perjantaina, huhtikuuta 30, 2010

Levyarvostelu: Filharmonikot juhlatuulella - Vappumatinean parhaat (2001)

Julkaisu: 17. huhtikuuta 2001
Levy-yhtiö: Ondine
Formaatti: CD
Genre: Klassinen/orkesterimusiikki
 Esitys: Helsingin kaupunginorkesteri johtajanaan Leif Segerstam
- Spotify-linkki -

Kappaleet:
1.III näytöksen alkusoitto oopperasta Lohengrin3:22
 2.Rustle Of Spring / Kevään Kohinaa2:30
 3.Joutsen (Le Cygne)3:22
 4.Kevään ääniä - Frühlingsstimmen, op. 4107:22
 5.Unkarilainen tanssi nro 53:21
 6.Czárdás5:34
 7.Intermezzo sinfonico oopperasta Cavalleria Rusticana4:22
 8.Pomp & Circumstance, nro 1, op. 396:44
 9.Thaïs, meditaatio5:43
 10.Summer Night Waltz / Kesäillan Valssi, Op. 14:39
 11.Champagner Galop / Samppanjagaloppi2:24
 12.Tähtilipun alla (The Stars and Stripes Forever)3:33
 13.Yön väistyessä (Manha de Carneval)3:24
 14.Uno-tango3:53
 15.Porilaisten marssi2:48

_____________________

Olen tässä blogissa maininnut jo enemmän kuin kertaalleen henkilökohtaisesta suhteestani Helsingin kaupunginorkesterin järjestämään jokavuotiseen vappumatineaan. Nuorempana lähisuvullani oli tapana käydä konsertissa joka vappu. Näitä kertoja kertyi yhteensä lähes 15. Valitettavasti perinne on kokenut taukoa männävuodet, mutta toivottavasti tulevaisuudessa vappumatineasta tulee jälleen vuosittain toistuva menopaikka. Toki myönnettävä on - kävijäkunta oli vanhanpuoleista. Uskon kuitenkin, että konsertin kaltaiselle musiikille on kuulijoita vielä vuosikymmenienkin päästä.


 Ylioppilaslakkipäistä kansaa Finlandia-talolla

Tässäpä pieni referaatti itse konsertista siitä tuntemattomille:
«Rakastetut vappumatineat ovat olleet mukana Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistossa aivan orkesterin alkutaipaleelta lähtien; ensimmäinen vappukonsertti ilahdutti pääkaupungin juhlijoita jo keväällä 1883.

Vappumatineoiden musiikki on muutamien perusteosten osalta pysynyt aika lailla samana. Se sisältää perinteistä kevyttä klassista, jota on viime vuosina vauhditettu svengaavalla viihteellä. Tavoitteena on rento ja iloinen ilmapiiri, jossa orkesterilaistenkin sallitaan hiukan hassutella esitysten laadusta tinkimättä.

Vappukonsertti on aina huipentunut mahtavasti Kajanuksen sovitukseen Porilaisten marssista ja 1970-luvulta lähtien tangon taika on lumonnut Marianito Moresin Unon sävelin Arthur Fuhrmannin vetävänä sovituksena – pakollisena ylimääräisenä.»

Kuten levyn nimi Filharmonikot juhlatuulella - Vappumatinean parhaat kertoo, kappaleet on valittu huolella. Ne ovat pääosin matinean vakiokamaa. Vain paria-kolmea kuulee harvemmin kuin kerran vuosikymmenessä. Toki joka vuosi on erikoisteoksia valittu. Muistan edelleen kerran, jolloin yksi kappaleista oli Tähtien Sota -teema.

Vappumatineaan kuuluu myös kapellimestarin hassuttelusta. Näyttävimmin yleisön viihdyttämisestä on vastannut kaupunginorkesterin nykyinen emeritus ylikapellimestari Leif Segerstam (s. 1944). Myös säveltäjänä ja professorina toimivaa Segerstamia ei tarvinne erikseen esitellä.
Segerstam johtaa tänäkin vuonna vappumatineaa. Lähetys radioidaan 1. toukokuuta klo 14.00 YLE Radio yhdessä.
 Leif Segerstam

Omistan itse Filharmonikot juhlatuulella CD:n, mutta valitettavasti levy on kansineen päivineen hukkunut jo aikapäiviä sitten. En muista, millaista informaatiota kansilehdessä oli mainittu. Yrittäkäämme pärjätä ilman sitä.
Levy löytyy - jopa hieman yllättäen - Spotify'sta. Vaan jonkin kumman syystä se on nimeltään Christmas Music Finnish ja julkaisuvuotena on 2000. Sama "fiba" on päässyt muihinkin verkkokauppoihin, kuten iTunesiin. Huvittava virhe, sillä levyllä ei ole mitään jouluun liittyvää. Päinvastoin, kevääseen ja kesään liittyviä kappaleita löytyy.

Arvostelu:


1. III näytöksen alkusoitto oopperasta Lohengrin
Vappumatinea alkaa aina Richard Wagnerin (1813 - 1883) oopperan Lohengrin III näytöksen alkusoitolla Prelude. Wagner kirjoitti kolminäytöksisen oopperan vuonna 1850. Alkusoittoakin kuuluisampi on viimeisen näytöksen häämarssi Treulich geführ, joka on edelleen ahkerassa käytössä kirkkoalttarilla.

*****

2. Rustle Of Spring / Kevään Kohinaa
Lainaus aikaisemmasta blogikirjoituksestani:
«Edward Griegin ohella kuuluisin norjalainen säveltäjä on arvatenkin Christian Sinding (1856 - 1941). Miehen tunnetuin teos on hänen vuonna 1896 tekemä Frühlingsrauschen (Rustle of Spring). Sindingin musiikillinen tyyli lähestyy Wagnerin ja Lisztin vastaavaa. Valitettavasti hänen laajahko tuotantonsa on jäänyt unholaan juuri tätä nimenomaista poikkeusta lukuun ottamatta.»
****½

3. Joutsen (Le Cygne)
Ranskalainen Camille Saint-Saëns (1835 - 1921) kirjoitti mm. 9 oopperaa ja useita sinfonisia runoelmia. Miehen tunnetuin teos on kuitenkin 14-osainen Eläinten karnevaali -sarja pienelle orkesterille vuodelta 1886. Osista on jäänyt parhaiten elämään 7. Akvaario, 14. Finale ja kaunis selloteos 13. Joutsen.
Tässä selloa soittaa Jan-Erik Gustafsson.

*****

Saint-Saëns tod.näk vuonna 1895


4. Kevään ääniä - Frühlingsstimmen, op. 410
Lainaus aikaisemmasta blogikirjoituksestani:
«Nuoremman Johann Straussin vuonna 1882 säveltämä valssi op. 410 Frühlingsstimmen ("Voices of Spring") kuuluu 'valssikuninkaan' kirkkaimpaan tuotantoon.Kappale oli alkujaan tarkoitettu laulettavaksi. Sopraano Bianca Bianchi esittikin valssin ensimmäisenä Wienin teatterissa avustuksena keisari Franz Josef ja keisarinna Elisabethin perustamalle säätiölle Lepzigin puutteenalaisille.»
****

5. Unkarilainen tanssi nro 5
Johannes Brahms (1833 - 1897) kuuluu romantiikan aikakauden kärkisäveltäjiin, eikä näin ollen tarvinne esittelyjä. 21-osainen Unkarilaiset tanssit -teossarja vuodelta 1869 on miehen kuuluisimpia sävellyksiä, numero 5 niistä kaikkein kuuluisin. Kappale muistetaan hyvin esimerkiksi Chaplinin elokuvasta Diktaattori (1940).
****


Ainutlaatuinen valokuva Johann Strauss nuoremmasta ja Johannes Brahmsista.

6. Czárdás
Napolilainen säveltäjä Vittorio Monti (1868 - 1922) lukeutuu klassisen musiikin "one-hit wondereihin". Czárdás onkin ainoa miehen tuotannosta nykyisin esittävä teos. Sävellys perustuu unkarilaiseen samannimiseen kansantanssiin. Vuonna 1904 sävelletty kappale esitetään yleensä viuluteoksena, mutta myös piano-, xylofoni-, ja orkesteriversioita näkee. Tässä erikoisen tulkinnan tuuballa tekee Petri Keskitalo (s. 1972).
****

7. Intermezzo sinfonico oopperasta Cavalleria Rusticana
Italialaisen oopperasäveltäjä Pietro Mascagnin (1863 - 1945) läpimurtoteos Cavalleria rusticana vuodelta 1890 tunnetaan mm. Kummisetä III -elokuvan loppukohtauksesta. Mascagninin jatkoi säveltämistä aina Mussolinin valtaannousuun saakka, muttei enää onnistunut tuottamaan Rusticanan kaltaista jymyteosta.

****

8. Pomp & Circumstance, nro 1, op. 39
Sir Edward Elgar ( 1857 - 1934) on kenties vaikutusvaltaisin Brittiläinen säveltäjä koskaan elänyt. Runsaan kuoro- ja yksinlaulutuotannon ohella Elgarin orkesteriteokset ovat jääneet elämään. Kuuluisin kaikista on neliosainen marssisarja Pomp and Circumstance. Yleensä nimellä tarkoitetaan nimenomaan ensimmäistä - vuoden 1901 teosta - March No. 1 in D. Marssi on yleinen kuultava niin virallisissa kuin epävirallisissa yhteyksissä.

****½

Elgar vuonna 1912

9. Thaïs, meditaatio
Ranskalainen Jules Massenet (1842 - 1912) tunnetaan pääasiallisesti oopperasäveltäjänä. Hän sävelsi myös lauluja ja laajan kirjon orkesterimusiikkia. Nykyisin Massenetin tuotantoa esitetään harvakseltaan - selvänä poikkeuksena on vuoden 1894 oopperan Thaïs II näytöksen ensimmäisen kohtauksen lopun Meditaatio.
Kummelin ystävät muistavat kappaleen sketsistä Tonnin seteli.

Äänityksellä viulua soittaa Erkki Palola (s. 1957)
*****

10. Summer Night Waltz / Kesäillan Valssi, Op. 1
Oskar Merikannon (1868 - 1924) tuotannon vahvuus oli Sibeliuksen pitkien orkesteriteosten sijaan lyhyissä lauluissa ja soitinkappaleissa. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu myös Kesäilta op. 1 eli tutummin Kesäillan valssi. Merikanto kirjoitti teoksen vuonna 1885 ollessaan vasta 17-vuoden vanha. Nykyisin se on säveltäjän ehdottomasti tunnetuin kappale.

****

11. Champagner Galop / Samppanjagaloppi
Lainaus aikaisemmasta blogikirjoituksestani:
«'Pohjolan Straussina' tituuleerattu Hans Christian Lumbye sävelsi yli 700 polkkaa, masurkkaa ja valssia. Unohtaa ei sovi tanskalaisen kuuluisinta teosta Shampanja-galoppia.»

Lumbye kirjoitti kappaleen vuonna 1845 Kööpenhaminan tivolin kaksivuotisjuhliin. Lumbyen oma orkesteri konsertoi tivolissa 30 vuotta säveltäjän kuolemaan asti.
Shampanjagaloppi muistetaan parhaiten siihen kuuluvan "pullonkorkki-instrumentin" tuottamasta äänitehosteesta. Tavallisesti vappumatineassa viimeinen poksahdus on peräisin aidosta kuohuviinipullosta.
*****

Tivolissa sijaitseva Lumbyen viulunsoittajapatsas

12. Tähtilipun alla (The Stars and Stripes Forever)
"Marssikuningas" John Philip Sousa (1854 - 1932) lienee kuulisin yhdysvaltalainen säveltäjä. Hän vaikutti romantiikan aikakaudella ja toimi USAn merijalkaväen orkesterin johtajana. Orkesteri oli maan johdon virallinen soittokunta ja Sousa esiintyi yhteensä 5 presidentin rinnalla.
Useimmat Sousan 130 marssista ovat patrioottisia. Näistä mainittakoon Semper Fidelis (1888), The Liberty Bell (1893) ja tässä kuultava Stars and Stripes Forever (1897).

****

13. Yön väistyessä (Manha de Carneval)
Brasilialainen Luiz Bonfá (1922 - 2001) on leyn ensimmäinen "nykyaikainen" muusikko. Hän oli kitaristi sekä säveltäjä. Yhdessä Antonio Carlos Jomibin kanssa hän sävelsi musiikin elokuvaan Musta Orfeus (1959). Juuri tästä on peräisin bossa nova Manhã de Carnaval. Kappaleen on coveroinut ja tulkinnut lukuisat artistit Stan Getzistä Frank Sinatraan - Suomessa Vieno Kekkosesta Ossi Runneeseen.

****

14. Uno-tango
Ellei emämaata Argentiinaa lasketa, lienee Mariano Moresin (s. 1918) tango Uno vuodelta 1943 tunnetuin nimenomaan Suomessa. Suomeksi sen levytti ensi kerran Eino Grön 1963, myöhemmin mm. Arja Koriseva.
Uno-tangolla on encore-asema vappumatineassa. Se soi aina viimeisenä kappaleena Porilaisten marssin jälkeen. Perinne on jatkunut vuodesta 1972. Orkesterisovituksen kappaleelle teki Arthur Fuhrmann (s. 1930)

*****

15. Porilaisten marssi
Varsinainen listattu vappumatinean ohjelma päättyy joka kerta Porilaisten marssi. Mitäs kappaleesta? Sen säveltäjäksi on useiden lähteiden mukaan merkitty Christian F. Kressin (1767 - 1812). Orkesterisovitus on peräisin vuodelta 1910 ja sovittajana oli kapellimestari Robert Kajanus (1856 - 1933). Kappale on - suurena paljastuksena - Suomen puolustusvoimien kunniamarssi.
Pidän erityisesti kappaleen orkesteri-introsta - teema soitetaan kerran ja vasta sitten muhkeat jouset tulevat mukaan soittoon.
*****

Sovittaja Robert Kajanus v. 1897


Tuomio:
Filharmonikot juhlatuulella - Vappumatinean parhaat kokoaa yhteen klassisen musiikin riemukkainta parhaimmistoa. Käytännössä kaikki teokset ovat hyvin tunnnettuja - kuten kokoelmalevyillä yleensä.
Sävy on vappuun liittyen pirteä ja keväinen. Pari kappaletta toimii "hengähdystaukona" yleisen nopeatempoisen nuottijuoksun rynnistyksessä.
Sovitukset ovat komeita - runsaita ja kuuluvia, oli mitä mieltä tahansa Finlandia-talon akustiikasta. Toki livenä kuultuna kaikki on vielä hienompaa, mutta levynäkin kokonaisuus on upeaa kuunneltavaa.
Hyvää vappua! Glada Vappen!
*****

maanantaina, huhtikuuta 26, 2010

Viikon 17 viisikko

Huhtikuun viimeinen sillisalaatti, s'il vous plaît!
__________________________

1. Marionetin surumarssi
Sävellys: Charles Gounod - Vuosi: 1999

Suomenkin televisiossa näytettyä Alfred Hitchcock esittää -sarjaa tuotettiin vuosina 1955-1965. Ohjelma koostui eri jaksoissa esitettävistä lyhyistä draama- ja jännitystarinoista. Kukin jaksoi alkoi Hitchcockin tunnusomaisella siluetilla ja taustalla soi Marche funebre d'une marionette. Kappaleen tekijä on ranskalainen oopperasäveltäjä Charles Gounod (1818 - 1893), joka tunnetaan parhaiten teoksistaan Faust (1859) sekä Roméo et Juliette (1867).
Gounod ei kuulu omiin henkilökohtaisiin lempisäveltäjiin; Ooppera ja uskonnollinen musiikki, jota Gounod pääasiallisesti sävelsi, kun tuppaavat olemaan sangen pitkäveteisiä. Tämä poikkeava pikku orkesteriteos on sen sijaan varsin mainio.

TV-ohjelman tunnus

2. Route 11
Sävellys: Junichi Masuda - Vuosi: 1996

Kuulun siihen sukupolveen, jonka keskilapsuuteen kuuluu supermegailmiö Pokémon. MTV3:n näyttämä anime-sarja oli lempiohjelmani 2000-luvun alussa. Huoneessa oli Pokémon-julisteita. Osasin luetella käytännössä kaikki 151 alkuperäistä Pokémonia. Ensimmäisen Pokémon-elokuvan näkeminen oli vaikuttava kokemus. Koulun tietokoneella pelattiin salaa Goldia & Silveriä emulaattorilla...voi niitä aikoja.
Alkuperäisten Game Boy -pelien musiikeista vastasi Game Freakin perustajajäsen Junichi Masuda (s. 1968). Samainen herra on tuottanut myös loputkin pelisarjan musiikit, viimeisimpänä HeartGold ja SoulSilver.
Valitsin Route 11:n musiikin eli Vermillion Citystä Lavender Towniin vievät reitin. Siinä jotenkin kiteytyy se upea fiilis, joka nuorella pojalla oli ensimmäisellä kerralla peliä pelatessaan.

Hypno oli paras

3. Torkkelin muistoja
Sävellys: George de Godzinsky - Sanoitus: Ola Renner - Kauko Käyhkö ja Radion viihdeorkesteri johtajanaan George de Godzinsky - Vuosi: 1957

George de Godzinskyn (1914 - 1994) noin 200 sävellyksen tuotantoon kuuluu jos jonkinmoista teosta; Rumbaa, joululaulua, tangoa, orkesteriteosta. Liikuttava Torkkelin muistoja on lähempänä kansanlaulun tyyliä, sanoisin. Tietämättömille kerrottakoon, että vuonna 1862 perustettu Torkkelin puisto sijaitsee Viipurissa. Siellä sijaitsee mm. Alvar Aallon kirjasto ja useita suomalaistaiteilijoiden veistoksia. Vakuuttavan karjalanmurteisen tulkinnan tekee tässä Kauko Käyhkö (1916 - 1983).

Torkkelin puisto

4. Käkivalssi
Sävellys: Emanuel Jonasson - Columbia Hudebni Kvintet - Vuosi: n. 1930

Emanuel Jonasson (1886 - 1956) toimi uransa alussa sotilasmusiikkona Ruotsin puolustusvoimissa. Sen jälkeen hän oli mykkäelokuvia säestävässä teatteriorkesterissa nimeltä "Kultainen käki". Tältä ajalta syntyi kappale Gökvalsen (1918). Siitä tuli valtava hitti ja teos oli yksi eniten äänitetyistä kappaleista 20 - 40 -luvuilla Ruotsissa. Myös Suomessa Käkivalssin on levyttänyt mm. Lasse Pihlajamaa, Viljo Vesterinen ja Jorma Juselius. Henry Theel jopa meni laulamaan tämän instrumentaaliteoksen.
Kappaleen saaman suosion johdosta säveltäjä toimi myös nimellä "Käki-Jonas". ;)

 Yllä kuultavan slovenialaisen version savikiekko

5. The Love Boat
Sävellys: Charles Fox - Sanoitus: Paul Williams - Esitys: Jack Jones - Vuosi: 1977

En tiedä, olenko katsonut yhtään jaksoa Lemmenlaivaa. Tosin olin aika nuori MTV3:n viimeisen uusintakierrokseen aikaan 1995-1996. Joka tapauksessa sarjan tunnuslaulu on loistava.
Diskotunnarin sävelsi pitkän linjan TV-musiikintekijä Charles Fox (s. 1940). Hänen tuotantoon kuuluu mm. Onnen päivien tunnusmusiikki (Sunday Monday Happy Days...).
Sanoittaja-muusikko Paul Williams (s. 1940) on tuottanut esimerkiksi Barbra Streisandin (s. 1942) hitin Evergreen elokuvasta A Star Is Born. Hän on myös itse näytellyt lukuisissa elokuvissa ja TV-sarjoissa.
Jack Jonesilla (s. 1938) on puolestaan 51 vuoden menestyksekäs jazz- ja pop-laulajan ura.
Kappale on suomeksikin levytetty, nimittäin Juhamatin toimesta vuonna 1985 nimellä Vain rakkaus.

Ruutukaappaus teemasta

Mikä näistä miellytti sinua?

sunnuntaina, huhtikuuta 25, 2010

Havainto: Arvotaan 5 kappaletta - Osa II

Oikein jännittää, mitä arpa kohtalon tarjoaapi meille.
Säännöt kertauksena alla:
Käytän arvontaan Spotifyn radiota ja satunnaislukugeneraattoria. Laskenta aloitetaan vasemmalta.
Aikakautta varten tarvitsen luvun väliltä 1-7. Genreä varten luvun väliltä 1-18. Ehdotettu kappale olkoon arvottu numero 1 ja 5 väliltä.
_____________________
Abrakadabra: Numerot ovat 5, 11 ja 5 eli vastaavat alueet ovat 80s ja New Wave sekä kappale
Modern Talking – Brother Louie

Hah. Olin ajatellut juuri tätä kappaletta tulevaan Viikon viisikko -listaan sopivaksi. Mukava sattuma.
Kyse on siis saksalaisduo Thomas Andersin (s. 1963) ja Dieter Bohlenin (s. 1954) perustamasta Modern Talking -yhtyeestä, joka on samalla maan kaikkien aikojen menestynein bändi. Bändin singatuurikappale You're My Heart, You're My Soul vuodelta 1984 uuluu populaarimusiikin suuriin klassikoihin. Toki Brother Louie (1986) on lähes yhtä mukaansa vievä.
En ehkä ensimmäisenä määrittelisi Modern Talkingia New Wave -genren piiriin, jonka juuret ovat punkissa ja tyyli lähempänä rockia kuin europoppia. Tosin jopa Wikipedia väittää ko. kappaleen olevan Synthpopin ohella New Wavea. Tiedä sitten?

Kappale on siis loistava ja se olikin listaykkösenä ainakin Saksassa sekä Ruotsissa ja oman arvaukseni mukaan myös Suomessa.
Loppukaneettina mainittakoon, että luulin pienenä Modern Talkingin laulajien olevan keski-ikäisiä naisia. Kesti aikansa, ennen kuin pystyin kuulemaan laulussa miehen äänen.
*****

Singlen kansi + artistien lookki


Ja nyt, Jorma...numerot: 1, 17 ja 4. Siis Older, Soul ja
Admiral Tibet – Fussing And Fighting

Soulia ei ollut ennen 50-lukua, joten Spotify arpoi minulle artistin nimeltä Admiral Tibet (s. 1960), jonka musiikkityyli reggaen alalaji dancehall. 70-luvun lopussa syntyneelle genrelle on tyypillistä elektronisen musiikin käyttö, nopea rytmitys ja yhteiskunnalliset sanoitukset. Edellisen alakulttuuriin kuuluu myös ragga, joka lähenee hip-hopia.
Admiral Tibet ei ole minulle tuttu artisti, eikä häneen löydy montaa viittausta suomeksi. Miehen ura alkoi jo 80-luvulla. Jamaikalainen tunnetaan kulttuurillisista ja valveutuneista sanoituksistaan. Hän ei ole kuitenkaan saavuttanut listasijoituksia.

Mielestäni kappale on sangen mukava. Se on minusta lähellä tavanomaista reggaeta; rentoa ja huoletonta. Kappaleessa ei ole mitään ihmeellistä kehuttavaa muttei myöskään moitittavaa.
Jostain syystä Spotify väittää levyn olevan vuodelta 1905, vaikka se tosiasia on vain 10 vuotta vanha. :s

**½
Tiibetin amiraali

Next one: 6, 15 ja 5. Eli 90s, reggae ja
Mighty Diamonds – Love Me Girl
Tästähän tuli oikein regeepainotteinen arvonta :D
Nyt alalajina on roots reggae, jonka huippuvuodet  70-luvulla edelsivät dancehallia. Juuret roots reggaella oli mm. ska'assa, joka syntyi 50-luvulla jamaikalaisen perinnemusiikin ja yhdysvaltalaisen R&B-genren fuusiossa.
Roots reggealle tyypillistä on spirituaaliset ja yhteiskunnalliset sanoitukset sekä melko iso yhtyekokoonpano. Mm. Bob Marleyn voi sanoa olleen yksi genren vaikuttajista.

Mighty Diamonds on minulle jälleen täysi kysymysmerkki. Trion ura on alkanut jo vuodesta 1969 ja jatkuu edelleen. Yhtyeen debyyttilevy Right Time (1976) oli menestys emämaa Jamaikassa ja keräsi huomiota myös mm. Isossa-Britanniassa. Myöhempi menestys lienee jäänyt paikalliseksi.

Arvottu kappale on peräisin yhtyeen 25. albumilta Bust Out (1993). Kappale on hieman jankkaava ja en usko sen olevan parasta Might Diamondsia.
**
Levytaidetta


Ja sitten seuraa numerot 1, 17 ja 2. (taas 1 ja 17...en luota tuohon satunnaislukugeneraattoriin). Arvon uudelleen: 1, 9 ja 4. No jokohan? Older, House ja
Baddiel – Three Lions - Original Version

Mitäköhän tämäkin on olevinaan? Ah, jo löytyi. Brittiläinen Pop-rock bändi The Lightning Seeds tunnetaan parhaiten kappaleestaan Three Lions, joka oli Englannin jalkapallomaajoukkueen tunnuslaulu vuoden 1996 EM-turnauksessa. Kappale oli maan listaykkönen kyseisenä vuonna kuten myös vuoden '98 MM-kisojen aikaan. Kappale on tullut aina uudelleen muotiin jalkapallokisojen aikaan.
Joko en muista tätä biisiä tai en ole seurannut futista tarkalla korvalla. Kappale ei vain kuulosta tutulta.

Spotifyn arpova yhtye on reilun 20-vuotisen ajan ollut tasainen listatekijä, vaikka vain edellä mainittu yksi kärkihitti löytyy. Musiikillinen tyyli on yhtyeellä vaihdellut alternativesta synthpoppiin.

Mitä itse kappaleen melodiaan tulee, on se yllätyksetön, yksinkertainen ja jankkaava, mutta varmaan siksi niin helppo valinta joukkueen viralliseksi kannatuslauluksi.
***
Kuvakaappaus vuoden 1998 musiikkivideosta

Ja viimeisenä 2, 1 ja 1. Siis 50s, Alternative ja
Audrey Coppard – Died of Love
Audrey Coppard laulaa Englantilaisia kansanlauluja. Ei taatusti ole alternativea mutta sentään 50-luvulta.
Mutta kuka on tämä nainen? Hänestä ei ole Wikipedia-artikkelia. Pitkällisen etsinnän jälkeen löysin levytekstistä maininnan, jossa hänen kerrotaan olevan 23 vuotias. Syntyvuosi olisi siten 1956 - 23 = 1933. Lehtisessä kerrotaan myös, että Audrey löysi Appalakkien vuorimusiikin jazzin ja bluesin kautta. Folk-musiikista tuli hänen intohimonsa ja nyt hän keskittyy oman maansa kansanmusiikkiin.
Mitä Audrey on tehnyt myöhemmällä urallaan, on epäselvää. Saman niminen henkilö on listattu kirjan Orwell remembered (1984) tekijäksi, mutta onko kyseessä vain kaima? Mahdoton sanoa.

En ole koskaan välittänyt kansanlauluista. Etenkin kyseinen kappale on varsin tylsä ja mitäänsanomaton. Kansanlauluissa - täytyy silti muistaa - musiikki on yleensä sivuseikka ja tarina ja lausunta tärkeämpää. Coppard tuskin tässä epäonnistui. Mutta pisteitä on annettava ilman genren sisäistä vertailua.
*
Levyn kansi

tiistaina, huhtikuuta 20, 2010

Melodian jäljillä: Alexander's Ragtime Band

Alexander's Ragtime Band kuuluu Amerikkalaisen populaarimusiikin kantateoksiin. Se aloitti yhdysvalloissa ennennäkemättömän tanssivillityksen. Vaudevillen kulta-aikana syntynyt kappale oli varhaisimpia ei-klassisia teoksia, joka saavuttivat mainetta myös ulkomailla. Kappale tunnetaan edelleen ympäri maailmaa huolimatta sen liki 100 vuoden iästä.

 Irving Berlin noin vuonna 1930

Irving Berlin (1888 - 1989) oli Venäjän siirtolaisia. Hänen juutalainen perheensä muutti Länsi-Siperiasta New Yorkiin Irvingin ollessa 5 vanha. Ainoa muisto, joka nuorella Israel Isidore Balinella (syntymänimensä ennen vuotta 1906) oli kotimaasta, liittyi kasakoihin:
«Makasin lakanan päällä tien varrella. Näin talomme palavan maan tasalle; Päivänkoittoon mennessä koko talo oli pelkkä tuhkakasa.»

Berlin varttui New Yorkissa. Hän suuntasi laulajaksi, mutta opetteli soittamaan pianoa 18 vuoden vanhana. Pian Irving sävelteli jo omia kappaleitaan. Musiikkijulkaisija Harry Von Tilzer Companyn johtojäsen Max Winslow huomasi lahjakkaan laulajapojan. Hän pestasi 20 vuotiaan Berlinin tuottamaan musiikkikappaleita. Tuskin hänkään arvasi, millaisen jymytähden oli löytänyt.

Niinpä jo 1911 syntyi Alexander's Ragtime Band. Siitä tuli suurmenestys. Ensimmäisenä vuotenaan kappaleen nuottivihko myi yli 1 000 000 verran USAssa ja puoli miljoonaa Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Berlin itse tienasi kappaleella 30000€ dollaria ja sai sillä ostettua äidilleen uuden talon.
Kappaleen alkuperä on osittain hämärän peitossa. Erään teorian mukaan Berlin oli varastanut musiikin Scott Joplinin (1867 - 1917) teoksesta A Real Slow Rag oopperasta Treemonisha. Itse en tätä huomaa sävelkulusta. Toisaalta on kerrottu, että Berlin sävelsi vuotta aiemmin kappaleen Alexander And His Clarinet, jonka hän kuitenkin muokkasi pyynnöstä nykyisen kuuloiseksi.

Berlin tuotti vuotten 1971 ulottuneella urallaan 1500 laulua, taatusti kuuluisimpana joululaulu White Christmas (1940). Hänen 19 Broadway-musikaalista mainittakoon Annie Mestariampuja (1946). Lisäksi Berling sävelsi musiikin 18 Hollywood-elokuvaan ja mm. isänmaalisen laulun God Bless America.
Irving Berlin kuoli 22. syyskuuta 1989 New York Cityssä kunnioitettavan 101 vuoden iässä.

Berlin v. 1963. Kuvassa mm. Groucho Marx, Frank Sinatra, Dean Martin ja Dinah Shore.


Alexander's Ragtime Band? Kappalehan itsesään ei ollut oikea ragtime-sävellys. Sen rytmillinen rakenne poikkeaa genrestä sen verran, että olisi parempi puhua jazz-tai dixieland-teoksesta. Sen sijaan kappaleen sanoituksessa on selviä viittauksia ragtimeen ja yleisesti Afroamerikkalaiseen musiikkiin.

Kappaleen ensimmäisen levyttäjän sanotaan olleen Emma Carus (1879 - 1927), joka oli keskisuuri vaudevillelaulaja 1900-luvun alussa.
Nähtävästi vanhin säilynyt äänite on Arthur Collinsin (1864 - 1933) ja Bryon G. Harlanin (1861 - 1936) versio vuodelta 1911, tarkemmin 7. kesäkuuta äänitettynä Columbia-savikiekolle. Komediaparivaljakko Collins & Harlan esiintyivät vuosina 1903-1926. He käyttivät stereotyppisiä hahmoja usein laulussaan ja mukailivat neekerislangia. Ylipainonsa johdosta kaksikkoa kutsuttiin "puolitonniduoksi" (The Half-Ton Duo).
Versio on varsin onnistunut. Voit kuunnella sen ohessa:


Irving Berlinin itse kirjoittamat sanat kuuluvat seuraavasti:
Oh, my honey,
Yes?
Oh, my honey,
Yes?
Better hurry and let's meander.
Ain't you goin'?
Where you goin'?
Ain't you goin'?
Where you goin'?
To the leader man,
Raggie music band?

Oh, my honey,
What?
Oh, my honey,
What?
Let me take you to Alexander's Grandstand Brass Band,
Ain't you coming along?

Come on and hear,
I got to hear!
Come on and hear,
I got to hear!
Alexander's Ragtime Band!
Come on and hear,
I'll get to hear,
Come on and hear,
I'll get to hear!
It's the best band in the land!
Can you play a bugle call like I never heard before?
Why, so natural that you'll want to go to war!
That's just the bestest band what am,
Honey lamb!

Come on along,
I'm goin' along,
Come on along,
I'm goin' along,
Let me take you by the hand,
Up to the man
Up to the man,
Up to the man,
Up to the man,
Who's the leader of the band.
And I would like to hear the Swanee River played in ragtime!
Come on and hear
I'm going to hear
Come on and hear
I'm going to hear
Alexander's Ragtime Band!

Oh, my honey,
Well!
Oh, my honey,
Well!
There's a fiddler with notes that screeches
Like a chicken!
Like a chicken!
Like a chicken!
Oh, you're kickin'!
And a clarinet
Is the leader's pet;

Come on and listen,
Sure!
Come on and listen,
Sure!
To a classical band what's peaches,
Come now, somehow,
Better hurry along!

Come on and hear,
I got to hear!
Come on and hear,
I got to hear!
Alexander's Ragtime Band!
Come on and hear,
I'll get to hear,
Come on and hear,
I'll get to hear
It's the best band in the land!
Can you play a bugle call like I never heard before?
Why, so natural that you'll want to go to war!
That's just the bestest band what am,
Honey lamb!

Come on along,
I'm goin' along,
Come on along,
I'm goin' along,
Let me take you by the hand,
Up to the man
Up to the man,
Up to the man,
Up to the man,
Who's the leader of the band.
And I would like to hear the Swanee River played in ragtime.
Come on and hear,
I'm going to hear,
Come on and hear,
I'm going to hear
Alexander's Ragtime Band!

Kappale on luonnollisesti coveroitu satoja kertoja. Spotify löytää tällä hetkellä vajaa 300 versiota. Listamenestyjiin Yhdysvalloissa kuuluu mm. Louis Armstrongin versio vuodelta 1937 ja Bing Crosbyn ja Connee Boswellin duetto samoin vuodelta 1937.

Meille Suomeen kappale rantautui kirjaimellisesti yhdysvalloista, kun amerikansuomalainen Bruno Laakko (1907 - 1989) levytti sen Lepakot-orkesterinsa (eli Dallapén) kanssa elokuun 1. päivä 1939. Samaisessa kaksipäiväisessä Käpylän työnväentalolla tapahtuneessa levytystilaisuudessa muuan Olavi Virta lauloi 36 levypuolta orkesterin solistina. Mutta On Aleksanterilla häät esitti Laakko itse. Sanoitus on Mauno Maunolan (1911- 1970). Kuuntele swenggaava foxtrot tästä:

Bruno Laakko ja "Lepakot"
*Klikkaa suuremmaksi*

Kuuntelin laulun ja kirjoitin ylös kappaleen sanat. Laakon suomen ääntämys ei ole maailman selkein:
Nyt kuunnelkaa, kun soittelee
Alexander's Ragtime Band.
Nyt kuunnelkaa ja ihailkaa. Paras orkesteri maan!
Kun he signaalia soittavat niin luulet varmaankin,
että kutsun astua saat jälleen riveihin
Parhaiten senkin soittavat, tosiaan.

Nyt katsokaa ja kuunnelkaa orkesterin johtajaa.
Ei parempaa päältä maan voisi löytää milloinkaan.
Ja kun he rytmikkäästi soittelevat ????
Ei parempaa voi odottaa kuin Alexander's Ragtime Band.

Ja kirsikkana kakun päällä - olkaa hyvät - alkuperäisnuotit kappaleeseen.


1.4 Mt

maanantaina, huhtikuuta 19, 2010

Viikon 16 viisikko

Viikot vierii ja viisikot vyöryy...
Nyt formaattia löytyy aina spotifystä youtubeen ja audiopätkään.

________________________

1. Still Alive
Sävellys & sanoitus: Teemu Brunila - Esitys: The Crash - Vuosi: 2003
Tunnustan kuuntelevani äärettömän vähän 2000-luvulla levytettyä musiikkia, ellei kyse sitten ole soundtrackeista. Harvoja poikkeuksia tämän suhteen on suomalainen brittipop-yhtye The Crash, joka oli perustettu jo 1991.Varsinaiset levytykset näkivät päivänvalonsa 6 vuotta myöhemmin. Yhtyeen kolmas albumi Melodrama julkaistiin vuonna 2003. Hittisingle Still Alive vietti lähes 3kk listoilla ollen parhaimmillaan sijalla #2. Menestystä on riittänyt myöhemmin niin ulkomailla kuin meillä kotimaassa.
Kappaleessa viehättää itseäni sen tyylikkäät alkutahdit sekä säveltäjä-laulaja Teemu Brunilan (s. 1976) peribrittiläinen ja mielenkiintoinen laulutyyli.

The Crash - pressikuva


2. Cavatina
Sävellys: Cavatina - Esitys: John Williams - Vuosi: 1978
Grammy-palkittu kitaristi John Williams (s. 1941) soitti tunnusmusiikin Vietnamin sodan vaikutuksista kertovassa elokuvassa Kauriinmetsästäjät (The Deer Hunter, 1978). Robert De Niron ja Christopher Walkenin tähdittämä elokuva voitti 5 Oscaria.
Brittiläisen elokuvasäveltäjä Stanley Myersin (1930 - 1993) Cavatina tunnetaan myös nimellä He Was Beautiful. Kappale soi alunperin elokuvassa The Walking Stick, mutta vasta Kauriinmetsästäjät teki siitä kuuluisan.

John Williams

3. In a Monastery Garden
Sävellys & sanoitus: Albert Ketèlbey - Esitys: Peter Dawson ja Albert Ketèlbeyn orkesteri - Vuosi: 1932

Englantilainen säveltäjä Albert W. Ketèlbey (1875 - 1959) tunnetaan pääasiassa kahdesta sävellyksestään, jotka kummatkin on myös suomeksi levytetty: Persialaisella torilla vuodelta 1920 (suomeksi mm. Brita Koivunen), ja Luostarin puutarhassa vuodelta 1915 (suomeksi mm. Kauko Käyhkö). Viimeksi mainittu teos myi yli miljoona painosta ja nosti Ketèlbeyn kuuluisuuksien joukkoon. Hän oli Britannian ensimmäisenä säveltäjämiljonäärinä ja vuonna 1929 Ketélbeytä nimitettiin «suurimpana sen hetken säveltäjänä».
Tässä Ketèlbeyn itsensä johtamassa äänilevyversiossa laulun esittää australialainen baritoni Peter Dawson (1882 - 1961).

Ketèlbey työpöytänsä äärellä

4. I Wanna Be A Hippy
Sävellys & sanoitus: Lee Newman & Michael Wells - Esitys: Technohead - Vuosi: 1995

Elektronista musiikkia tuottanut aviopari Lee Newman and Michael Wells julkaisi vuosina 1985-1995 levyjä nimellä Greater Than One, Tricky Disco, GTO, John + Julie, Signs of Chaos ym ym. Ainoa todellinen hitti I Wanna Be A Hippy ilmestyi vuonna 1995 albumilla Headsex. Tällöin yhtyeen nimi oli Technohead.
Kappaleen omaperäinen ja yksinkertainen rakenne yhdistettynä hulvattomaan videoon takasi Technoheadille loistavia listasijoituksia aina kärkisijoja myöten. Englannissa se ylsi helmikuussa 1996 sijalle kuusi.
Lee Newman kuoli valitettavasti syöpään juuri vuonna 1995. Hänen puolisonsa jatkoi uraa vielä 5 vuotta.

5. Niityllä missä sirkat soi
Sävellys: Tapio Lipponen - Sanoitus: Sean O'Casey - Käännös: Ilkka Ryömä - Esitys: Muksut - Vuosi: 1969
Suomalainen lauluyhtye Muksut tuotti 60-luvun lopussa monia folk-henkisiä ja kantaaottavia kappaleita. Näistä kuuluisin lienee Pentti Saarikosken (1937 - 1983) sanoittama laulu Liisankadulla. Musikaalisesti hauskempi on sen sijaan Niityllä missä sirkat soi. Nähtävästi sen lyriikat perustuvat irlantilaisen Seán O'Caseyn (1880 - 1964) runoon.
Muksujen johtajana ja useimmiten säveltäjänä toimi Tapio Lipponen (s. 1942), joka toimi myös Yleisradion viihdepäällikkönä vuosina 1975-1985.

Vasemmalta alkaen Seppo Porkka, Pekka Mäkinen, Inga Hinnerichsen ja Tapio Lipponen (1967)

Mikä näistä miellytti sinua?


maanantaina, huhtikuuta 12, 2010

Teemana: Kevät

Kevät on sulavan lumen ja lämpöisen auringon aikaa. Kevät on ilon ja riemun aikaa. Kevät on energiaa.
Keväinen musiikki on lähes poikkeuksetta iloista. Keväinen musiikki saa hyvälle mielelle. Tässäpä 10 keväistä kappaletta vuosikymmenien takaa.
_______________________

1. Kevään kohinaa
Sävellys: Christian Sinding - Esitys: Commodore Grand Orchestra johtajanaan Joseph Muscant - Vuosi: 1934

Edward Griegin ohella kuuluisin norjalainen säveltäjä on arvatenkin Christian Sinding (1856 - 1941). Miehen tunnetuin teos on hänen vuonna 1896 tekemä Frühlingsrauschen (Rustle of Spring). Sindingin musiikillinen tyyli lähestyy Wagnerin ja Lisztin vastaavaa. Valitettavasti hänen laajahko tuotantonsa on jäänyt unholaan juuri tätä nimenomaista poikkeusta lukuun ottamatta. Kappale kuuluu vuosittain Helsingin kaupunginorkesterin esittämään Vappumatinean repertuaariin ja on suosikki orkesteriteoksiani.

 Christian Sinding

2. Frühlingsstimmen
Sävellys: Johann Strauss II - Esitys: Vienna Philharmonic Orchestra johtajanaan Clemens Krauss - Vuosi: 1954
Nuoremman Johann Straussin vuonna 1882 säveltämä valssi op. 410 Frühlingsstimmen ("Voices of Spring") kuuluu 'valssikuninkaan' kirkkaimpaan tuotantoon.Kappale oli alkujaan tarkoitettu laulettavaksi. Sopraano Bianca Bianchi esittikin valssin ensimmäisenä Wienin teatterissa avustuksena keisari Franz Josef ja keisarinna Elisabethin perustamalle säätiölle Lepzigin puutteenalaisille.
Kappale kuuluu myös Vappumatinean ohjelmistoon.

3. Kevään ensi käköä kuullessa
Sävellys: Frederick Delius - Esitys: BBC Symphony Orchestra johtajanaan Andrew Davis - Vuosi: 1992
Impressionismin englantilainen edustaja Frederick Delius (1862 - 1934) sävelsi eittämättä tunnetuimman teoksensa On Hearing the First Cuckoo in Spring vuonna 1912. Kappale kuului sarjaan 'Kaksi kappaletta pienelle orkesterille'. Teema on osittain (4:14) lainattu norjalaisesta kansanlaulusta Olan laaksossa. Samaa säveltä käytti myös Edward Grieg kokoelmassa 19 norjalaista kansanlaulua Op. 66, osa XIV.

 Frederick Delius

4. Tulips In Springtime
Sävellys: Rebekah Harkness & Tom Glazer - Esitys: Alfonso D'Artega ja hänen orkesterinsa - Vuosi: 1955

Tästä kappaleesta minulla ei ole juurikaan tietoa. Se on beguine, jonka sävelsi yhdysvaltalaiset Rebekah Harkness (1915 - 1982) ja Tom Glazer (1914 - 2003). Glazer oli folk-laulaja ja hän tuotti myös kuuluisia lastenlauluja sekä juonsi radio-ohjelmaa. Muun muassa Kipparikvaretin äänittämä Skokiaan on miehen sanoittama.
Orkesteria johtava Alfonso D'Artega (1907 - 1998) toimi New Yorkin Philharmonikkojen kapellimestarin viran ohella säveltäjänä. Hänen tuotantonsa kattaa yli 50 kappaletta ja esimerkiksi tunnusmusiikin NBC-televisiokonavalle.

5. Muumilaakson kevätjuhla
Sävellys: Robert Farnon - Esitys: Tanskan valtiollinen radio-orkesteri johtajanaan Robert Farnon - Vuosi: 1956

«Hatti ja vatit ne satapäisnä hyppii sinne tänne vain hatti ja vatt, vatti ja hatt, hatti ja vatt, vatt.»
Tove Janssonin muumihahmojen markkinointia Isossa-Britanniassa vauhditettiin tällä Robert Farnonin (1917 - 2005) säveltämällä riemukkalla sävellyksellä. Kappale oli niin mukava, että Maynie Siren levytti sen 3 vuotta myöhemmin Leila Järvisen sanoituksella. Vuonna 2004 Benny Törnroos levytti sen uudelleen nimellä Vårbal i Mumindalen. Farnon sai kiitokseksi sävellyksestään muumikuvioisen solmion. Kuuleman mukaan hänet nähtiin käyttävän sitä monta vuotta. ;)

6. Nuoruuden kevät
Sävellys: Matti Jurva - Sanoitus: Tatu Pekkarinen - Esitys: Tauno Palo ja Masan Harmonikkaorkesteri - Vuosi: 1938
Näyttelijälegenda Tauno Palon (1908 - 1982) laulajaura sai alkunsa vuonna 1934. Vuonna 1938 hän levytti tämän Matti Jurvan (1898 - 1943) säveltämän kappaleen Odeon A 228499 -levylle. Toisella puolella oli laulu Ylpeä heili, joka oli niinikään Jurvan. Masan Harmonikkaorkesteri -nimen taakse kätkeytyy Dallapé.

7. Kevät Helsingissä
Sävellys: Lasse Dahlquist - Sanoitus: Åke Söderholm - Esitys: Olavi Virta & Mirva-tanssiorkesteri - Vuosi: 1944

Olavi Virta (1915 - 1972) lauloi Mirva-levymerkille hitin Ennen kuolemaa vuonna 1944. Savikiekon toisella puolella oli käännösiskelmä Lasse Dahlquistin (1910 - 1979) laulusta Maj i majorna. Virran kuuluisasta 'uljaasta äänenkäytöstä' ei voida tässä puhua (tosin äänitteen tekninen laatu ei ole paras mahdollinen). Hän oli tuolloin sodan aikana vasta 29-vuotias viestimies ja samalla suhteellisen tuntematon laulaja.
Kappaleen suomentaja on tuntematon.

Olavi Virta elokuvassa Iskelmäparaati (1939)
*Klikkaa suuremmaksi*


8. Pieniä keväterehdyksiä
Sävellys: Georg Malmstén - Sanoitus: Toini Ollikainen - Esitys: George Malmstén ja Sointu-orkesteri - Vuosi: 1948

Molli-Jorin 842 kappaleen levytystuotantoon mahtuu myös niitä iloisempia lauluja. Kyseinen esimerkki on tavallista harvinaisempi tapaus Malmsténin levytyshistoriassa. Jonkinlaista sekaannusta näkee nimessä, sillä toiset lähteet sanovat sen olevan Pieniä kevät erehdyksiä, kun taas Äänitearkisto puhuu nimestä Pieniä kevättervehdyksiä. Tai ettei kyse olekaan kevätrevähdyksistä?  :D



9. Kevään hurmaa
Sävellys & sanoitus: Usko Hurmerinta - Esitys: A. Aimo ja Sointu-orkesteri - Vuosi: 1941

A. Aimo (1911 - 1963) oli sodan ajan aktiivisimpia laulajiamme. Välirauhan aikaan 21. huhtikuuta 1941 hän kävi Tukholmassa levyttämässä Sointu-levymerkille useamman kiekollisen musiikkia. Yksi päivän tuotoksista oli huhtikuulle luonnollinen lauluvalinta, Kevään hurmaa (tai hurma). A. Aimo jatkoi levyttämistä aina kuolemaansa asti.

 Aimo Andersson

10. Portugalin huhtikuu
Sävellys: Raul Ferrao - Sanoitus: Jose Galhardo - Käännös: Saukki - Esitys: Olavi Virta ja George de Godzinskyn orkesteri - Vuosi: 1953
Portugalilainen bolero Coimbra sai menestyvän vastaanoton Amerikan mantereella 1953, jolloin se ylsi nimellä April in Porgual korkealle listoille useasti eri artistien ja orkesterien toimesta.
Meillä Suomessa Saukin sanoittamatta kappaleen esitti - kukas muu kuin - Olavi Virta. Virran tulkinta on yksi suomi-iskelmän suurimpia klassikoita. Siksi se on luonnollisesti mukana tässä bloggauksessa.
Kappaleessa on erikoinen tekolopetus kohdassa 2:38. Kappaleen ikään kuin luulee päättyvän, mutta vielä mitä, se jatkuu vielä reilut 20 sekuntia. Mutta mitään heikkoutta en löydä Godzinskyn loisteliaasta sovituksesta.

keskiviikkona, huhtikuuta 07, 2010

Savikiekkoarvostelu: Electrola EG 3686, (1936)


Spotify on ollut monelle valtava musiikkielämysten lähde. Itse löysin sieltä jo aikapäivää sitten saksalaisen tanssiorkesterimusiikin, joka määrältään ja laadultaan osaa Spotifyssa ilahduttaa. Puhe on siis ennen toista maailmansotaa levytetystä tanssimusiikista, jota ohjelmassa löytyy varsin kattava määrä. 30-luku olikin modernissa Saksassa äänilevyjen kulta-aikaa. Sen huomaa jo siitä, että suuri osa suomenkielisestä musiikeista tuli Saksasta; Ei ainoastaan kappaleiden tyylisuunnat vaan myös prässäykset ja osittain levyjen äänitykset hoidettiin ulkomailla ennen kuin Sointu perustettiin 1938.

Yksi 30-luvun johtavia levy-yhtiöitä Saksassa oli Electrola, joka perustettiin alkujaan Kölnissä vuonna 1925. Levyjen julkaisutahti oli kovaa maailmansotien välillä. Kuukausittain liikuttiin 300 julkaisun haarukassa. Natsipuoleen valtaannousu lopetti kuitenkin ensin Yhdysvaltalaisten hittien levytyksien. Sota vaikutti yhtiön toimintaan rankasti; Berliinin studiot tuhoutuivat lähes täysin, joten yhtiön toimitilat siirrettiin takaisin Kölniin. Yksi toimipisteistä sijaitsee nykyäänkin Kölnissä.
Electrolalla oli 50- ja 60-luvuilla monta yli miljoonaa levyä myyvää julkaisua. Menestys on jatkunut aina 2000-luvulle asti, kun Herbert Grönemeyerin (s. 1956) levy myi 1,5 miljoonaa kappaletta vain kuukauden sisässä. Vuonna 2002 levy-yhtiö yhdistyi Virgin Recordsin kanssa ja fuusion seurauksena muodostui EMI Music Germany.


Takaisin menneisyyteen...
Viulisti Barnabás von Géczy (1897 - 1971) kuului salonkiorkestereiden kärkipäähän 20- ja 30-lukujen tietämillä. Géczy oli syntyjään unkarilainen, mutta muutti taloustilanteen vuoksi Norjaan, jossa hän tapasi vaimonsa. Siellä hän esiintyi saaden lopulta työtarjouksen Philadelphian orkesterista. Hän kuitenkin kieltäytyi ja lähti mieluummin Berliiniin. Pääkaupungissa Géczy niitti mainetta; hänen orketerinsa esiintyi mm. Volksbühne-teatterissa sekä radiossa. Sotien jälkeen Géczy muutti Müncheniin, jossa hän soitti orkestereineen korkea-tasoisessa Café Luitpoldissa.
Hän kuoli 73 vuotiaana Mÿnchenissä.
 Barnabás von Géczy

Arvostelu:
A-puoli: Pony
Sävellys: Josef Rixner - Esitys: Barnabas Von Geczy und sein Salonorchester - Vuosi: 1936
Tanssiorkesterimusiikki erosi Schlagerista siten, että siinä ei ollut solistia mukana. Tässä oli hyvät ja huonot puolensa. Huonoa se, että mikään kappale ei noussut klassikoksi. Hyvää se, että musiikillinen vaihtelevuus oli suurempaa.

Pony (suomeksi tod.näk poni) on esimerkki kappaleesta, johon on vaikea kuvitella sanoja. Toki joku varmaan senkin olisi voinut tehdä, mutta sanallista versiota en kappaleesta tunne. Musiikillisesti kappale on lystikäs, pirteä, ja von Géczyn viulu leikkisä. Hyvin melodikas, yksinkertainen mutta silti jännän koukuttava.

Kappaleen säveltäjä on Josef 'Joe' Rixner (1902 - 1973), jonka maineikkaaseen tuotantoon kuuluu mm. Olavi Virrankin laulamat tangot Sinitaivas (Blauer Himmel) ja Öiset kitarat (Nächtliche Gitarren). Rixner oli itseoppinut säveltäjä ja hän taisi pianon ja viulun soiton. 1930-luvun kultakaudella hän vaikutti Berliinin musiikkipiireissä, kunnes vetäytyi sodan päätteessä Garmisch-Partenkircheniin, jossa hän myös kuoli.
*****


B-puoli: Spitzbub
Sävellys: Josef Rixner - Esitys: Barnabas Von Geczy und sein Salonorchester - Vuosi: 1936
Toinen Josef Rixnerin "hulvattovampi" sävellys. Iskelmän lisäksi hän lukeutuukin kevyen kuin myös vakavamman klassisen tekijöihin.
Spitzbubista (suom. pojankoltiainen) on vaikea sanoa mielipidettä. Se on hyvin omalaatuinen teos, eikä muistuta juuri mitään. Viulu tuo mieleen maalaistunnelman, latotanssin. Otsikko viittaa riiviön/veitikkaan. Tältä pohjalta kappaleesta voi havaita veijarimaista äkkipikaisuutta. Se on nopeatahtinen ja yksinkertainen.
***½

Tuomio:
Otin arvostelun kohteeksi tarkoituksenmukaisesti parhaan esimerkin saksalaisesta salonkimusiikkigenrestä. Se voi olla paikoin oikeinkin viihdyttävää kuunneltavaa. Vähintään nostalgista ja takuulla erilaista, mihin myöhempinä vuosikymmenininä on totuttu. Toisaalta soittolistoilla vilisee iskelmiä, jotka tuolloin ovat olleet levyillä uunituoreita.
Kuten niin usein joudun blogiini kirjoittamaan, en usko tämänlaisen musiikin kiinnostavan kuin kourallisen suomalaisia. Hekin lienevät keski-iältään päälle 55v. Mutta: jos seuraavan kerran tietokilpailussa kysytään kuka oli Barnabás von Géczy, tiedettä vastauksen ;)
****¼

tiistaina, huhtikuuta 06, 2010

Viikon 14 viisikko

Jälleen laadukas viisikko sulosäveliä.

 ____________________


1. Runaway
Sävellys & sanoitus: Janet Jackson, James Harris III & Terry Lewis - Esitys: Janet Jackson - Vuosi: 1995
Puolueellisin sanoin: 90-luvulla tuotettiin paljon hyvää musiikkia. Janet Jacksonin (s. 1966) Runaway on mielestäni oiva esimerkki aikakauden potentiaalista.
Jacksonin ura alkoi jo 70-luvulla ja hän on eräs kaikkien aikojen myyvimpiä naisartisteja. Listojen Top-kympissä Jackson on ollut lähes 30 kertaa. Näihin lukeutuu myös Runaway, joka parhaimmillaan oli sijalla #3. Itse pidän kappaletta Janetin yhtenä parhaana.  Erityisesti nuoren allekirjoittaneen mieleen on jäänyt unenomainen musiikkivideo.

 Kuvakaappaus musiikkivideosta

2. Kitten On The Keys
Sävellys & esitys: Zez Confrey - Vuosi: 1921
Yhdysvaltalainen säveltäjä Edward Elzear "Zez" Confrey oli minulle tuntematon, kunnes selvitin yllä olevan kappaleen soineen Disneyn Oscarin voittaneessa lyhytelokuvassa Three Orphan Kittens (1935). Kappale on mukava rag-teos, mutta harmillisen vaikea soitettava.
Confrey eli suhteellisen pitkän elämän. Hänen myöhempi sävellystuotantonsa käsitti mm. jazzia ja sen lisäksi hän sovitti paljon. Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli sisältää - yllättävää kyllä - englanninkielistä versiota enemmän tietoa säveltäjän elämästä.

 Confrey ja levysoitin

3. In Caelum Fero
Sävellys & orkestrointi: Karl Jenkins Esitys: Adiemus ja Lontoon filharmoninen orkesteri johtajanaan Karl Jenkins - Vuosi: 1995
Walesilaisen säveltäjän Karl Jenkinsin (s. 1944) luotsaama Adiemus keräsi paljon ylistyssanoja, kun kuoronyhtyeen ensialbumi julkaistiin vuonna 19954. Adiemus oli omalla tavallaan poikkeuksellinen tapaus musiikkirintamalla. Ensinnäkin siinä yhdistettiin klassista musiikkia, new age -tyylinen kuorolaulu ja etnomusiikki. Toisekseen kappaleen sanat eivät olleet oikeaa kieltä, vaan varta vasten luotoja harmonivoivia tavuja ja äänteitä.
In Caelum Fero ei ole Adiemuksen kuuluisin teos (se on nimeltään Adiemus), mutta pidän tästä vähintään yhtä paljon. Valekieliset sanat "akkejaa, akkejaa" ovat itsessään huvittavia.

 Levyn kansitaidetta

4. Toiset meistä
Sävellys: Rauno Lehtinen - Sanoitus: Mikko Haljoki - Esitys: Laila Kinnunen - Vuosi: 1966

Toiset meistä on mielestäni suomalaisen populaarimusiikin elegantimpia sävellyksiä. Tämä Rauno Lehtisen (1932 - 2006) bossa nova kelpaisi takuulla ulkomailla, sanoisin jopa aivan genren sydänmaalla Brasiliassa.
Tässä kappaleen esittää - tottakai - Laila Kinnunen. Mutta versio on harvinainen, aikoinaan Mainostelevision lähetyksissä mukana ollut alkuperäinen esitys, joka on onneksi myöhemmin julkaistu Kadonneet Helmet 2 (2004) -levyllä. Varsinainen levytetty vuoden 1980 julkaisu (joka löytyy myös Spotifysta) on mielestäni harmaan kalpea tähän verrattuna.

Kinnunen kaiketi 60-luvun lopulla

5. Misty
Sävellys & esitys: Errol Garner - Vuosi: 1954
Erroll Garnerin loistava pianoteos Misty oli viime ja toissa vuona ehdottomia lempikappaleitani (kunnes lopulta siihen kyllästyin). Pianolla itse soittaessa se vain kuulosti yksinkertaisesti hyvältä. Muuta ei tarvittu.

Erroll Garneria (1921 - 1977) nimitetään usein virtuoosien virtuoosiksi ja hänen soittotyyliään pidetään omalaatuisena. Ironista kyllä, hän ei koskaan oppinut nuotteja kunnolla. Tätä heikkoutta hän kompensoi hämmästyttävällä muistillaan; Garner saattoi toistaa laajahkon pianokonsertin yhdeltä kuulemalta.
 Garnerin vahvinta aluetta olivat jazz-balladit, johon hän lisäili tapansa mukaan swingiä ja irrottelua. Samaa kuullaan tässäkin ensilevytyksessä. Kokoonpanossa vaikuttavat muitakin tunnettuja nimiä: Wyatt Ruther (basso), 'Fats' Heard (rummut) ja hiljattain palkittu Candido Camero (conga).

Erroll Garner

Mikä näistä miellytti sinua eniten?

Suosituimmat artikkelit