Viime vuonna tein samasta aiheesta Teema-postauksen. Kuten arvata saattaa, ko. aiheesta on sävelletty enemmän kuin runsain mitoin kappaleita. Antakaamme mielemme rauhoittua syksyisten melodioiden parissa. Olen valinnut peräti 5 instrumentaalia, jotka vangitsevat syksyisen luonnon ilmeen.
_________________________
- George de Godzinsky 81914- 1994) sävelsi lukuisia orkesteriteoksia toimiessaan Radion viihdeorkesterin johtajana vuosina 1953 - 1980.
- Laajamuotoisista konserttivalsseista mainittakoon Vieno (1960), Syysilta Aulangolla (1960), Tirolin torvensoittajat (1967), Sininen Valssi (1970) ja Karuselli-iloa (1974).
- Yli 7 minuuttia pitkä Syysilta Aulangolla on olemassa vain 27.6.1960 äänitetyllä Yleisradion kantanauhalla.
- Lyhyt sikermäsovitus pianolle löytyy levyltä Flyygelin ääressä (1991), julkaisijana Fazer Finnlevy.
Alun soolofagotti yhdistyy tunnelmoiviin jousiin ja vaskisoittimiin. Sävellaji on paikoin atonaalinen, mutta ei liian moderni. Rikas instrumenttisovitus on puhdasta Godea, ja itsekin sanoi "rakastavansa säveltämistä suurelle orkesterille". Itse valssi alkaa 1:17 kohdalla. Sen tunnistaa suomalaiseksi mollivoittoisen haikeuden tähden. Väliosiot ovat paikoin straussimaisia ja osoittaa jälleen säveltäjän intohimon wieniläiseen musiikkiin.
- A. Aimo (1911- 1963) oli sotaa edeltävien vuosien tuotteliaimpia laulajia. Hänen kilpailijoitaan oli mm. Georg Malmstén, Matti Jurva ja Eero Väre. Kaikki neljä olivat myös Dallapén jäseniä ainakin hetkellisesti.
- Vuosina 1939-42 alkaen hän levytti Sointu-levy-yhtiölle kymmeniä levypuolia.
- Sodan jälkeen laulutähdet Henry Theel, Olavi Virta ja kump. syrjäyttivät Aimon suosiossaan.
Perus suomalainen (ei perussuomalainen) tango, joka on Pentti 'Puhelinlangat laulaa' Viherluodon (1915 - 2004) tunnetuimpia sävellyksiä. Laulu on paatoksellista ja sävy on synkkä mutta sisukas.
- David Rose (1910 - 1990) lienee jo blogin vakiokävijöille tuttu nimi.
- Rose tunnetaan viihde- ja TV-sävellyksistään kuten The Stripper (1962) ja Holiday for Strings (1950).
Seesteinen ja vieno tunnelmakappale Ravelin boleromainen rummutus saattaa tarkoittaa, että ollaan Keskilännen intiaanimailla.
- Sekoitin kappaleen aluksi samannimiseen Georg Malmsténin laulamaan ja Onni Laihasen säveltämään kappaleeseen.
- Kappaleita yhdistää se, että kummassakin säestyksestä vastaa Dallapé-orkesteri.
- Tässä vuoden 1930 äänityksessä laulaa Dalalpén ensimmäisenä solistina toiminut Ville Alanko (1907 - 1931).
- Alanko menehtyi traagisesti keuhkokuumeeseen vain 24-vuotiaana.
Perus suomalainen valssi (kun edellinen oli tango). Syksyyn sopien laulu etenee mollissa ja itkevät viulut säestävät suruista sanoitusta.
- Jack 'Jackie' Brown tunnettiin Englannin johtavana elokuvateatteriurkurina.
- Hänen sävellystuotantonsa jäi harvaksi ja on nykyään käytännössä tuntematon.
- Myös teatteriurkurina toiminut Sidney Torch (1908 - 1990) johtaa tätä KPM-musiikkikirjastoon tuotettua mahd. 40-luvun äänitystä.
Kappaleessa on jostain syystä 'liplattavaa' meren tuntua. En itse ainakaan saa päähäni sisämaan kuvia. Voimakkuus kovenee puolentoista minuutin kohdalla. Rauhallisuus on kappaleen teema.
- Henry Theelin (1917 - 1989) mahtava levytysura sisälsi enemmän kuin yhden syys-aiheisen kappaleen. Kuuluisin niistä on Syyspihlajan alla.
- Harvoin kuultu Syksyn ajatuksia julkaistiin 60-vuotta sitten Rytmi-savikiekolle.
- Äänitearkisto listaa tämän ainoana tuntemattoman A. Reidermanin kappaleena. Alkuperäisnimi Hösttankar ja säveltäjän nimi eivät tuota tulosta Google-haulla.
Sanoitus on lähes kaameaa kuultavaa: «mieleni synkäksi käy, valoa missään ei näy». Osittaiset duuriosuudet tekevät kappaleesta siedettävämmän siis vähemmän traagisen. Muuten hyvin suomalainen valssi vaikkakin alkuperä taitaa olla Ruotsista.
