keskiviikkona, joulukuuta 22, 2010

Savikiekkoarvostelu: Decca SD 5058 (1948)

Henry Theel 
*Klikkaa suuremmaksi*

Suomi-iskelmän suuri nimi

Henry Per-Erik Theel (1917 - 1989) kuuluu lähes 500 levytyksellään vanhan suomalaisen iskelmän eliittijoukkoon Olavi Virran ja Georg Malmsténin kanssa.
Vuosi 1948 oli Theelillä uran vilkkain. Tuolloin mies levytti peräti 64 kappaletta, joista moni on suoranaisia musiikin klassikkoja; O sole mio, Kulkurin kaiho, Pariisin kevät, Sua lemmin kuin järjetön mä oisin, Siboney, Kaksi Kitaraa...
Ja kun pahin kilpailija Olavi Virta levytti koko vuotena vain 6 laulua, Theelin asema maan suosituimpana laulajana sen kuin vankistui. Flaamilaiset sukujuuret omannut Theel osoitti olevansa täysin kypsä viihdelaulaja; paikka, jonka Virta myöhemmin häneltä perisi.

Suurta roolia Theelin uran ja menestyksen kannalta näytteli takapiru, säveltäjä Topi Kärki (1915 - 1992), joka tosin oli lähes aina soittajan tai orkesterinjohtajan roolissa Theelin levytyksissä ja konserteissa. Yhteistyö Kärjen kanssa oli alkanut jo sotavuosien viihdytysjoukoissa, mutta rauhan palattua ja vuoden 1945 menestyslevytykset Liljankukka ja Hiljaa soivat balalaikat tekivät Kärjestä ja Theelistä vahvan sovittaja-laulaja -duon.


 Rytmi-studion levytystilaisuus 1947. Mikrofonin ääressä Theel, haitarissa Toivo Kärki

Elokuun lopussa 1948 äänitysstudiossa elettiin joulua. Toivo Kärki johti Decca-orkesteria ja Henry Theel lauloi Silver Stars-lauluyhtyeen kanssa. Kappale oli ennestään levyttämätön Suomessa, alkuperäisnimeltään Jingle bells. Amerikkalaisen James Lord Piernpontin jo 1857 säveltämä joululaulu tuli meille siii lähes vuosisadan myöhässä. Sitä ennen se oli käynyt läpi muutoksen ruotsissa. Eric Sandström ja Gösta Westerberg olivat lisänneet kertosäkeen jälkeen osuuden "On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa...".
Maailman valloittanut sävel jäi pysyvästi pohjolaan. Olavi Virta levytti sen jo samana vuonna ja etenkin Brita Koivusen (s. 1931) versio muistetaan hyvin. Unohtumattomat sanat riimitteli Kullervo (1922 - 1996).

Sellakkalevyn toiselle puolelle tallennettiin Kärjen oma sävellys Äidin jouluilta. "Kulkusten" sijaan kappale on nykyään lähes unohdettu, mutta onnekseen sen voi löytää sentään CD-muodossa (esim. AMCD 1013 - Perintaiset joululaulut 1912-1954).
Toivo Kärjen luottosanoittaja Helena Eeva (1923 - 1960) kirjoitti surumielisen lyriikan  melodiaan.

Arvostelu:

A-puoli: Kulkuset
Sävellys: James S. Pierpont - Sanoitus: Kullervo - Esitys: Henry Theel, Silver Stars-lauluyhtye ja Decca-orkesteri johtajanaan Toivo Kärki - Vuosi: 1948

Äänitteen laatu ei ole teknisesti paras mahdollinen (ja valitan ensimmäisen sekunnin puuttumista). Theelin muuten komea ääni on täten hieman heikko ja "kaukainen". Silver Starsin kokoonpanoa ei ole kyetty selvittää, mutta ei liene mahdotonta, että se on peitenimi Metro-tytöille tai Harmony Sistersille. Heidän tehtävä on vain hymistä läpi laulun.
Sovitus on kulkusineen onnistunut ja viulu ja piano pitävät kokonaisuuden herttaisen yksinkertaisena. Kulkuset on sen verran perinteinen laulu, ettei se vaadi suurta orkesteria. Päaäsia, että rekiretken tuntua on ilmassa.
***½

B-puoli: Äidin jouluilta
Sävellys: Toivo Kärki - Sanoitus: Helena Eeva - Esitys: Henry Theel ja Decca-orkesteri johtajanaan Toivo Kärki - Vuosi: 1948

Ensimmäisistä tahdeista ei uskoisi kyseessä olevan joululaulu. Sanoituksen voisi muuttaa ja kyseessä olisi vaikka "Valssi lemmitylle" tai "Orvokki kaunehin". Melodiassa ei kuitenkaan ole mitään vikaa. Siitä puuttuu vain jouluinen iloisuus, jota valssi ei hyvin tavoita.
Mainittakoon sävellajin muuton on kohdassa 0:32. Theelin esitys on luonnollisesti moitteeton.
**½

Tuomio:
En valitettavasti omista otsikon mukaista Deccan savikiekkoa, mutta jos löydän sen joku päivä edullisesti, saattaisin jopa harkita sen ostoa. Henry Theel ei ole henkilökohtainen suosikki suomalaisista laulajista (onko ketään, joka arvostaa hänet Olavi Virran edelle), mutta silti artisti, jota jaksaa kuunnella koska vain. Hänen äänensä on tarpeeksi hyvä ja tarpeeksi neutraali. Parhaiten Theel onnistuu mielestäni Valkean joulun tulkinnassa. Ja sehän löytyy Spotifysta.
***

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henry_Theel
http://www.aanitearkisto.fi
http://www.fono.fi/
http://pomus.net/kehityslinjat/levy-yhtiot
Von Bagh, Peter & Hakasalo, Ilpo: Iskelmän kultainen kirja. Helsinki: Otava, 1986

4 kommenttia:

Seija Ahonen-Siivola kirjoitti...

Silver Stars ei ole peitenimi jollekin muulle thtyeelle esim harmony Sistersille. Hiljakkoin edesmennyt äitini Tellervo Ahonen, tuolloin tyttönimeltä Paasiluoto, lauloi alttoa tuossa yhtyeessä. Siinä lauloi myös Lura Ruotsalon äiti Ethel (Etti). En ole nyt kotipuoessa, joten en pääse tarkistamaan kahta muuta laulajanimeä, mutta palaan asiaan, kun olen kaivellut Telle-äidiltä jääneitä papereita.

Jukka kirjoitti...

Mielenkiintoista.
Merkittävä tieto, sillä edes Viihdemusiikin Ystävien Seura ry ei tunne kyseistä kokoonpanoa ja on jopa kysellyt ilmoitustaululla sen perään.

Kiitoksia palautteesta.

Seija kirjoitti...



Jari J. Marjanen kirjoitti...

VYS ry:n puheenjohtajana olisin kiinnostunut samaan vahvistuksen ja täydennystä tähän parin vuoden takaiseen tietoon. Otan yhteyttä myös aktiiviimme, musiikkikirjastoasiantuntija Harri Hirveen.

(jjm@pcuf.fi)

Suosituimmat artikkelit