perjantaina, syyskuuta 03, 2010

Suomi-arkiston aarteita - Vol. 4

Olen huomannut, että From Here On It Got Rough -blogin jäätyä tauolle verkosta puuttuu jälleen vanhaa suomalaista musiikkia käsittelevä sivu. Tahtipuikkohan ei suoranaisesti ole profiloitunut kotimaisiin savikaikuihin, mutta on myönnettävä, että ikiaikainen iskelmä on yksi päägenre.
YouTubessa vanha suomimusiikki sen sijaan elää tervettä elämää. Aktiivisia videoiden lataajia on kourallinen (Tahtipuikko mukaan lukien) ja uusia päivityksiä tulee päivittäin. YouTube onkin jopa parempi musatietouden levittäjä kuin vaikeasti löydettävät blogit. On oikeastaan makuasia, kumpi metodi sopii itselle. Henkilökohtaisesti pyrin silti siihen, että mukaan saisi tekstiä ja kuvia. Tähän blogi on omiaan. Sitä paitsi YouTubessa on aina riski, että videot poistetaan tuosta noin. Blogger harvemmin poistaa koko blogin.

Mutta asiaan. Tällä kertaa esittelen 10 erittäin harvinaista äänitettä. Ainakin näin toivon. Muutama näistä tulee myös YouTubeen.
_____________________________

1. Reissu Helsingissä
Sävellys: Tuntematon - Sanoitus: J. Alfred Tanner - Esitys: J. Alfred Tanner - Vuosi: 1912

Vanhinta "iskelmää" edustaa tässä eräs musiikkilaulajiemme pioneereista J. Alfred Tanner (1884 - 1927). Reilun 70 kappaletta levyttänyt kuplettilaulaja äänitti tämän Helsingin matkasta kertovan huumoriteoksen 26.9.1912 missäpä muuallakaan kuin Helsingissä. Lieneeköhän kappaleen sanoituksilla totuusarvoa.
Tannerin suosio perustui paljolti hänen laulun ohessa tapahtuvaan näyttelemiseen. Hän saattoi pynttäytyä mitä hauskimpiin lumppuihin esittäessään esim. vanhoja eukkoja.
Tanner kuoli nuorena niin monen hengen vievään tuberkuloosiin, mutta hänen perintönsä on säilynyt mm. Kulkurin valssin kautta.

J. Alfred Tanner

2. Valse orientale
Sävellys: François de Godzinsky - Esitys: Arto Satukangas - Vuosi: 1994

Olen tässä blogissa maininnut useammin kuin monta kertaa George de Godzinskyn. Hänen isänsä Franciszek (1878 - 1954) - muusikko myös - on sen sijaan jäänyt unholaan. Tämä ei ole mikään ihme, sillä hänen sävellyksiensä aikakausi on 100 vuoden takaa, ajalta jolloin informaatiota ei jäänyt ellei ollut todella tärkeä henkilö.
Minulta puuttuu tähän hätään Georgesta tehty elämänkertateos, jossa mahdollisesti hänen isästään kerrotaan laajemmin. Nyt voin vain arvailla teoksen Valse orientale sävellysvuotta. Veikkaan sen olevan peräisin 20-luvun puolesta välistä. Franciszek toimi Pietarissa liikemiehenä aina vuoteen 1919, kunnes perhe muutti Helsinkiin. Siellä Monsieur François teki tienestiä ravintolamuusikkona ja sävelsi kappaleita, joista kourallinen levytettiin. Tämä kappale on sen sijaan jälkiäänitys vuodelta 1994.


 Franciszek de Godzinsky (1913)

3. La Paloma
Sävellys: Sabstián de Iradier - Sovitus: Kaarlo Valkama - Esitys: Ramblers-orkesteri johtajanaan Klaus Salmi - Vuosi: 1938

Tanssiorkesteri Ramblers oli Zamban mantterlinperijä 20-luvun Helsingin viihdeilloissa. Tässä blogissa Ramblers on mainittu Antiikkia antiikkia -ohjelman kappalevalinnasta Unelmissain oot mun. Suomalainen Aninkaisten Rytmi on lämmittänyt kappaleen uudelleen keikoillaan, mikä on hieno juttu. Kuka tietää, vaikka Ramblers-saundia saisi kuulla livenä vielä 2050, tai 2100?
Alkuperäinen Ramblers jatkoi esiintymisiä aina 50-luvulle asti. Tässä se esittää yhden kuuluisimmista latinokappaleista La Paloma, jonka espanjalainen Sebastián Iradier (1809 - 1965) sävelsi jo 1861.

 Ramblers lavalla 40-luvun puolessa välissä
*Klikkaa suuremmaksi*

4. Jäätynyt kukka
Sävellys: Toivo Kärki - Sanoitus: Auvo Kurvinen - Esitys: Eero Väre ja Kristalli-orkesteri johtajanaan Heinz Munsonius - Vuosi: 1940

Olavi Virran Kipparikvartetissa 1953 korvannut Eero Väre (1913 - 1972) oli yksi maamme johtavista artisteista 40-luvulla. Vaikka hän levytti reilusti yli 200 levynpuolta, hänen statuksensa nykykuulijoiden keskuudessa on käytännössä olematon. Karisman puute ja vaatimaton luonne olivat tähteyden tiellä.
Väre, joka oli Ramblersin saksofonisti/viulisti/klarinetisti ja satunnainen solisti herätti Toivo Kärjen kiinnostuksen. Tämä sävelsi Väreelle kappaleita, joita Väre sitten levytti. Valssi Jäätynyt kukka on yksi näistä varta vasten tehdyistä kappaleista. Georg Malmstén levytti kappaleen 6 vuotta myöhemmin ja tämä äänitys on päätynyt CD:lle asti. Väreen ei.

5. Oh Senorita
Sävellys: Meksikolainen kansansävelmä - Sanoitus: Matti Jurva - Esitys: Eugen Malmstén ja Rytmi-Pojat - Vuosi: 1938

Meksikolainen sävellys Cielito Lindo, jonka Quirino Mendoza y Cortés (1859 - 1957) sävelsi 1882, levytettiin meillä ensi kerran Eugen Malmsténin (1907 - 1993) toimesta. Malmsténin johtama Rytmi-Pojat oli muodostunut Rytmi-lehden vaikutuksesta ja Yleisradion hyväksymänä se esiintyi aluksi Radion Rytmi-Poikina. Orkesteri kilpaili Ramblersin kanssa jazz-orkesterien herruudesta. Malmstén lauloi yhtyeen solistina ja he levyttivät 30-luvulla uusimpia hittejä aina Broadwaylta asti.

Rytmi-Pojat äänittämässä 1930-luvun puolessavälissä
*Klikkaa suuremmaksi*


6. Shish Kebab
Sävellys: Kansanlaulu - Sanoitus: Mauno Maunola - Esitys: Seija Lampila ja Ingmar Englundin orkesteri - Vuosi: 1958

Itämainen kansansävel Shish Kebab on levytetty monen ulkomaisen artistin ja orkesterin toimesta. Joissakin yhteyksissä säveltäjiksi on merkitty George Stone ja David Carroll (1913 - 2008). Meillä sen levytti 50-luvun ahkerimpia naissolisteja oleva Seija Lampila (s. 1936). Lampilaa pidettiin musiikkipiireissä tyylitietoisena ja hänen genreskaalansa käsitti jazzin ja Shish Kebabin tyyliset etniset laulut. Lampila muutti Yhdysvaltoihin 60-luvun puolessa välissä ja on asunut siellä siitä lähtien.

 BlueMasterin savikiekko


7. Syksyn varjoja
Sävellys: Paavo Raivonen - Esitys: Onni Laihanen & Paavo Raivonen - Vuosi: 1939

Harmonikkainstrumentaali 30-luvun lopulta keskeyttää matkan 50-luvulta. Paavo Raivonen (1909 - 1981) - syntynyt Kuorevedellä - tunnettiin Dallapén yhtenä hanuristeista. 30-luvulla häntä kuultiin lähes kaikilla Dallapén levytyksillä. Sen lisäksi Raivonen teki 30 omaa levytystä joista viisi hän oli itse säveltänyt. Monissa niissä hän soittaa duettona yhdessä harmonikkamestari Onni Laihasen (1916 - 1956) kanssa, kuka niin ikään kuului Dallapén haitaristeihin.

Paavo Raivonen


8. Tervetuloa aamukahville
Sävellys: Harry Bergström - Esitys: Harry Bergström - Vuosi: 1970

Niilo Tarvajärven (1914 - 2002) sunnuntaiaamun radio-ohjelma Tervetuloa aamukahville oli 50-luvun kuunnelluimpia lähetyksiä. Tarvajärven ohjelman pianistina toimi vuodesta 1951 eteenpäin Harry Bergström (1910 - 1989), jonka muusikko/säveltäjäura oli alkanut jo 20-luvun lopulla.
Bergström oli elokuvayhtiö Suomi-Filmin tuotteliain säveltäjä. Hänen musiikkia pystyi kuuleman lähes 80 tuon ajan elokuvassa. Bergström tunnetaan parhaiten Kipparikvartetin ja Metro-tyttöjen musikaalisena johtajana. Hän pääsi johtamaan myös lukuisia orkestereita toimien kapellimestarina. Iskelmälevytyksistä Harry Bergströmin käsialaa oli lähes kaksi ja puolisataa kappaletta, mikä on varsin paljon. Tunnetuihin hitteihin lukeuttuu mm. Vaimoke ja On lautalla pienoinen kahvila. Tunnussävel Tervetuloa aamukahville on jälleen yksi osoitus miehen sävellystaidoista.

Harry Bergström 
*Klikkaa suuremmaksi*

9. Kottarainen
Sävellys: Helena Eeva & Tapio Lahtinen - Sanoitus: Tapio Lahtinen - Esitys: Metro tytöt ja Decca-yhtye johtajanaan Matti Viljanen - Vuosi: 1955

Jostain syystä Äänitetietokanta mainitsee Helena Eevan (1923 - 1960) sävellyksen tekijäksi. Eeva oli kuitenkin pelkkä sanoittaja ja sävellys on joko kansanlaulu tai Tapio Lahtisen. Hän on Kerttu Mustosen ohella (1891 - 1959) maineikkaimpia naissanoittajiamme, mutta jäi selvästi Mustosen varjoon. Yksi selittävä tekijä on Eevan aikainen poistuminen 36-vuotiaana.
Tapio Kullervo Lahtinen (1922 - 1996) puolestaan tunnettiin paremmin pelkästään Kullervona. Kullervo kirjoitti sanat 200 kappaleseen, suurin osa ikivihreitä kuten Istanbul, Kulkuset, Luonnonlapsi, Mustasukkaisuutta ja Valkea joulu.
Metro-tyttöjä on turha esitellä lukijakunnalle, joten eteenpäin ->

10. Benfica
Sävellys: Angelo Apollonio - Sanoitus: Fernandes Juvenal - Esitys: Iiris Rautio - Vuosi: 1963

Iris Rautio (s. 1940) on rajoitetun piirin jazz-laulajamme. Hän alkoi levyttää vuonna 1962 ja on tehnyt harvoja levytyksiä aina tähän päivään asti. Hän on tehnyt yhteistyötä mm. trumpetisti Björn Björklöfin sekä Nacke Johanssonin kanssa. Nykyisin Rautio viihtyy Swing & Tonic bändin solistina.
Kappaleen alkuperästä en löytänyt tietoa, mutta säveltäjä on todennäköisesti brasilialainen.
Ja näihin harvinaisiin kuunteluhetkiin päättyykin tämänkertainen Suomi-arkiston aarteita.

 Iiris Rautio

Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit