perjantaina, lokakuuta 29, 2010

Artikkeli: Pasi Jääskeläinen - Suomalaisen populaarimusiikin kantaisä

*Klikkaa suuremmaksi*

Tammerkosken sillalla
Sävellys & sanoitus: Trad. - Esitys: Pasi Jääskeläinen - Vuosi: 1904


Suomen ensimmäisiä kuplettilaulajia
Pasi (Basilius) Jääskeläinen syntyi Haapavedellä 30. toukokuuta 1869. Hänen isänsä oli kanttori August Jääskeläinen ja musikaalisuutta oli suvussa niin, että Pasi pystyi auttamaan isäänsä työssään. Suoritettuaan neljä luokkaa Oulun klassista lyseota ja saatuaan urkuritutkinnon Oulun lukkarikoulusta 1887 hän siirtyi Suomalaiseen teatteriin (nyk. Kansallisteatteri), jonka Kaarlo Bergbom (1843 - 1906) oli perustanut 1872.



Pasi ja kantele
*Klikkaa suuremmaksi*

Teatterin leivissä Jääskeläinen sai rutkasti kokemusta esiintymisestä. Pian hän oli lanseeraamassa omaa kiertoteatteriaan nimeltä Uusi teatteri, jonka vakiohenkilönä hän itse luonnollisesti oli. 1897 alun saanut maakunnasta toiseen ja pitäjästä pitäjään kulkenut ryhmä oli saanut mukaan myös muusikon. Pasi oli näet etevä kanteleen rakentaja että soittaja. Hän tapasikin esittää kansanlauluja ja omia sävellyksiään.

Merimieslaulu
Sävellys & sanoitus: Virolainen Trad. - Esitys: Pasi Jääskeläinen - Vuosi: 1904


Läpimurto tapahtui vuosisadan vaihteessa. Joulukuussa 1900 Helsingin Ylioppilastalolla pidetyssä konsertissa Jääskeläinen esiintyi yleisölle. Laulua oli säestämässä pianolla Oskar Merikanto (1868 - 1924). Tästä alkoivat paitsi Pasi Jääskeläisen "kiireiset vuodet" myös ystävyys säveltäjä Merikannon kanssa. Myöhemmin Jääskeläinen jatkoi tulkintojaan Merikannon kappaleista keräten aina suuret ihmismäärät kuulolle.

Stiipeli staapeli stom pom pom
Sävellys & sanoitus: Oskar Merikanto / Trad. - Esitys: Pasi Jääskeläinen - Vuosi: 1906


Vuodet 1900 - 1919
Jääskeläisen suomenkiertue jatkui ja maine levisi. Pian hänellä oli varaa tehdä matkoja ulkomaille asti. Samalla hän haki koulutusta laulajanuralle. Oli tavallista, että klassisen musiikin säveltäjämme saattoivat käydä opintomatkalla Saksassa harjoitellen paikallisen säveltäjämestarin alaisuudessa. Pasi Jääskeläinen oli kenties ensimmäinen populaarimusiikin nimi, joka matkusti Eurooppaan näin tekemään.
Kookas Jääskeläinen - tuuheine pitkine partoineen - oli mm. Roomassa ilmestys jo ulkonäöltään. Viitta yllään ja lierihattu silmillä hän näytti vuoristorosvolta. Pienikokoiset italiaanot huomasivat kuitenkin pian, ettei tätä Pohjolan karpaasia tarvinnut kammoksua.

1902 Pasin matka suuntasi laivalla yli Atlantin - Amerikkoihin tai "Suureen maailman" kuten tuolloin sanottiin. Siellä hän esiintyi kanteleineen amerikansuomalaisille. Pasista oli tullut "International Star" leikillisesti.


Pasi, pienokaiset ja polle
*Klikkaa suuremmaksi*

1902 Pasi oli perustanut kotipaikkakunnalleen Haapavedelle kantelepajan. Siellä puusepät veistivät kanteleita mallista, jonka Pasi itse oli kehitellyt. Työpaja tuotti töitä kuitenkin vain vuoteen 1904 asti.

