niin kuin kohoavat valtavat tulevaisuuden pilvenpiirtäjät. Jylhät fanfaarit avaavat näkymän Metropolikseen. (0:00-0:47)
Kuin muurahaispesässä työläiset vaihtavat vuoroaan ahtautuen maansisään vieviin konesaleihin. Musiikin sävy on vakava ja paikoin kaoottinen. Raskas ja uuvuttava nuotti kuvastavat koneiden suuruutta. (0:48-)»
Metropolis - maalaus ja trikkikuva elokuvasta

Taustaa
Saksalainen elokuvataiteen mestari ja 1900-luvun yksi kuuluisimmista ohjaajista Friedrich "Fritz" Lang (1989 - 1976) tunnetaan parhaiten elokuvistaan M (1931) sekä Metropolis (1927).

Fritz Lang ja kuuluisa monokkelinsa

M, joka oli Langin ensimmäinen käsikirjoittama äänielokuva, nosti näyttelijä Peter Lorren (1904 - 1964) tähtirooliin lastentappajana. Kuten Lang, myös Lorre pakeni natsien juutalaisvainoja Yhdysvaltoihin, jossa hän loi pitkän uran esiintyen mm. elokuvissa The Man Who Knew Too Much (1934), Casablanca (1942) ja 20,00 Leagues Under the Sea (1954).

Peter Lorre elokuvassa "M"
Suosio
M on nykyään arvostetuimpia rikoselokuva maailmassa ja kulttuurihistorialliselta kannalta se oli film noir -genren pioneereja. IMDB:n Top 250 -elokuvalistalla M on sijalla #56. Itse Fritz Lang piti elokuvaa hänen parhaana työnään.

Metropolis, joka löytyy samaiselta IMDB:n listan sijalta #92, on kenties M:ääkin merkittävämpi elokuva. Ensinnäkin se oli ja on edelleen maailman kallein mykkäfilmi. Elokuvan lavasteisiin panostettiin uskomattomalla tavalla ja erikoistehosteet olivat täysin ennennäkemättömiä, vuosia edellä aikaansa. Vielä nykyäänkään katsoja ei voi kuin ihastella sitä tarkkuutta ja huoliteltua työtä, jota jokaisessa kohtauksessa näkee.
Statisteja Metropoliksessa oli mukana  lähes 40 000, joka on todennäköisesti ollut tuon ajan ennätys.

[Varoitus - Juonireferaatti - Varoitus]
Omituisessa, mutta silti täysin järjellä käsitettävässä megalopolissa työläisten ja omistavien välinen ero on suunnaton. Kaupunkia johtaa kovapäinen Joh Fredersen (Alfred Abel). Tämän poika Freder (Gustav Fröhlich) näkee ihastuttavan kauniin naisen, Marian (Brigitte Helm) ja seuraa tätä työläisten maanaliseen kaupunkiin missä Marialla on suuri hengellinen valta. Yrittämällä käyttää hullun tiedemiehen, Rotwangin (Rudolf Klein-Rogge) keksintöä, Koneihmistä (Brigitte Helm) hyödykseen agent provocateurina yrittää Joh Fredersen lujittaa otettaan maan alla asumaan pakotetuista työläisistä, mutta Rotwangilla on omia, apokalyptisia suunnitelmiaan. Hänen käskystään Koneihminen aloittaa sekasorron luomisen paitsi työläisten kaupungissa myös omistavan luokan keskuudessa ja täyskatastrofi välttyy vain hyvän tuurin ja Frederin ja Marian ponnistelujen tuloksena.

Fritz Langin suunnattoman kallis tulevaisuusmyyttinen näkemys on visuaalisesti komea ja samoin karmaiseva. Suunnattomaan ahtauteen ja kolkkouteen sullotut tehdaslaitteet joita konemaisesti liikkuvat työläiset käsittelevät ovat valtavia savuttavia paholaishahmoja ja niiden vastakohtana on suorastaan monoliittimaiset kaupunkinäyt yläpuolisesta kaupungista. Nerokkaiden ja ikäänsä nähden erinomaisten erikoistehosteiden lisäksi mukana on selkeää raamatullista symboliikkaa Viimeisestä Tuomiosta ja sitä enteilevistä tapahtumista. Sanoma on ehkä jälkiviisaasti katsoen naiivi, tarina liiankin isoa kaliiberia ammuttavaksi mykkäelokuvassa ja (ehkä) kadonneet osuudet syövät kokonaisuudesta tehoa, mutta silti se toimii. Langin visio dehumanisoivasta teollisesta maailmasta menee niin pitkälle että työläisiä ei edes ole nimetty - heillä on vain numerot.

