perjantaina, marraskuuta 26, 2010

Levy-arvostelu: Helsingin poliisisoittokunta soittaa uutta suomalaista musiikkia (1987)

dfg

 *Klikkaa suuremmaksi*
Julkaisuvuosi: 1987
Julkaisija: ELVIS
Formaatti: Vinyyli
Genre: Viihdemusiikki
Esitys: Helsingin poliisisoittokunta johtajanaan Arthur Fuhrmann

Kappaleet
- Lisälehtiä menneeseen. (Adding pages to the past).
- Air for brass.
- Muistojen marssi. (March of memories).
- Rytmikkäät raiteet. (Rythmic rails).
- Tanja-fantasia. (Tanja fantasy).
- Keltainen metsä. (Yellow forest, The).
- Jokerit metsäretkellä. (Jokers in the forest).
- Kanen teema. (Kanes theme).
- Maailman kehtolaulu. (Lullaby of the world).
- Sarkastinen tanssi n:o 1. (Sarcastic dance no 1).
- Savitaipale reggae.
- Imitation-rag.
52 min 6 sec

___________________

Esittely
Helsingin poliisisoittokunta soittaa uutta suomalaista musiikkia on tätä nykyä vinyyliharvinaisuus, ja koen itseni siten onnekkaaksi, että sain levyn kuuleviin korviini ja - mikä parasta - onnistuin siirtämään napsuvat raidat digitaaliseen muotoon kiintolevylleni.

On sanomattakin selvää, että harva henkilö Suomessa - itseni mukaan lukien - olisi ollut edes tietoinen tästä harvinaisesta julkaisusta. LP-levyjen hintojen yhä noustessa ja kappalemäärien vähetessä mahdollisuudet kohdata tämänkaltaisia esineitä pienenevät vuosi vuodelta. Muutamasta kirjastosta sen voi hyvällä onnella löytää. Olisi mielestäni jo korkea aika julkaista levy CD-muodossa, ja samaa voisin sanoa monen muun suomalaisen vinyyli/savikiekkojulkaisun kohdalla. Mitä hyötyä on musiikista, joka lepää yleisissä ja yksityisissä arkistoissa? Hyvin vähän. Itse asiassa ei mitään, ellei sitä kuuna päivänä tuoda päivänvaloon - kuulijoiden äärelle.


Mikä onkaan tämä julkaisu?
Mikä on ELVIS?
Säveltäjien ja sanoittajien etujärjestö ELVIS ry perustettiin vuonna 1954. Perustajina olivat tuon ajan nimekkäät säveltäjät, kuten Toivo Kärki, Georg Malmstén, George de Godzinsky ja Harry Bergström, joka myös toimi järjestön puheenjohtajana vuoteen 1965 asti.
Varapuheenjohtajina ja johtokunnan jäseninä on toiminut vuosikymmenien varrella sellaisia nimiä kuin Erkki Melakoski, Nacke Johansson, Esko Linnavalli, Rauno Lehtinen, Jaakko Salo, Esa Nieminen, Ossi Runne ja Jukka Virtanen.
Elvis ry:n toiminnankuvaan on kuulunut mm. alan työehtosopimukset, edunvalvonta, tekijänoikeusasiat yhdessä Teoston kanssa sekä yleinen kulttuuripoliittisen asian ajaminen.

ELVIKsen pitkäaikaisin puheenjohtaja ja kunniajäsen Arthur Fuhrmann (s. 1930) on paitsi säveltäjä ja trumpetisti myös Helsingin Poliisisoittokunnan entinen kapellimestari. Hän johti orkesteria vuosina 1972 - 1992. Fuhrmannin tärkeä merkitys suomalaiseen musiikkialaan on kiistaton. Vaikka hän eli elämänsä ensimmäiset 22 vuotta Saksassa, ei suomalaisempaa muusikkoa voi löytää. Jo 50-luvulla hän oli sovittamassa useille kotimaisille artisteille, kuten Reino Helismaa, Erik Lindstöm, Taisto Tammi ja Olavi Virta.

 Arthur Fuhrmann vuonna 1952

 Kapellimestarintöitä Fuhrmann on tehnyt Svenska Teaternille, eri kaupunginorkestereille, Helsingin kaupunginteatterille sekä Viihdejousikko-yhtyeelle.
Elviksen lisäksi Fuhrmann on toiminut Suomen Muusikkojen Liitto ry:n hallituksessa, Gramexin hallituksessa sekä Teoston johtojäsenenä. Vielä 2000-luvulla hän on kirjoitellut ahkerasti järjestöjen lehtijulkaisuihin.
Onpa nykyisin olemassa Arthur Fuhrmann -rahasto sekä Arthur Fuhrmann -palkinto. Viimeksi (2010) palkinnon sai Filharmooninen viihdejousikko.