1904 oli toinen ratkaisuvuosi Pasin elämässä. Nimittäin Helsingissä oltiin marraskuussa järjestämässä ensimmäistä levytystilaisuutta. Paikalla oli Armas Järnefelt (1869-1958), Ida Ekman (1875-1942), Oskar Merikanto ja luonnollisesti Pasi Jääskeläinen. Ylempänä kuultu Tammerkosken sillalla levytettiin tuolloin. Se lienee samalla Jääskeläisen tunnetuin tulkinta ja ainoita elämään jääneitä kappaleita, joita kuulee edelleen soitettavan mm. kesäkuukausien laulujuhlissa.

 Vuosien 1904 - 1911 aikana Jääskeläinen levytti 64 levypuolta. Monet kappaleista oli Raumalaisen Hjalmar Nortamon (1860 - 1931) sanoittamia.

Meripoikitte veis
Sävellys: Aksel Törnudd - Sanoitus: Hjalmar Nortamo - Esitys: Pasi Jääskeläinen - Vuosi: 1906/1907


10-luvulla Jääskeläinen tuotti 4 näytelmää: Toppakahvia (1912), Miljoona-arpa (1914), Tirisen kosinta (1914) sekä Laivan kannella (1915). Viimeinen kääntyi elokuvaksi vuonna 1938. Näyttelijöinä oli mm. Edvin Laine sekä Georg Malmstén.

Viimeisinä vuosinaan Jääskeläinen vaikutti kotiseudullaan Haapavedellä kansanopistossa opettaen laulua sekä kanteleenveistoa. Jääskeläinen oli mukana tukemassa 1896 perustettua opistoa.
Edellisen lisäksi hän vaikutti nuorempana kunnan nuorisoseurassa, Maanviljelijäin Myllyosuuskunnassa sekä oli perustamassa kylpylaitosta Haapavedelle. Pasi oli lisäksi uimamaisteri ja etevä kelluja.

Aikalaiset luonnehtivat Jääskeläistä iloiseksi ja lempeäksi. Oskar Merikannon sanoin Pasi oli «Maailman vaarattomin ihminen». Hänellä oli herttaiset silmät ja herttainen hymy kasvoillaan. Pyylevän ulkomuodon alta paljastui lupsakka, muille aina iloa tuova viihdyttäjä.

Pasi Jääskeläinen kuoli 23.1.1920.

Varpusen olut
Sävellys & sanoitus: Trad. - Esitys: Pasi Jääskeläinen - Vuosi: 1905

*Klikkaa suuremmaksi*

Mitä Jääskeläisen tuotantoon tulee, itse en sitä kovin "musiikillisena" pidä. Mutta ottaen huomioon äänitteiden heikon laadun, on läsnä olleella yleisöllä ollut takuulla kuplettilaulaja vailla vertaa. Jääskeläinen loi kehykset tuleville suomalaisille populaarimusiikin viihdyttäjille alkaen J. Alfred Tannerista, Matti Jurvasta ja Georg Malmsténista jatkuen, sanotaan vaikka, Gösta Sundqvistin teksteissä ja tyylissä.

Lähteet:
1. Aho, Kalevi, Jalkanen, Pekka, Salmenhaara, Erkki, Virtamo, Keijo: Suomen musiikki. Helsinki, Otava, 1996  
2. Jalkanen, Pekka: Suomen musiikin historia. Populaarimusiikki[toimitus: Liisa Aroheimo-Marvia..et al.]. Porvoo, WSOY, 2003
3. Suomen kuvalehti no 22, 1919, Pasi Jääskeläinen 50-vuotias [Oskar Merikanto]
4. http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=325&a=2537
5. http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/nimi.php?Id=J%E4%E4skel%E4inen+Pasi
6. http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/J%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen_Pasi
7. https://www.doria.fi/handle/10024/29298/search?query=j%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen&rpp=10&sort_by=0&order=DESC&submit=Hae
8. http://fi.wikipedia.org/wiki/Pasi_J%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen

1 kommentti:

Rolf Jacksen kirjoitti...

Mielenkiintoista juttua taas!

Ja hyvä blogi mikä kaivaa Suomi-musaa jostain, mitä itse ei tunne juurikaan.

Suosituimmat artikkelit