Alfred Abelin kurttuinen olemus on valettu teollisuuskihon ja Gustav Fröhlich jää jokseenkin ohueksi motiiveiltaan, mutta Metropolis ei olekaan henkilöiden elokuva - sen henkilöt ovat pelkkiä tehtäviä ja piirteitä kokonaisuudessa. Brigitte Helm saa erityisesti Koneihmisen yliampuvine eleineen mukaan pelottavuutta ja tehokkuutta mitä ei vanhanaikainen näyttelytyyli nakerra yhtään heikommaksi. Rudolf Klein-Rogge on hullun tiedemiehen arkkityyppi takkutukkineen, monomanioineen ja hänellä on myös konekäsi lisäämässä epäinhimillistä vaikutelmaa.

Kokonaisuus on elokuvan klassikko. Pelottavan moderniin maailmaan liitetty myyttinen kertomus ja ehkä liiankin kunnianhimoinen ollakseen täydellinen. Kokonaisuus on juoneltaan melkoista huttua, mutta kuvasto ja yksittäiset kohtaukset ovat kiistattoman upeita.

Elokuvan näyttelijät eivät olleet tuon ajan tähtiä, eikä yhdestäkään heistä tullut länsimaissa kuuluisaa Lorren tavoin. Saksassa vain miespääosaesittäjä Gustav Fröhlichlle (1902 - 1987) Metropolis toimi ponnahduslautana pitkälle uralle valkokankaalla.
Gustav Fröhlich Frederin roolissa

Filmi
Elokuvan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1924. Kuvaukset alkoivat 26. toukokuuta 1925 ja ne kestivät seuraavan vuoden lokakuun lopulle. 5 miljoonan markan budjetti vastasi nykyistä 200 miljoonaa dollaria.
En löytänyt lähdettä, missä kerrottaisiin elokuva tuotoista. Tiettävästi Metropolis ei julkaistessaan ollut valtava menestys kotimaassaan, joten jonkinlainen floppi saattoi olla kyseessä. Suomessa Helsingin Capitol-teatteri näytti filmin 21. maaliskuuta 1927.
Kansanvälistä menestystä rajoitti harkitsematon leikkaustyö. 3½ tunnin elokuva leikeltiin Yhdysvalloissa, koska teatterit eivät halunneet esittää yli 90 minuutin elokuvia. Lisäksi alkuperäinen 16-kuva-sekunnissa  -filminopeus vaihdettiin äänifilmien 24-kuvaa-sekunnissa vastaavaksi. Leikkaustyön epäloogisuuden ja rytmityksen vuoksi elokuvasta tuli aivan muuta, kuin millaiseksi ohjaaja Lang oli sen tehty.


Pitkään luultiin, että elokuvan alkuperäiset nitraattifilmit olivat iäksi tuhoutuneet. 90-luvulla asti Metropolis kesti 80-90 minuuttia levittäjästä riippuen. 2002 suoritettujen arkistolöytöjen ja digitoinnin ja remasteroinnin avulla koottiin 124 minuuttia kestävä versio elokuvasta. Juuri tämän DVD:llä 2003 julkaistun version YLE näytti kesällä 2010.
Heinäkuussa 2008 Argentiinasta - Buenos Aireisin filmimuseosta - löydettiin kopio Metropoliksen alkuperäisestä versiosta. Tapauksesta uutisoitiin Suomessakin.

Metropoliksen löydetty filminegatiivikotelo

Kesti 2 vuotta restauroida pahoin kärsineet filminauhat, mutta lopulta helmikuussa 2010 eli 83 vuotta elokuvan ensinäytännön jälkeen Metropolis oli jälleen täydellinen - kuin millaiseksi ohjaaja Lang oli sen tehnyt. Elokuvaa on näytettä rajoitetusta toukokuusta 2010 alkaen uudestaan teattereissa ja se on netonnut yli 350 000 dollaria.
_________________

Rotwangin ja Fredersenin kieroilut
«Musiikin sävy on juonitteleva ja uhkaava. Federsenin teema (0:30-) on yksinkertainen ja kolkko. Suoranainen vaara ei vielä välity vaan ainaostaan sen uhka. Viaton huiluosuus (1:37-) kertoo romanttisesta palosta, joka liittyy henkilöhahmojen historiaan.
Joh Fredersen, Rotwang ja robotti