- Eugen Malmstén (1907 - 1993) on jäänyt suomalaisen iskelmän historiassa isoveljensä Georgin varjoon, vaikka levytti joinakin vuosina häntä useammin.
- Malmstén oli suomalaisen jazzin kantahenkilöitä. Juuri hän oli 20-luvulla tuomassa jazzia ja swingiä Suomeen.
- Eugenin johtama Rytmi-Pojat oli laadukkaimpia suomalaisia swingiorkestereita 30-luvulla.
- Syysyön sävel on mahdollisesti sodan viihdytysjoukkojen aikainen tuotos.
- Kappale on myös yksi Malmsténin vajaasta 40:stä omakätisesti säveltämästä teoksesta.
Kappale ei ole jäänyt elämään, vaikka siitä ei mitään vikaa löydy. Tosin vastaavia tangoja suomessa löytyy pilvin pimein, joten ei ihme, että suurin osa niistä jäi "unholaan". Tasavahva sävellys ja laulutulkinta Eugenilta. Tuntemattoman orkesterin (Eugenin itsensä johtama?) sovitus on onnistunut.
- George Melachrino (syntyjään George Militiades, 1909 - 1965) omasi kreikkalais-italiaisen taustan, mutta syntyi Englannissa ja vaikutti siellä säveltäjänä ja kapellimestarina.
- 30-luvulla Melachrino vaikutti kuulussa Ambrosen (1896 - 1971) orkesterissa, jossa hän lauloi ja soitti saksofonia.
- Sotavuosina Melachrino toimi armeijan radiojoukossa ja toimi viihdytysjoukkojen musiikillisena johtajana.
- Sotien jälkeen hän perusti oman George Melachrino orkesterin, joka tuotti melodista viihdemusiikkia radiokuuntelijoille ja konserttiväelle.
- Italiaisen säveltäjän Camillo Baronin Concerto D'automnon on tulkinnut meillä Hannu Hovi vuonna 1958 nimellä Syysserenadi.
Kappale on konserttipianistin bravuurikappale. Siinä on ripaus tšaikovski/chopinmaista eleganssia. Kappale on alkujaan instrumentaali, mutta melodialtaan se on kuin luoto laulettavaksi. Melachrinon sovitus muuttuu beguineksi 1:40 jälkeen. Instrumenttivalinnat ovat suoraan Hollywoodista.
- Olavi Virta sävelsi itse 33 kappaletta, monet niistä 50-luvun alussa. Vuosikymmenen puolivälissä hän oli jo lopettanut säveltämisen kokonaan.
- Jotkut Virran sävellyksistä ymmärrettiin erittäin onnistuneiksi, ja niitä tulkitaan yhä näin vuosikymmenien päästä.
- Tuulikannel on vähemmän tuotettu "helmi" Virran tuotannossa, vaikka sitäkin on koveroitu muutaman laulajan toimin.
- Mielenkiintoista kyllä, säestyksestä vastaa Ramblers-orkesteri, joka lopetti julkiset esiintymiset jo vuosi aiemmin.
Sanoitus on vieläkin masentavampi kuin Syksyn ajatuksia. Voisi lähes uskoa Virran tehneet lyriikat kieli poskella, sillä melkein kaikki "syyslaulun" kliseet ovat mukana: «synkkä ja lohduton», «kesä kauneinkin haihtua voi», «pois muuttolinnut jo lentäneet on», «pois kesän muistotkin jää unhohon». Melodia noudattaa armotonta kaavaa.
- "Pohjolan Chopinina" tunnettu Selim Palmgren (1878 - 1951) sävelsi mieluiten pianomusiikkia ja oli siten ainoita täysverisiä pianotaiteilijoita 1900-luvun Suomessa.
- Opusnumerolle 102 sävelletty pianoteos Aurinkoa ja pilviä (Sol och skyar, Sun and Clouds) vuodelta 1942 sisälsi 12 kappaletta, joista jokainen edustaa yhtä kalenterikuukautta.
- Teoksen 10 kappale Lokakuu tunnetaan nimellä Kohti pimeyttä.
- Suomalais-japanilainen Izumi Tateno (s. 1936) on levyttänyt paljon juuri suomalaissäveltäjien tekemää pianomusiikkia. Oikean kätensä halvaannuttua 2002 Tateno on jatkanut esiintymisiä soittamalla nimenomaan vasemmalle kädelle tehtyjä pianoteoksia.
Teos soi suht andante ja pianissimo. Laskeva askellus symboloi pimeyttä, johon tullaan kesän huipuilta. Molli ei anna ilon häivähdystäkään. Kappale on rauhallinen ja harmaa - lokakuinen siten.
Lähteet:
Jalkanen, Pekka, Kurkela, Vesa: Populaarimusiikki. Helsinki, WSOY, 2003
Erola, Lasse. Olavi Virta ja hänen maailmansa. – Helsingissä : Gummerus : Ajatus, 2005.





0 kommenttia:
Lähetä kommentti