Miehen taustan tuntien ei ole siis ihme, että Elviksen julkaisema ja hänen tuottama ja sovittama levytys on tehty.


Levyltä löytyy 12 instrumentaalia, jotka kuuluvat viihdemusiikki -genreen (joka itsessään on rajoiltaan hyvin häilyvä). Muutaman  maineikkaamman säveltäjän lisäksi kappaleista on vastannut muutama hieman tuntemattomampi henkilö. Kaikki kappaleet ovat ensijulkaisuja ja peräisin sävellyskilpailuista. Suurinta osaa kappaleista ei ole sittemmin levytetty.
Varta vasten puhallinorkesterille teoksia ovat tehneet trumpetisti Asko Vilén kappaleella Sarkastinen tanssi No 1 ja entinen varuskuntasoittolainen Kari Karjalainen - trumpetisti niinikään - kappaleella Tanja-fantasia. Poliisisoittokunnan oman trumpetistin Leif Källmanin riemukas sävellys Rytmikkäät raiteet oli tilausteos Helsingin Rautatien Soittajien konserttia varten. Vieläköhän orkesteri on voimissaan?
Puhallinorkesterista tulee automaattisesti mieleen Porilaisten marssi ja muut vastaavat juhlamusiikit, mutta miltä kuulostaisi reggae a la polisiisoittokunta? Vantaan viihdeorkesteria 20 vuotta johtanut Markku Johansson (s. 1949) luo teoksellaan Savitaipale reggae omalaatuisen symbioosin suomalaisen järvikansasta ja Karibian rytmiikeistä.


Poimintoja levyltä

Keltainen metsä
Sävellys: Esa Pethman - Esitys: Helsingin poliisisoittokunta johtajanaan Arthur Fuhrmann - Vuosi: 1987

Esa Pethman (s. 1938) kuuluu suomalaisen modernin jazzin pioneereihin ja tämän hetkiseen eturintamaan. Huilunsoittoa Sibelius-Akatemiassa opiskellut Pethman aloitti jazzin soiton Erkki Melakosken orkesterissa 1959. Saksofonin soiton Pethman opetteli bebop-genren idolinsa Charlie Parkerin (1920 - 1955) äänilevyiltä kopioiden. Oman kvartettinsa lisäksi Pethman soitti Suomen Kansallisoopperassa ja Radion Tanssiorkesterissa. 1990 hän siirtyi Turun kaupunginteatteriin kapellimestari-huilistiksi.
Jazz-levytysten lisäksi Pethman on säveltänyt teoksia mm. Radion Viihdeorkesterille, kuten myös erilaisia laulusarjoja, lastenlauluja sekä iskelmiä. Kattava lista Pethmanin sävellyksistä löytyy Ääniarkiston tiedoista.
2007 jazz-taiturin elämä muuttui aivoinfarktin seurauksena. Soittotaito ei ole ollut entisensä tuon jälkeen, mutta se ei vähennä Pethamanin aikaisempien saavutusten arvo.

Keltainen metsä on moderni puhallinorkesteriteos. Siinä ei ole selvää melodiaa tai teemaa, vaan se nojaa enemmän tyyliteltyihin instrumenttipätkiin.

Esa Pethman
*Klikkaa suuremmaksi*

Air For Brass
Sävellys: Atso Almila - Esitys: Helsingin poliisisoittokunta johtajanaan Arthur Fuhrmann - Vuosi: 1987

Tämän levyn julkaisun aikoihin kapellimestari Atso Almila (s. 1953) oli ehtinyt johtaa Polyteknikkojen Orkesteria jo neljä vuotta ja Suomen Kansallisteatterin orkesteria viisi vuotta. Pethmanin tavoin Almila oli hankkinut musiikinkoulutuksensa Sibelius-Akatemiassa. Orkesterinjohtoa hän opetteli Jorman Panulan (s. 1930) johdolla. Klassisen sävellystyön lisäksi Almilan tuotantoon kuuluu niin teatteri-, elokuva kuin viihdemusiikkiteoksia.
Air For Brass on tilaustyö, jonka Helsingin torvisoittokunta tilasi aikoinaan Almilalta konserttitarvetta varten. Sen ainut levytys löytyy nimenomaan tältä levyltä. Kappale on melko moderni ja osaltaan minimalistinen; se ei sisällä liiemmälti vaihtelua ensimmäisen 2 minuutin osalta. Hiljaisempi osio kappaleen puolivälissä on myös pelkistetty ja atonaalinen.

Atso Almila


Jokerit metsäretkellä
Sävellys: George de Godzinsky - Esitys: Helsingin poliisisoittokunta johtajanaan Arthur Fuhrmann - Vuosi: 1987

Jos minulta kysytään levyn parasta kappaletta, on se Jokerit metsäretkellä. Ei ole yllätys, että sen on säveltänyt suomalainen viihdemusiikin Grand Old Man eli George de Godzinsky (1914 - 1994).

Jo kappaleen otsikko lupaa hulluttelua. Alussa kuullaan vääristynyt pätkä kansanlaulusta Tuonne taakse metsämaan, joka liittyy luonnollisesti kontekstiin.
Kappaleella on selvä teema, joka toistuu kahdesti alussa ja kerrattuna vielä lopussa. Väliosio eroaa tempoltaan ja tyyliltään päämelodiasta. Siitä erottaa godzinskymaisia piirteitä; lipuvan tunnelmallista sävelmää ja perään irrationaalinen swingikohtaus. Yhtäkkiä ollaan jazz-klubilla!
Lopun fanfaarit kuuluvat asiaan.

George de Godzinsky
*Klikkaa suuremmaksi*

Maailman kehtolaulu
Sävellys: Rauno Lehtonen - Esitys: Helsingin poliisisoittokunta johtajanaan Arthur Fuhrmann - Vuosi: 1987

Rauno Lehtistä (1932 - 2006) ei tarvitse esitellä kuin hänen kappaleitaan luettelemalla:
Letkis, Tom, tom, tom, Muuttuvat laulut, On hetki, Vaaleanpunaista shampanjaa, Kolibri, Toiset meistä...
Lista jatkuu Lehtisen ammateilla:
Muusikko, säveltäjä, kapellimestari, viulisti, saksofonisti, sähkömandoliinisti, pianisti, harmonikkataitelija, kontrabasisti, sovittaja...
Musiikkileikkikoulun, poikasoittokunnan ja koululaisorkesterin kautta Lehtinen siirtyi Tampereen musiikkiopistoon, josta hän keräsi musikaalista tuntemusta. Jazzin ja bebopin oltua muodissa Lehtinen siirtyi 60-luvulla Tanskaan Jörgen Petersenin kanssa esiintyen mm. varietee ja ravintolamuusikkoina Jyllannissa ja orkesterissa Kööpenhaminassa. Suomeen palattuaan hänen The Vostok All Stars muodosti kuuluisan kokoonpanon. 60-luvulla huipentui myös Lehtisen sävellystuotanto, kun mm. edellä luetellut kappaleet näkivät päivänvalon radioaalloilla.
Lehtinen muistetaan iskelmiensä ohella hyvin mm. Syksyn Sävel -kilpailuista ja juuri sen pitkäaikaisena tuomarina.
Viihdeorkesteriteokset ovat vähemmän soitettuja, mutta väärin perustein unohdettuja. Maailman kehtolaulu, jonka ELVIS tilasi Lehtiseltä 1982, ei ehkä ole hänen terävimmältä kaudelta, mutta yhtä kaikki on osoituksena hänen monipuolisesta kyvystä säveltää musiikkia erilaisille kokoonpanoille.

Rauno Lehtinen
*Klikkaa suuremmaksi*


Tuomio:
Helsingin poliisisoittokunta soittaa uutta suomalaista musiikkia oli vinyyliajan aarre ja nykyään kaiketi kadonnut jalokivi. Sen kulttuurinen arvo on yhtä korkea kuin musiikillinen taso, jonka Arthur Fuhrmann soittokuntineen ovat levylle tallentaneet. Musiikkikappaleista vastaa eläviä tai nyt jo edesmenneitä muusikkoja ja säveltäjiä, joista jokainen ansaitsisi saada kappaleensa CD-muotoon. ELVIKsen tulisi ottaa itseään niskasta kiinni ja palauttaa aikoinaan tuottamansa materiaalin sille korokkeelle, mille se kuuluu: Levyhyllylle.
****



Lähteet:
http://pomus.net/nayttelyt/elvis/historia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Fuhrmann
http://www.elvisry.fi/022004/fuhrmann.html
Jalkanen, Pekka: Pohjolan yössä: suomalaisia kevyen musiikin säveltäjiä Georg Malmsténista Liisa Akimofiin. Kirjastopalvelu 1992

Ei kommentteja:

Suosituimmat artikkelit