Musiikki
Elokuvan alkuperäisen musiikin teki Gottfried Huppertz (1887 - 1937). Tavallisesti mykkäfilmeihin ei sävelletty varta vasten valmista soundtrackia, vaan teatteripianistit/urkurit improvisoivat taustat. Suuren luokan elokuviin musiikki yleensä sävellettiin.
Kuten Langin filmiversiot myös Huppertzin sävellykset "hukkuvat" pölykerrosten alle vuosikymmenien kuluessa. Niinpä uudelleenesitykset sisälsivät samalla uudet musiikit.
Kuuluisin tulkinta on italiaisen Giorgio Moroderin (s. 1940) 80-minuuttinen restaurointi filmistä vuodelta 1984. Elektronisen musiikin tuottajana hän lisäsi elokuvaan syntikka- ja pop-taustat. Esiintyvinä artisteina oli mm. Freddie Mercury, Pat Benatar ja Bonnie Tylor. En ole itse nähnyt kyseistä versota elokuvasta, mutta varmasti slaagin saisin jossakin vaiheessa. 80-luvun pop ja 20-luvun mykkäelokuva eivät yksinkertaisesti sovi yhteen.
Silti Moroderin versio on kerännyt kohtuullisen fanikunnan rinnalleen. Pätkiä adaptaatiosta voi löytää YouTubesta.

Giorgio Moroderin version soundtrackin kansi
 
Elokuvan lukuisista soundtrackeista huomattavan suuri osa on elektronisin instrumentein tehty. Toisaalta näen sen siinä, että tämänkaltainen sävellystyö ja äänitys on halvempaa ja vähemmän aikaa vievää kuin suuren sinfoniaorkesterin käsittely.
Kotimaisen tulkinnan tarjoaa Tapani Suomela, jonka sähköpianoteos vuodelta 1999 on omalaatuinen.
__________________

Gottfried Huppertz
Gottfried Huppertz varttui Kölnissä ja suoritti siellä musiikkikonservatorion opinnot saaden näin lähtötaidot säveltäjäntyölleen. Ensimmäisen itsekirjoittamansa laulun hän teki 18 vuotiaana ystävälleen.
Huppertz toimi lääninteatterin laulajana 1910-luvun lopulla ja sai näistä ansioistaan Hofsängerin tittelin. 20-luvulle tultaessa hän tapasi Berliinissä vaikuttaessaan ohjaaja Fritz Langin. Langista tuli Huppertzien pitkäaikainen perhetuttu ja yhteistyökumppani. Aluksi myös näyttelijänlahjat omaava Huppertz esiintyi pienrooleissa Langin elokuvissa, mutta ohjaaja tiesi miehen sävellystaidot ja ehdotti hänelle vakinaista työtä. Ja niin kävi. Vuosien 1924-33 aikana Huppertz sävelsi musiikin kaikkiaan viiteen Fritz Langin ohjaamaan elokuvaan.

Gottfried Huppertz mahd. 1920-luvun alussa

 Huppertz jatkoi säveltämistä äänifilmien ilmaannuttua teattereihin. Sen lisäksi hän teki muutamia orkesteriteoksia, lauluja sekä sovituksia. Surullista kyllä, Gottfired Huppertz kuoli sydänkohtaukseen 7. helmikuuta 1937 vain 49-vuotiaana. Maailmansodan jälkeen säveltäjä oli jo käytännöllisesti unohdettu. Vasta 2000-luvulle tultaessa Huppertzin musiikki on löydetty uudelleen. Metropolis on - kenties - niistä taidokkain esimerkki.

Rotwangin esitys
«Futuran eroottinen tanssi. Elokuvan yksi teemoista toistuu rytmikkäin foxtrot-askelein. Musiikissa kuvataan ristiriitaa aidoin kauneuden ja mekaanisen valheen välillä. Tilanne on katsojan kannalta surrealistinen ja päätön.»

Luonnehdintoja soundtrackista
Op. 29: Metropolis oli kestoltaan 141 minuuttinen orkesteriteos. Huppertzin käsikirjoitus elokuvan musiikkiin ja pianosovitukseen ovat säilyneet. Samoin lukuisat orkesteriosuudet ovat löytyneet 80-luvulla paperille kirjoitettuna. Pianosovitus on mahdollisesti tarkoitettu teatteripianisteille ja avuksi salonkiorkesterin johtajalle. Säveltäjä otti siis huomioon vaihtelevat musiikkikokoonpanot. Itse ennakkonäytöksessä 66 päinen orkesteri säesti elokuvankatsojia. Otteita musiikista julkaistiin jopa äänilevyllä ja kyseessä olikin ensimmäinen soundtrack-julkaisu Saksassa.
Elokuvan uudelleenleikatussa versiossa - syksyllä 1928 - Huppertzin musiikkia oli jo korvattu muiden taiteilijoiden kuten Chopinin musiikilla. Ulkomaiden levityksissä filmi sai uudet musiikit ja vain Itävallassa, Kroatiassa, Alankomaissa ja Ranskassa varmasti kuultiin alkuperäinen musiikkitausta.

Säveltäjän profiili

Olette varmasti kuunnellet kolme tähän mennessä tarjottua näytettä elokuvan soundtrackilta. Varsinaista soundtrackia ei tosin ole julkaistu CD-muodossa. Nämäkin pätkät ovat peräisin mykkäelokuvan ääniraidalta, josta fanit ovat koonneet ko. "soundtrackin".
Huppertzin musiikki on lähellä wagnerilaista myöhäisromantiikka. Siinä on selvä saksalainen, richardstraussimainen sointu. Rakenne on tonaalinen. Samalla sävelkulku on moderni ja dystopistinen kuten filmin aihe. Klassiseen muottiin sekoittuu salonkimusiikista valssi, tanssimusiikista foxtrot - kummatkin 20-luvun suuntauksia. Huppertz hyödyntää myös musiikillisia alluusioita; työläisten vallankumouksen alkaessa taustalla soi muunnelma Marseljeesista. Taustalla - teesinä - vaikuttaa koko ajan avant-gardemainen miljöö ja koneiden jatkuva läsnäolo.
Kokonaisuutena paletti on siten enemmän kuin hämmentävä.

Huppertz käyttää musiikkinsa selkärankata teemoja eli taiteen termin leitmotifeita. Näistä voidaan eritellä niin kaupungin, ikuisten puutarhojen, Frederin, Marian ja Futuran teema. Teemoihin ja niiden muunnelmiin palataan jatkuvasti elokuvan aikana. Koko elokuva ikään kuin kietoutuu näiden henkilöhahmojen ja paikkojen olemassaoloon ja juontuviin ristiriitoihin. Raidalla Rotwangin esitys Futuran teema kuullan nopeutettuna tanssiaskeliin sovitettuna.
Teemat eroavat toisistaan ja ne tunnistaa nopeasti elokuvan vanhetessa. Etenkin "Futuran teema" on huikea. Sen rakenne toistuu kahdesti eri sävelasteikolla ja viulut viiltävät syvään ja hartaasti.

 Huppertz, radio ja Metropolis

Musiikin rooli oli mykkäelokuvalle oli  luonnollisesti tärkeämpi kuin mitä se nykyään. Ilman dialogia ja äänitehosteita musiikin rooli oli toimia tarinaa eteenpäin vievänä "kertojana". Toisin sanoen musiikki edusti kulloinkin ohjaajan toivomaa tunnetilaa. Näitä ominaisuuksia voi havaita esimerkkikappaleista. Rotwangin ja Fredersenin kieroilut antaa käsityksen, että Rotwang on epämääräinen keksijä ja kenties vaarallinen lyöttäytyessään yhteen Fredersenin kanssa. Musiikki on uhkaavaa ja pelokasta. Asia ei kävisi niinkään ilmi pelkästään kuvaa katsomalla. Äänielokuvassa kuuluisi kenties kolkko kaiku ja satunnaista käkätystä.

Väkijoukon ajattelutapa
«Marian kaunis teema keskeytyy vihaisen työväen raivoon. He vaativat sortajien päätä vadille. Työväenmarssien kliseet kuuluvat tahdissa. Musiikki joutuu kiirehtimään nopean leikkauksen takia tunnelmasta ja tapahtumasta toiseen. Kohtauksella on jopa oma loppu fanfaarinsa (1:30). Tätä harvoin käytettään elokuvissa, vaan siirtymät ovat osittain limittäisiä»

Loppusanat
Elokuva on historiallinen monessa mielessä. Jo musiikkinsa suhteen se on tapaus, jollaista 1900-luvun eurooppalaisesta filmimaailmasta ei hevin löydy.
Elämme vuotta, jolloin Fritz Langin elokuva on vihdoin saatu restauroitua entiseen loistoosaan. Näin on onnistuttu tekemään myös Gottfried Huppertzin suurenmoiselle taustamusiikille. Elokuvan lyhyempi versio löytyy jo DVD:nä ja täysimittainen versio tulee näillä näkymin kauppoihin marraskuussa 2010. Tätä spektaakkelia ei parane missata elämässään.

Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Metropolis_%28film%29
http://www.imdb.com/title/tt0017136/
http://fimumu.com/huppertz/
http://translate.google.com/translate?js=n&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&sl=auto&tl=en&u=http%3A%2F%2Fwww.welt.de%2Fdie-welt%2Fkultur%2Farticle6327934%2FWie-Metropolis-durch-die-Musik-gerettet-wurde.html
http://books.google.fi/books?id=D2Z1ITPYzr0C&lpg=PA225&ots=8h0PTgQJcT&dq=%22%20Huppertz%22%20metropolis%20%20-elements%20%22Bonnie%20Tyler%22&pg=PA47#v=onepage&q&f=false
http://www.michaelorgan.org.au/Metroe.htm
http://www.elonet.fi/title/ek352o/esitys
http://verdantmetropolis.homestead.com/page2.html


Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit