lauantaina, toukokuuta 29, 2010

Teemana: Sireenien aikaan

Sain ulkopuoliselta henkilöltä vihjeen kirjoittaa seuraava teemapostaus kevätkukista. Aihe oli toteuttamisen arvoinen. Nyt kuitenkin on jo lähes kesä, joten muitakin kuin kevätkukkia sallittakoon mukaan.

________________________

Wenn der weiße Flieder wieder blüht
Sävellys: Franz Doelle - Sanoitus: Fritz Rotter - Esitys: Heinz Maria Lins ja Josef Leo Gruber und sein Tanz- und Unterhaltungsorchester - Vuosi: 1928
Sireenien aikaan tunnetaan meillä monen suomalaisen kärkiartistin tulkitsemana (esim. Olavi Virta & Erkki Junkkarinen). Kappale tuli tunnetuksi vuoden 1953 saksalaisesta samannimisestä elokuvasta, vaikka olikin alunperin kirjoitettu neljännes vuosisata aikaisemmin sotilaskapellimestari Franz Doellen (1883 - 1965) toimesta.
Valitsemani baritoni Heinz-Maria Lins on sen verran tuntematon laulaja, ettei esim. miehen syntymävuotta löytynyt saksankielisistä lähteistä. Hän kuitenkin esiintyi operetti- sekä schlager-laulajana maailmansotien välisenä aikana.


Edelweiss
Sävellys & sanoitus: Rodgers & Hammerstein - Esitys: Christopher Plummer & Charmian Carr - Vuosi: 1965
Richard Rodgersin (1902 – 1979) ja Oscar Hammerstein II:n (1895 – 1960) menestysmusikaali The Sound of Music sai ensi-iltansa Broadwaylla vuonna 1959. 20th Century Foxin filmiadaptaatio vuodelta 1965 on maailman tunnetuimpia musikaalielokuvia ja inflaation huomioiden se on kaikkien aikojen 3. tuottoisin filmi. Elokuva oli ehdolla 10 Oscarille, joista se voitti 5. Soundtrackia on myyty yli 11 miljoonaa kopiota.
Alkuperäisessä musikaalissa Edelweiss soi ainoastaan elokuvan lopulla. Elokuvassa se kuullaan kahdesti. Valitsin näistä ensimmäisen - kohtauksen, jossa perheen isä (Christopher Plummer, s. 1929) ja vanhin tytär Liesl (Charmien Carr, s. 1942) laulavat kappaleen "tuutulauluna".
Kappale tunnetaan niin laajalti, että sitä erehdytään paikoin luulemaan kansanlauluksi tai jopa Itävallan kansallislauluksi.

 Kohtaus elokuvasta

Orvokkeja äidille
Sävellys & sanoitus: Hermann Hermani - Käännös: Kauko Käyhkö - Esitys: Henry Theel & Electro-orkesteri johtajanaan Toivo Kärki - Vuosi: 1946

Viattoman sävelmän sokeasta äidistä laulaa tässä Henry Theel (1919 - 1989). Valssi on alunperin ruotsalaista alkuperää En liten blåveis ja julkaisullaan 1946 kappaleesta tuli vuoden myydyin käännöshitti; Savikiekkoja myytiin 12 500 kopiota.
Orvokkeja äidille oli osanaan vakiinnuttamassa äitienpäivän viettoa. Myöhemmin kappaleen levytti mm. Metro-tytöt (1955) ja Eino Grön (1969).

Salomaan kukka
Sävellys & sanoitus: Kauko Käyhkö - Esitys: Georg Malmstén & Dallapé-orkesteri johtajanaan Bruno Laakko - Vuosi: 1938

Georg Malmstén (1902 - 1981) levytti Odeon-savikiekolle tämä harvemmin kuullun foxtrotin yhdessä Dallapén kanssa 14. kesäkuuta 1938 Saksalaisen koulun tiloissa. Laulun tekijänä oli silloinen orkesterin kitarista, tuleva kipparikvartetin jäsen Kauko Käyhkö (1916 - 1983). Samassa yhteydessä äänitettiin toinenkin Käyhkön foxtrot Irja.

"Jori"


Ruusuhuone
Sävellys: Arthur Hickman - Sanoitus: Harry Williams - Sovitus: Larry Clinton - Käännös: Olavi VIrta - Esitys: Olavi VIrta & Bruno Laakko ja Lepakot - Vuosi: 1939

Jälleen Dallapé kyseessä. Nyt esiintyen Bruno Laakon (1907 - 1989) johdolla nimellä "Lepakot". Käännösiskelmän amerikkalaisesta vuoden 1917 hitistä Rose Room lauloi Olavi Virta, joka tuolloin oli vasta 24 vuotias ja aloittanut levyttämisen edellisenä vuonna. Columbia-levymerkin suomalaisomistaja Niilo Saarikko (1898 - 1979) järjesti Käpylän työväentalolla 31.7.1989 kaksipäiväisen levytystilaisuuden. Niiden aikana Virta levytti 36 levypuolta Lepakoiden kanssa. Teetä kahdelle -levyn B-puolella ollut Ruusuhuone oli Virran itsensä sanoittama.

Olavi Virta ja Dallapé-orkesteri heinä-elokuun vaihteessa 1939.
*Klikkaa suuremmaksi*


Iloinen Amsterdam
Sävellys: Ralf Arnie - Sanoitus: Ernst Bader - Käännös: Reino Helismaa- Esitys: Tuula Siponius ja Decca-orkesteri - Vuosi: 1958
«Taas on tulppaaneita tulvillaan iloinen Amsterdam.»
Tuula Siponius (s. 1940) laulaa käännösiskelmän Tulpen aus Amsterdam, jonka suomenkieliset sanat ovat mestari "Repe" Helismaan kynästä. Muita kuuluja levyttäjiä on mm. Olavi Virta ja Erkki Junkkarinen. Matti Viljasen sovitus on tässä perin onnistunut.
Yllättäen kappale ei ole hollantilainen - vaan saksalainen. Hampurissa kuollut säveltäjä Ralf Arnie (1924 - 2003) oli maan tuotteliaimpia säveltäjiä 50 - 80-luvuilla. Suomessa hänen yli 1000 sävellyksen joukosta tunnetaan kuitenkin vain tämä yksi.


The Flower Fair
Sävellys: Chucho Monge - Esitys: Mario Ruiz Armengol and his Orchestra - Vuosi: 1956

Tahtipuikko-blogin teesiin kuuluu, että tietty osa musiikista on oltava puhdasta orkesterimusiikkia.
Meksikolainen säveltäjä Chuco Monge (s. 1910 - 1964) sävelsi kappaleen La Feria De Las Flores (suom. Kukkanäyttely) vuonna 1951 kuvaamaan maan kansanperinnettä. Laulun sovitti orkesteriteokseksi Mario Ruiz Armengol (1914 - 2002), yksi Meksikon johtavista kapellimestareista ja säveltäjistä.

 Veracruzin osavaltion kuvernööri onnittelee baskeripäistä Armengolia pitkästä työstään musiikin parissa.


Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset
Sävellys: Venäläinen kansanlaulu - Sanoitus: Martti Vuori - Esitys: Metro-tytöt ja Erkki Melakosken orkesteri - Vuosi: 1959
Venäläinen kansanlaulu Belyje akatsii eli "Valkoakaasiat" on levytetty meillä monta kertaa. Jo A. Aimo lauloi sen Odeon-savikiekolle ennen sotia. Sen jälkeen tulkinnan ovat tehneet niin Henry Theel, Olavi Virta kuin myös Kalevi Korpi ja Tamara Lund sekä monet muut artistit.
Metro-tytöt lopettivat esiintymisen vuonna 1959, mutta ehtivät juuri levyttää tämän sävelmän Erkki Melakosken säestyksellä.


Kielon jäähyväiset
Sävellys: Otto Lindwall - Sanoitus: David Lindwall - Käännös: Kerttu Mustonen - Esitys: Harmony Sisters & Cupol-orkesteri - Vuosi: 1953
Toinen tyttötrio, nimittäin Harmony Sisters levytti ruotsalaisalkuperäisen Konvaljens avsked -valssin vuonna 1953. Toki sen Metro-tytötkin lauloi, mutta vasta 5 vuotta myöhemmin. Kappale on hyvin vanha. Sotilasmuusikko Otto Lindwall (1876 - 1943) sävelsi sen vuonna 1904. Se on ruotsissa myynyt yli 100 000 kopiota (eri levyttäjät yhteen laskettuna).

Roses of Picardy
Sävellys: Haydn Wood - Sanoitus:Frederick Edward Weatherly - Esitys: John McCormack - Vuosi: 1919

Englantilainen säveltäjä ja viulisti Haydn Wood (1882 - 1959) kirjoitti ikivihreän musiikin runoilija Frederick Weatherlyn (1848 - 1929) sanoituksiin. Kappaleen Roses of Picardy levytti ensimmäisenä Ernest Pike (1917) ja kaksi vuotta myöhemmin tenori John McCormack (1884 - 1945). Se oli I maailmansodan soitetuimpia kappaleita ja kappaleen nimellä on julkaistu elokuva liittyen juuri ensimmäiseen maailmansotaan. Meillä Picardyn ruusuja on levytetty mm. Henry Theelin ja Eila Pellisen toimesta.

Säveltäjä Haydn Wood

keskiviikkona, toukokuuta 26, 2010

Viikon 21 viisikko

Viikon viisikko sisältää jälleen hieman tuoreempaa (i.e. vain 30 vuotta vanhaa) musiikkia ainaisen 50-luvun sijasta ;p
__________________________

1. Night Birds
Sävellys & sanoitus: Bill Sharpe & Roger Odell - Esitys: Shakatak - Vuosi: 1982

GrooveFM ei ole viimeisen parin vuoden aikana ollut kuin 80-luvun souliin painottunut radiokanava, ja sekin painotus on ajoittain ollut hyvin kyseenalaista. Takana ovat ne hämärän rytmimusiikin päivät ja yöt, jolloin harvalla oli tietoa kuka esittäjä mahtaa olla.
Muutamia löytöjä olen silti nykygrooven kautta löytynyt. Yksi on brittiläisen jazz-funk yhtye Shakatakin kappale Night Birds (1982), joka ylsi saarivaltion listoilla top 10:iin ja toi samannimiselle albumille kultaa. Pidän eritoten tyylikkään tarttuvasta pianokuviosta, joka kappaleen ehtoo puolella saa improvisaation muodot.
Kokoonpano juhlii parasta aikaa 30-vuotista taivaltaan ja keikkailee ympäri maailmaa.

 Shakatakin nykyistä kokoonpanoa


2. You're the First, the Last, My Everything
Sävellys & sanoitus & sovitus: Barry White, P.S. Radcliffe, T. Sepe, G. Page - Esitys: Barry White - Vuosi: 1974
Barry Whiten (1944 - 2003) "löytämisestä" on pakko kai myös kiittää Groovea. Vähintään kaikki viisinkertaisen Grammy-voittajan hittibiisit tulivat kanavaa kuunnellessa tutuksi.
On hieman yllättävää, että listojen kärkisijoja tällä bassoäänisellä soulin maestrolla (jota myös Rakkauden mursuksi kutsutaan) on vain yksi. You're the First, the Last, My Everything ei jäänyt tästä kauaksi, ollen parhaimmillaan Billboard Hot 100 -listalla sijalla #2.
Pidän (yllätys yllätys) kappaleen instrumentaaliosuudesta ja viulusovituksesta välillä 3:03 - 3:28. Mainitsematta ei pidä jättää Whiten omaa The Love Unlimited Orchestraa, jota on kahden albumin verran kuunneltavissa Spotifysta.

Singletaidetta vuodelta 1974


3. Stranger In Moscow
Sävellys & sanoitus: Michael Jackson - Esitys: Michael Jackson - Vuosi: 1996
Minulla on ollut tarkoituksena arvostella popin kuninkaan Michael Jacksonin (1958 - 2009) kaikki albumit tässä blogissa. Valitettavasti projekti on jäänyt Jackson 5:n päiviin. Ehkä tulenkin tulevaisuudessa hyppimään joidenkin merkityksettömien albumeiden yli.
Oman lapsuuteni Jackson-villitys sijoittui juuri niihin aikoihin, kun HIStory-albumi julkaistiin. Itse asiassa omistin albumin c-kasettina :D Joka tapauksessa albumin kappaleisiin liittyy omanlainen nostalgialataus.
Stranger in Moscow kuuluu Jacksonin "omaperäiseen" tuotantoon ja on siis hänen itsensä säveltämä ja sanoittama. Se on hidas ja seesteinen - kuten myös mustavalkoinen ja unenomainen video. Hyvin miellyttävä.
Suomen listoilla kappale oli parhaimmillaan sijalla #14.

Kuvakaappauksia musiikkivideosta



4. The Logical Song
Sävellys & sanoitus: Richard Davies & Roger Hodgson - Esitys: Supertramp - Vuosi: 1979
Kappaleen The Logical Song kuulin todennäköisesti alunperin Simpsoneiden jaksossa "I Married Marge". Se on brittiläisen pop-rockbändi Supertrampin kuuluisin hitti. Yhtyeen muusta tuotannosta en kuitenkin voi sanoa juuta taikka jaata; Last.fm-tietoni paljastavat, että The Logical Song on ainoa kuuntelemani Supertrampin kappale.
Supertramp on nyt jo 40-vuotisen olemassaolonsa aikana tuottanut 11 studio albumia, ja ne ovat menestyneet etenkin emämaa Iso-Britanniassa hyvin. Mistään "yhden hitin ihmeestä" ei sovi tässä yhteydessä todellakaan puhua.

Albumin Breakfast in America kansitaidetta


5. Kimalaisen lento
Sävellys: Nikolai Rimski-Korsakov - Esitys: György Cziffra - Vuosi: 1957?
Venäläinen säveltäjä Nikolai Rimski-Korsakov (1844 - 1908) kirjoitti Kimalaisen lennon osana oopperaa Tsaari Saltanin tarina (Сказка о царе Салтане) vuodelta 1900. Kappale on tuttu kaikille mitä erilaisimmista yhteyksistä musiikkirintamalla ja mediassa. Alkuperäisesti orkesteriteoksesta on tehty pianosovituksia, joista yksi vaikuttavimmista on unkarilaisen pianovirtuoosin György Cziffran (1921 - 1994) tulkinta.
YouTuben videolla pianotaiteilija Sandro Russon otsasta erottaa tippuvat hikipisarat hänen soittaessa Cziffran "yksinkertaisia" nuotteja.

Georges Cziffra työkalunsa äärellä

Mikä näistä miellytti sinua eniten?


maanantaina, toukokuuta 24, 2010

Soittolistalla: Aloha ʻOe

Soittolistalla-sarja saa jatkoa. Viime kerralla tutustuimme ranskalaiseen accordeon-musiikkiin.

Nyt pyörähdämme karttapallolla keskelle Tyyntä valtamerta ja annamme mielen levätä havaijilaiskitaran sulosoinnuissa kuvitellessamme aurinkoisen hiekkarannan ja turkoosin veden, kuunnellessamme palmunlehtien havinaa ja suojaisan rannan aaltoilua, kuvitellessamme hula-asuun pukeutuneita alkuperäiskansalaisia tekemässä paikasta sen, jota me kutsumme paratiisiksi.



(Klikkaa avataksesi soittolistan)

Havaijilaista kansanmusiikkia voi kuvailla rituaaliseksi tanssiksi. Havaijin kielessä itsessään ei ole termiä "musiikille", jona me musiikin länsimaissa näemme. Perinteinen havaijilainen musiikki koostuu ylistävästä veisuusta, johon liittyy yksinkertainen rytmi ja melodia. Tanssi on olennainen osa sekulaarisia tapahtumia.

Ensimmäisen kirjalliset lähteet Havaijin musiikkikulttuurista ajoittuvat 1700-luvun lopulle. Löytöretkin jäljiltä eurooppalainen musiikki ylsi saarille hiljalleen. Muun muassa meksikolaisten ja portugalilaisten maahanmuuttajien yhteydessä jousisoittimet rantautuivat Havaijin maaperälle. Näistä kehittyi lopulta nykyisin havaijilaiseen kulttuuriin liitettyävät ukulele ja havajilaiskitara, jotka ovat steel-kitaran edeltäjiä. Perinteiseen soitantoon kuuluu nuottien "liu'uttaminen", näppäily, harmonisointi ynnä muu.

Yksi varhaisia vaikutusvaltaisia havaijilaismuusikoita oli kuningaskunnan viimeinen monarkki Kuningatar Liliuokalani (1898 - 1918). Hänen 165 sävellyksen joukkoon kuuluu myös Aloha ʻOe, saarten epävirallinen tunnuslaulu.

 Lydia Liliʻu Loloku Walania Wewehi Kamakaʻeha-a-Kapaʻakea

Äänitetuotannon alettua 1900-luvun alussa Havaijilainen musiikki alkoi saamaan suosiota myös Yhdysvalloissa. Jo vuonna 1906 tehtiin peräti 56 äänitettä. Seuraavina vuosikymmeninä enemmän tai vähemmän alkuperäisiä "havaijilaisyhtyeitä" alkoi syntyä. Samoin syntyi tunnetuimmat havaijilaishitit, joista mainittakoon Henry Kailimain (1882 - 1948) On the Bach at Waikiki. Hänen kvintettinsä soitti kappaleen San Franciscon maailmannäyttelyssä 1915, jonka kuuli siellä käynyt Fordin perustaja Henry Ford. Ihastuneena hän pestasi Kailimainin esiintymään omiin tilaisuuksiinsa ja yhtyeen nimeksi tuli Ford Hawaiian Quintet.

Varsinaiseksi havaijilaisen musiikin kultakaudeksi voi kutsua 1930-1960 -lukuja, jolloin erinäiset kokoonpanot ja jazz-bändit ottivat ohjelmistoonsa runsaasti vaikutteita saarivaltion musiikista.
Soittolistalta haluan poimia 3 paljon vaikuttanutta artistia:

Felix Bartholdy Mendelssohn (1911 - 1952) on suoraa sukua alenevassa polvessa samannimiselle saksalaiselle klassisen musiikin säveltäjälle. Orkesterinjohtajana toiminut Mendelssohn oli puolestaan syntyjään brittiläinen. Hänen uransa alkoi näyttelijänä Lontoossa, mutta käytyään Tyynellä merellä hänelle syntyi tarve perustaa oma havaijilaisyhtye. Ensimmäiset levytykset Felix Mendelssohn and his Hawaiian Serenaders teki vuonna 1937. Eräs levytetyistä kappaleista oli mm. elokuvan parhaan laulun Oscarin voittanut Sweet Leilani. Yhtye oli osanaan nostamassa havaijilaisen musiikin suosiota Englannissa tasolle, jota se ei koskaan ollut kokenut.
Mendelssohnin yhtyeen musiikkia löytyy Spotifysta reilun 60 kappaleen verran ja se on soittolistalla edustettuna levyllä Vintage Hawaiian Music (2009).

Felix Mendelssohn havaijilaisessa kaulakoriste-outfitissä

Pohjolaan tullessaan havaijilaisvillitys saapui aluksi Ruotsiin. Suurin alan artisti oli Yngve Stoor (s. 1912 - 1985). Hän perusti ensimmäisen havaijilaiskvintettinsä jo 16-vuotiaana. Sen muina jäseninä toimi Yngven veli Erland, sisarukset Vanya ja Nils Häggblad sekä tuleva vaimonsa Gerda. Ensimmäinen äänitys Jacke hula tehtiin 1932 ja paria vuotta myöhemmin seurasi ensimmäiset albumit.
Stoor tuli nopeasti tutuksi ruotsalaisissa musiikkipiireissä ja hänen orkesterinsa teki yhteistyötä esimerkiksi laulaja Ulla Billquistin (1907 - 1946) sekä Harmony Sistersin kanssa. Spotify listaa kaksi tämän yhteistyön tuloksena syntynyttä kappaletta En hula-dans ja Sjung sunnavind.
Stoor sävelsi itse suurimman osan levyttämistään kappaleistaan, tarkemmin sanoen 400 ja siis ollen suurimmaksi osaksi havaijilaismusiikkia.

 Yhteiskuvassa Harmony Sisters (tak.) ja Yngve Stoor (ede.)


Suomalainen Havaiji-musiikki iskostuu Onni Gideon Tervosen (1921 - 1994) ympärille. Gideonin ensimmäinen havaijilaisyhtye oli vuonna 1941 perustettu Oahu Trio, myöhemmältä nimetlään Aloha-Hawaiji. Kvintetin ensimmäinen varsinainen levytys tapahtui 1950. Kappale oli foksi nimeltä Palmujen alla. Se löytyy - tottakai - soittolistalta.
Gideon itse sävelsi 12 Havaiji-aiheista kappaletta. Instrumentaalimusiikin lisäksi yhtye esiintyi lukuisten muiden artistien kanssa, kuten Annikki Tähti, Brita Koivunen, Olavi Virta ja Laila Kinnunen. Erityinen suhde Gideonilla oli Wiola Talvikkiin (s. 1934), joka toimi 22-vuoden iässä yhtyeen solistina. Viime vuonna (2009) Salix -levy-yhtiö julkaisi kokoelman ennen julkaisemattomia yleisradion nauhoituksia Onni Gideonin Kvintetiltä vuosien 1955 - 1957 väliltä.
Gideon tuli myöhemmin tutuksi yleisradion lastenohjelman Sirkus Papukaijan Onni-klovnina.

Onni Gideon v. 1956

_____________________

Havaijilaismusiikin aallonpituudelle lienee astetta helpompi mukautua kuin ranskalaisen haitarijazzin tapauksessa. Tietysti joku voi pitää musiikkia liian naiivina. Mutta mitä se musiikki on, jos ei viihdettä? Siispä olkaamme hetken huolettomia ja antakaamme lempeän pasaatituulen karkottaa murheet ja korvata ne havaijilaisin mielikuvin ja melodioin!
Farewell to Thee! Aloha ʻOe!

perjantaina, toukokuuta 21, 2010

Suomalaisittain: Las Tres Carabelas - La Pinta, La Nina, La Santa Maria

Uusi artikkelisarja Suomalaisittain on piirteiltään yksinkertainen: Joka kerralla verrataan toisiinsa yhtä ulkomaista kappaletta ja sen suomicoveria. Kerron kappaleiden historiasta ja esittelen laulajat. Varsinaisen arvostelu jää lukijan gallupaktiivisuuden varaan.

Idea on peräisin käyttäjän DM ylläpitämästä FINNPICKS - Remaking musical memories -blogista, joka totta kai löytyy myös oikealla olevasta 'Suositeltavat blogit' -listalta ;)

Finnpicks on tähän mennessä käsitellyt jo reilut 550 kappaleparia. Huikea määrä etten sanoisi. Tahti on yksi-kirjoitus-per-päivä - vaikuttava fakta myös.

Mutta! Sivustolla esiteltävät kappaleet ovat poikkeuksetta joko 1960- tai 1970 -luvuilta. Sen sijaan suomicovereiden historia ulottuu aina äänilevyjen syntyyn, mutta viimeistään 1930-luvulle. Näin ollen lukuisa määrä iskelmiä jää kyseisen blogin ulkopuolelle.

Finnpicks onnistuu yleensä löytämään kappaleen alkuperäisen version, johon suomalaista tulkintaa verrataan. Tähän pyrin itsekin, mutta aina juuri sen alkuperäisen version löytyminen ei ole helppoa - toisinaan siitä ei ole pienintä halaistua tietoa. Näin pätee itse asiassa tämän ensimmäisen kappaleen kohdalla...

____________________________

Espanjalaisen kappaleen Las Tres Carabelas (suom. kolme karavelia) synty ajoittuu yhden lähteen mukaan vuoteen 1954. Säveltäjänä oli orkesterijohtaja Augusto Algueró Dasca (s. 1934) ja sanoittajana Guardia Santiago Moreu. Algueró tunnetaan mm. Dannyn 1966 kesähitistä Vähän ennen kyyneleitä (”El angel de la guarda”) ja Espanjan vuoden 1961 euroviisukappaleesta Estando contigo ja vuoden 1972 viisukappaleesta Amanece. Iskelmien ohella Algueró on säveltänyt musiikki lukuisiin elokuviin.

Augusto Algueró

Tiedot loppuvat kysyttäessä kappaleen ensimmäistä levyttäjää tai edes vuosilukua. Spotify löytää 5 versiota, joista yksi on The Shadowsin, yksi mahdollisesti vuodelta 1959, pari tuntematonta ja yksi vuodelta 1952-1955. Tämä viimeksi mainittu on duo Hermanas Fletan (suom. Fletan siskokset) tulkinta, ja siis esitetty enintään vuosi kappaleen luomisen jälkeen. 
Elia (s. 1928) ja Paloma (s. 1931) olivat kuuluisan operettitenori Miguel Fletan (1892 - 1938) tyttäriä. Siskokset esiintyivät uransa alussa yhdessä ja levyttämisen lisäksi he esiintyivät radiossa tiheään. Elian myöhempi ura suuntautui jazziin Sarah Vaughanin innoittamana. Duo esiintyi aina 70-luvulle asti.


Hermanas Fleta


Kappale kertoo siis Kristoffer Kolumbuksen laivoista Pintasta, Niñasta ja Santa Mariasta. Tämä on valittu myös nimeksi suomenkieliseen käännökseen, jonka Olavi Virta levytti vuonna 1957. Sanoittajaksi kätkeytyi Sauvo Puhtila salanimellä Pekka Saarto. Alkuperäinen tahtilaji oli nimeltään guajira mambo, mutta sovituksessa soi beguine. Yllättäen sovittajaksi on merkitty Olavi Virta itse (pseudonyymillä Vasa Kaarto)! Tämä on mielenkiintoista, sillä Ola itse ei lähes milloinkaan vastannut sovituksista. Oliko hänellä edes taitoa siihen? Sen sijaan olisi helpompi uskoa työn takana olleen George de Godzinskyn, joka myös johtaa Suuren tanssiorkesterin säestystä kappaleessa.


Olavi Virta elokuvassa Minä soitan sinulle illalla (1954)
*Klikkaa suuremmaksi*




Tässä pari:
Hermanas Fleta -
Olavi Virta -

Kumpi versio on onnistuneempi?

perjantaina, toukokuuta 14, 2010

Melodian jäljillä - Teddykarhujen huviretki

[Päivitetty 14.5.2010: Kuva savikiekosta lisätty]


Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt. Näin laulaa Kauko Käyhkö yhdessä Kipparikvartetin kanssa vuoden 1953 äänityksessä. Helsingissä Finlandia-orkesteria johtaa Harry Bergström. Kappaleen unohtumattomat sanat on riimitellyt Aune Haarla.

Itse sävellys Teddy Bears' Picnic on yli sata vuotta vanha, vuodelta 1907. Sen on tehnyt amerikkalainen John Walter Bratton(1867 - 1947). Bratton varttui New Castlen pikkukaupungissa Delawaressa isoäitinsä kasvattamana. Hän opiskeli Philadelphia Collegessa ennen baritonilaulajauransa alkua. Laulamisen lisäksi Bratton toimi näyttelijänä ja musikaalikomedioiden tuottajana sekä lopulta säveltäjänä. Hänen tuotantonsa kattaa yli 250 laulua. Bratton kuoli 80-vuotiaana Brooklynissa New Yorkissa.

Alkuperäinen nuottilehti The Teddy Bears Picnic by John W. Bratton

Kappale on siinä mielessä mielenkiintoinen tapaus Brattonin tuotannossa, koska se on poikkeuksellisesti instrumentaali. Sanoitukset kappaleelle teki vasta Jimmy Kennedy(1902 - 1984) vuonna 1932. Kennedy oli irlantilais-brittiläinen ja sen vuoksi laulun sanoista voi huomata brittienglannille tyypillistä sanastoa, eikä yhdysvaltalaista.
Lyriikoita tarvittiin Henry Hallin(1898 - 1989) vuoden 1932 esitykseen. Kyseessä onkin kappaleen kuuluisin levytys. Hallin ja hänen orkesterinsa äänitys oli käytössä yli 30 vuotta BBC:n audioinsinöörien testi- ja kalibrointityökaluna. Tämä johtui nauhoitteen hyvästä laadusta ja melodian laajasta sävelkirjosta, jotka tekivät siitä ideaalisen testiraidan.



Kappaleesta on tehty lukuisia levytyksiä ja parodioita.
Spotifyn haku tuottaa 25, joista yksi jos toinenkin versio on kertakaikkisen kamala. Esimerkkinä törkeää lasten aliarviointia, kun tuommoista sontaa tuottavat taaperoille. Näin sanon minä. Toisaalta esim. Kippari-Kallen ääninä toimineen Billy Costellon esitys on varsin erikoinen.
Suomessa kappaleen on levyttänyt Kipparikvartetin lisäksi mm. Köyhät Ritarit vuonna 1983, Kisu & kump. 1987 ja viimeisimpänä Finlanders vuonna 1992.

Autotallista löytynyt alkuperäinen Finlandia p 172 -savikiekko. En ole varma levyn kunnosta soittimen puuttumisen vuoksi.
"Made in Finland. Pohjoisen sähkö - osakeyhtiö Helsinki"
*Klikkaa suuremmaksi*


Television puolelta melodia muistetaan Warner Bros. piirretyistä, joissa jakson tapahtumat jotenkin liittyvät karhuihin. Simpsoneissa kappale on esiintynyt pariin kertaan(esim. Homerin nallehalluusio jaksossa The Fat and the Furriest ja Bartin laulamana jaksossa Burns Verkaufen der Kraftwerk). Kappale on esiintynyt lukuisissa elokuvissa, sarjoissa ja dokumenteissa (The Singing Detective(1986), Open Season(2006), Angel(2003). Vuonna 2002 on tehty Harry Shearerin toimesta elokuva nimeltä Teddy Bears' Picnic.
Useita vuosittain järjestettäviä tapahtumia järjestetään myös kappaleen nimeä kantavalla teemalla.


Teddykarhujen huviretki mielletään usein lastenlauluksi. Sitä se toki on; nallekarhut kuuluvat viattomimpaan lapsuusaikaan. Silti musiikillisesti se edustaa tyypillistä kevyttä 1900-luvun vaihteen viihdemusiikkia. Tätä puoltaa kappaleen monimutkaisuus; lastenlaulut ovat yleensä lyhyitä ja yksinkertaisia. Teos on marssityylinen kolmisäkeinen (A-B-A rakenteinen) sävellys, jossa ns. trio eli väliosuus eroaa alusta ja lopusta olemalla duurissa. Tämä keskisäe onkin hilpeydellään oma suosikkini.

Loppuun vielä suomalaiset sanat. Musiikkinäytteestä vastaa Barnabas Von Géczy ja hänen orkesterinsa. Esitys on vuodelta 1939.


Jos metsään haluat mennä nyt,
Sä takuulla yllätyt.
Jos metsään haluat mennä nyt,
Näät sammalet myllätyt.
Kas pienet karhut vekkulit on
Nyt käyneet suureen joukkiohon.
On päivä teddykarhujen villin retken.

Vain kiltit iloiset karhut saa
Noin retkellä temmeltää,
Saa herkut makeat maiskuttaa
Ja leikkiä ryöstäjää.
Nyt nää ei muut kuin metsien puut,
Käy kuurupiiloon hunajasuut.
On päivä teddykarhujen villin retken.

Retket pienten karhujen niin pörröturkkien
On hauskoja kerrassaan
Karhun hippaa kurkkien käyn alta oksain
Hiljaa katsomaan.
Hurjat nallet teutaroi niin että tanner soi,
On olo niin huoleton.
Vaan kello kuusi isät ja äidit vie nallet
Nukkumaan, ja uupuneet pikkukarhut on.
On teddykarhujen retki tää, (2x)

Jos metsään haluat mennä nyt,
Saat varoen tehdä sen.
On siellä kekkerit villityt,
Ja töminä tassujen.
Kas pienet karhut vekkulit on,
Nyt käyneet suureen joukkiohon.
On päivä teddykarhujen villin retken.

Teemana: Lastenlaulut - Osa I

[Päivitetty 14.5.2010: Liisa Ihmemaassa -savikiekon kuva lisätty]

Lastenlaulut ovat oma genrensä. Niitä yhdistää helppo, melodinen, mahdollisesti yksinkertainen ja iloinen sävelrakenne. Ne ovat puhtaasti lauluja, eikä esittäjän kokoonpanolla ole juurikaan merkitystä. Lapset voivat hyvin laulaa pelkän pianon säestyksellä. Sanat ovat usein myös helppolukuisia, riimillisiä ja opettavaisia sekä sisältävät esim. leikkiin, eläimiin tai muihin lasten kiinnostukseen kohteisiin liittyvää termistöä.

Tässä Teemana-sarjan ensimmäisessä osassa listaan 10 laulua lähinnä savikiekkoajalta. Myöhemmin esitellessäni uudempia lastenlauluja, voi havaita genren kehityksen; Reilut 50 vuotta sitten lastenlaulu saattoi olla melko pitkä ja monimutkainen. Opetuksellinen sanoma esitettiin toisinaan varsin dramaattisella juonella. Välillä lastenlaulun ja aikuisille tarkoitetun kappaleen raja jopa hämärtyi.
Yhtä kaikki lastenlauluista löytyy laadukasta musiikkia, jonka kuuntelua ei todellakaan tarvitse hävetä.


maanantaina, toukokuuta 10, 2010

Viikon 19 viisikko

 Vaikea valinta jälleen edessä, arvaan ma.

_____________________


1. Tie a Yellow Ribbon Round the Ole Oak Tree
Sävellys & sanoitus: Irwin Levine & L. Russel Brown - Esitys: Dawn featuring Tony Orlando - Vuosi: 1973

Yhdysvaltalainen laulaja Tony Orlando (s. 1944) oli kerran vieraillut musiikkilistoilla 60-luvuilla, mutta varsinaisesti köyhät vuodet päättyivät vuonna 1970, kun hän liittyi Dawn-nimiseen pop-yhtyeeseen. Koska saman nimisiä bändejä oli useampia, yhtyettä päätettiin kutsua nimellä Tony Orlando and Dawn. Sinä vuonna julkaistu Knock Three Times myi välittömästi kultaa USAssa. 
Kansainvälisesti suurimmaksi hitiksi nousi 1973 julkaistu Tie a Yellow Ribbon Round the Ole Oak Tree. Niin Iso-Britanniassa kuin emämaa Yhdysvalloissa kappale oli vuoden myydyin single. Suomeksi meillä sen levytti Kai Hyttinen (s. 1947) Vexi Salmen käännöksellä Nosta lippu salkoon.


Singlen kansi






2. Bicycle Race
Sävellys: & sanoitus: Freddie Mercury - Esitys: Queen - Vuosi: 1978
Rock-yhtye Queen ei kaipaa esittelyjä. Muusikkolegenda Freddie Mercuryn (1946 - 1991) kynästä on peräisin suurin osa bändin hiteistä. Seitsemäs studioalbumi Jazz (1978) myi Iso-Britanniassa platinaa. Bicycle Race julkaistiin kappaleen Fat Bottomed Girls kanssa kaksipuolisella A-singlellä. Se menestyi kohtalaisesti.
Queenille tyypilliseen tyyliin kappaleen harmonia ja kappalerakenne on sangen erikoinen. Täysin poikkeava balladiosuus sijoittuu välille 1:00 - 1:30 ja kohdasta 1:47 eteenpäin seuraa pyöränkellojen pirinää ja instrumentaali. Muilta osin kappaletta tyylittää "bicycle"-huudot.


Eroottissävyinen singlekansi



3. Cotton Eye Joe
Sävellys: & sanoitus: Kansanlaulu - Sovitus: Janne Ericsson, Örjan Öban Öberg & Pat Reiniz - Esitys: Rednex - Vuosi: 1994
90-luvun pirteimpiin ruotsalaisyhtyeisiin kuului Rednex, joka yhdisti countrya ja eurodancea musiikissaan. Etenkin Suomessa suuren suosion sai kaihoisa Wish You Were Here sekä erityisesti Cotton Eye Joe, jota kuulee edelleen hyvin usein soitettavan.
Kappale oli yhtyeen debyyttijulkaisu ja se valloitti kärkisijoja ympäri maailman, muun muassa Iso-Britanniassa, Saksassa ja Uudessa-Seelannissa. Itse kappale oli cover vanhasta amerikkalaisesta kansanlaulusta Cotton Eye Joe, johon liittyy oma tanssi.
Yhtye on edelleen kasassa ja on mm. 2008 ollut ruotsin singlelistojen kärjessä.

"Redneckit"



4. Jäätelöauto
Sävellys: Kerkko Koskinen - Sanoitus: Ville Putro - Esitys: Ultra Bra - Vuosi: 1998-99

Alkujaan entisen Vasemmistonuorten järjestämän laulukilpailun tuloksena syntynyt Ultra Bra ehti 7-vuotisen olemassaolon aikana tuottaa lukuisia mahtavia kappaleita. Suuren kokoonpanon, kuoromaisen tyylinsä sekä kappaleiden moniulotteisten melodioiden ansioista yhtye erottui muista ns. tavanomaisista bändeistä edukseen.
Kolmas studioalbumi Kalifornia (1999) myi triplaplatinaa ja oli listojen kärjessä 8 viikkoa.
Jäätelöauto sisältää jälleen monia musikaalista korvaa kiihottavia aspekteja. Esimerkkeinä laskeva sointukulku esim. kohdassa 0:29 ("pyöröovi") sekä 2:14 tapahtuva duurivaihdos.

 Ultra Bran kokoonpanoa



5. Satasen laina
Sävellys: & sanoitus: Risto Asikainen & Sipi Castren - Esitys: Nylon Beat - Vuosi: 1997
On se jännä ilmiö, kuinka mikä tahansa lapsuusvuosiin liittyvä musiikki, TV-sarja, elokuva, peli, esine tai ilmiö tuntuu vanhemmiten paremmalta kuin mikään nykyinen asia. Ilmiötä voisi parhaiten kuvata sanalla nostalgia. ;)
Siispä: inhoisinpa kuinka paljon Nylon Beat -tyylistä musiikkia, jota on saatettu tehdä viime vuosina, kuuntelee yhtyeen kappaleita mielellään. Nostalgiamielessä siis.
Mitä hyvää näen Satasen lainassa? Öö...se on hyvä? Se on tarttuva. Sen osaa ulkoa. Sitä kuunteli 90-luvulla niin usein (korjaus: sitä joutui kuuntelemaan).
Yllättäen tyttöduon musiikin taustalla pyöri kaksi iäkästä miestä. Popstarts-tuomari Risto Asikainen (s. 1958) sekä Juha "Watt" Vainion vesa Ilkka Vainio (s. 1960).

Samannimisen albumin kansitaidetta

Mikä näistä miellytti sinua?

tiistaina, toukokuuta 04, 2010

Soundtrack-arvostelu: Les Aventures de Tintin (1991)

Vuosi: 1993
Levy-yhtiö: Ellipse Programme
Formaatti: CD
Genre: Soundtrack


Kappaleet:
1 Les Aventures De Tintin (Générique) 3:04
2 Le Pays De La Soif (Land Of Thirst) 2:31
3 Bien Joué Alcazar (Général Alcazar) 2:33
4 La Rue De La Tranquillité (Street Of Tranquillity) 1:10
5 Rawahjpoutalah 1:19
6 Carnaval San Theodoros (Carnival In San Theodoros) 2:07
7 Château Kropov (Kropov Castle) 2:07
8 Derrière La Chute D' Eau (Beyond The Waterfalls) 4:33
9 Hipparque (Moon Circus) 2:42
10 Dupont Et Dupond (Thomson And Thompson) 2:19
11 Retour A Mounlinsart (Marlinspike) 2:34
12 Tintin Et Compagnie (Tintin And Company) 2:58


_______________________

YLEllä ja muun muassa viimeksi Sub Juniorilla pyörinyt Tintin seikkailut -animaatiosarja seurasi uskollisesti sarjakuvataiteilija Hergén eli Georges Remin (1907 - 1983) kirjoja niin tarinoiltaan kuin piirrostyyliltään. Ohjelmaa tuotettiin kolme kautta vuosien 1991 ja 1992 aikana ja se toteutettiin ranskalais-kanadalaisena yhteistyönä. Jaksot olivat noin puolen tunnin mittaisia ja kunkin kirjan käsittely vei kaksi jakoa.
Juonet kokivat erinäisiä pieniä muutoksia ja tiivistyksiä, mutta muuten sarja noudatti hyvin pitkälle alkuperäistä kerrontaa. Tintti Neuvostojen maassa ja Tintti Afrikassa jätettiin pois luonnollisin perustein.

 Kuvakaappaus jaksosta "Lento 714"

Sarjaa on ylistetty sen tarkkuuden ansioista. Pientä arvostelua on saanut päätös dubata ohjelma alun perin englanniksi kuten myös osaksi Tintin ranskankielinen ääninäyttelijä, jonka kanadalainen aksentti häiritsi belgialaisfaneja.
Sarja on dubattu suomeksi 90-luvulla. Ääninä kuullaan mm. Jarkko Tammista ja Jukka Rasila. Itse en ole sarjan suomidubbauksen ystävä; Ranskan kieli ja kulttuuri ovat niin olennainen osa Tintin seikkailuja. Ikävä kyllä kaupoissa myytävä DVD-julkaisu sisältää vain suomen- ja ruotsinkielisen dubbauksen.

Arvostelu:
Sarjan musiikista vastasi kaksi miestä. Kuuluisan teeman sävelsi Ray "Who You Gonna Call" Parker Jr. (s. 1954). Ghostbustersin (1984) tunnarin kirjoittajana tunnettu Parker on kitaristin soolourallaan tuottanut useita R&B ja Jazz Fusion hittejä, jotka ovat menestyneet USAn Hot 100 listoilla hyvin. Parker on myös soittanut sellaisten tähtien kanssa kuin Barry White, Aretha Franklin, Stevie Wonder, Herbie Hancock ja Diana Ross.

Itse sarjan taustamusiikista vastasi Tom Szczesniak, pitkän linjan säveltäjä, sovittaja, kapellimestari ja muusikko. Hän on soittanut henkilökohtaisesti musiikkia yli 100 kokoillan elokuvassa ja esiitynyt lukuisissa jazz-kokoonpanoissa. Säveltäjänä Szczesniakin tuotantoa on kuultu mainoksissa ja ennen kaikkea animaatiosarjoissa. Listalta mainittakoon Halinallet, Sesamtie, Franklin, Fievelin seikkailut Amerikassa ja Ace Ventura. Beetlejuice-elokuvaan perustuvan animaatiosarjan musiikista hän sai Emmy-palkinnon.

 Tom Szczesniak

Toisinaan tekijätiedoissa mainittu Jim Morgan vastasi musiikin editoinnista.

Sarjan musiikit ovat rikkaita. Eri puolille maailmaa sijoittuvat jaksot antavat mahdollisuuden runsaalle instrumenttien kirjolle. Jännitys-ja takaa-ajokohtaukset vaativat nopeatempoista reagointia musiikilta ja toisaalta eri henkilöhahmot saavat oman letmotifin.
Sarjassa käytetty musiikki on synteettistä - ainakin omiin korviini luottaen. Tätä ratkaisua en henkilökohtaisesti arvosta, sillä oikein soittimien äänimaailma on aina asteen kauniimpaa. Mutta tämä ei suinkaan huononna Szczesniakin sävellysten laatua; Päinvastoin, hän voi käyttää juuri tiettyjä musiikillisia tehosteita kuin haluaa ja näin luoda kohtauksiin sopivia musiikkipätkiä.

Poimintoja levyltä:

1.Les Aventures De Tintin (Générique)

Tintin seikkailut -tunnusmelodia ja sen pidennetty versio (normaali loppuu 1:05 kohdalla).
Kappale on varsin dramaattinen. Taustalla toistuu sama hengästyttävä rumpu- & torvilooppi. Voimakkaat vaskisoittimet lisäävät draamaa. Kohdassa 0:46 kappale kääntyy mollista duuriin, joka kuvaa herooisen Tintin lopulta pahasta ottamaa voittoa.

Olisi mukava, jos teeman osia saataisiin mukaan ensi vuonna ilmestyvään näyteltyyn Yksisarvisen salaisuus -3D-elokuvaan.

Muusta sarjan musiikista poiketen kappaleen soittaa elävä orkesteri. "Minkä niminen" jää kysymykseksi. Tosin pientä epäilystä aiheuttaa 1:06 taustalla kuuluva "tähtiefekti" joka viittaa sittenkin elektronisiten instrumenttien käyttöön

*****

2. Rawahjpoutalah

Ei Rastapopoulos vaan Faaraon sikareiden maharadža. Salaperäisinä soittimina itämaista huilua ja lyömäsoitinta. Kohdan 0:33 nousevat pianokuviot ovat oivalliset. Musiikki on hiukan videopelimäinen omaan korvaani. Pianomelodia käy häiriintyneeksi loppua kohti. Mysteeri jää auki...
 ***½

3.Dupont Et Dupond (Thomson And Thompson)


Dupondtien koominen teema on paikoin kuin sirkusmusiikkia. Toheloivat salapoliisit eivät saa Szczesniakilta mitään arvostusta. Kohdasta 0:46 voidaan päätellä, että tämäkin musiikki on todennäköisesti peräisin Faaraon sikareista. Pätkiä sarjan tunnusmusiikista kuulla taas kappaleen lopussa (1:30 - 1:55).
***½

Dupondtit

Tuomio: 
Les Aventures de Tintin -soundtrack sisältää itsessään paljon hyvää, mutta myös vähemmän mairittelevaa.
Ensinnäkin sarjan musiikkiin on panostettu; Se on elävää ja omaperäistä. Instrumentit vaihtuvat ja melodiat ovat helposti omaksuttavia. Teema on yksi parhaimpia mitä animaatiosarjoista löytyy.
Huonoa puolestaan on materiaalin niukkuus. Vajaa puolituntinen musiikkia jättää kokonaisuuden torsoksi. Sarjan 39 jaksoa olisi taatusti riittänyt useampi CD:llinen tavaraa.
Lopulta on toki kiitettävä, että levy on ylipäänsä julkaistu; Liian monta TV-sarjaa on vailla minkäänlaista soundtrack-julkaisua.
***

Eurovision laulukilpailu 1958 - Hilversum, Alankomaat

 [Päivitetty 21.5.2010: Lisätty äänestys]

Luulin, että olin edennyt Euroviisu-sarjassani jo pidemmälle. Mutta ei, vasta 3. viisuvuosi käsittelyssä.
Edellisistä esittelyistä poiketen viisukappaleet tulevat nyt YouTube-videoina kahdesta syystä.
  1. Videosta nähdään paremmin itse "show", joka kyllä oli tuohon aikaan suhteellisen vaatimaton nykyeuroviisuihin verrattuna. Joka tapauksessa näemme artistin, orkesterin, yleisön ja lavasteet laulun kera.
  2. Mp3:set saattavat olla eri versioita, esim. jälkikäteen studiossa äänitettyjä.

______________________

Päivämäärä: Keskiviikko 12.3.1958
Sijainti: Hilversum, Alankomaat
Kisapaikka: AVRO-studiot
Isäntäjärjestäjä: NTS
 Juontaja: Hannie Lips
Johtava kapellimestari: Dolf van der Linden
Orkesteri: Metropole Orkest
Lauluja: 10
Kesto: 1 tunti 15 minuuttia


Tulokset:
Numero  Maa Kieli  Artisti  Laulu Suomennos  Sijoitus  Pisteet
01  Italia Italia Domenico Modugno "Nel blu dipinto di blu" Sinisessä maalattu sininen 3 13
02 Alankomaat Hollanti Corry Brokken "Heel de wereld" Koko maailma 9 1
03 Ranska Ranska André Claveau "Dors, mon amour" Nuku rakkaani 1 27
04  Luxemburg Ranska Solange Berry "Un grand amour" Suuri rakkaus 9 1
05 Ruotsi Ruotsi Alice Babs "Lilla stjärna" Pieni tähti 4 10
06 Tanska Tanska Raquel Rastenni "Jeg rev et blad ud af min dagbog" Revin merkinnän päiväkirjastain 8 3
07  Belgia Ranska Fud Leclerc "Ma petite chatte" Pieni kullanmurunen 5 8
08 Saksa Saksa Margot Hielscher "Für zwei Groschen Musik" Kahdella pennillä musiikkia 7 5
09 Itävalta Saksa Liane Augustin "Die ganze Welt braucht Liebe" Koko maailma tarvitsee rakkautta 5 8
10 Sveitsi Saksa, Italia Lys Assia "Giorgio" 2 24

Taustaa:
Kolmantena vuotenaan Eurovision laulukilpailu alkoi saada tulta alleen. Kiinnostus tapahtumaa kohtaan oli kasvanut jo edellisenä vuonna, mutta kisoissa oli yksi huono puoli: ne eivät tuottaneet hittejä. Vaan tuona vuonna asia oli muuttuva, kun kisoissa kolmanneksi sijoittunut Volare valloitti Euroopan.

Ensimmäistä kertaa sääntöihin oli kirjattu, että edellisen vuoden voittaja järjestäisi kisat. Näin Corry Brokken voittolaulu Net als toen veti vuoden 1958 kisat Alankomaihin. Yllättäen kisapaikaksi valittiin hiljainen 100 000 asukkaan Hilversumin kaupunki, joka kuitenkin oli televisiokanava NTS:n keskuspaikka.

Kilpailijoita oli edelleen vain 10. Uutena maana kisaan osallistui Ruotsi, mutta samalla Iso-Britannia vetäytyi edellisvuoden heikon menestyksen vuoksi.

Osallistuvat maat

AVRO-studiot olivat kooltaan vaatimattomat ja yleisöä ei mahtunut juurikaan seuraamaan kisoja. Tilaa pyrittiin elävöittää kymmenillä kukka-asetelmilla. Lavasteet kopioivat aiempaa tyyliä, eli artisti saapui portaita alas laulamaan korokkeelle.

Edellisen vuoden tapaan maiden äänestys tapahtui puhelinyhteyksien kautta. Kilpailu oli vuoden 1957 tapahtumaa pidempi ja se sisälsi kaksi väliaikanumeroa (arvostelut alempana). Tästä alkoi myös vahva väliaikanumeroiden perinne, joka jatkuu yhä.


Studion pistetaulu

Arvostelu:


1. Italia - Nel blu dipinto di blu (Volare)
Sävellys: Domenico Modugno - Sanoitus: Domenico Modugno & Franco Migliacci - Esitys: Domenico Modugno ja Alberto Semprinin orkesteri
Domenico Modugnon (1928 - 1994) itse säveltämä ja sanoittama kappale tuli kisassa kolmanneksi, mutta saman vuoden syksyllä se valloitti koko maailman. USAn Billboard-listan ykkösenä laulu vietti 3 viikkoa. Vuosikymmenien aikana kappale on poikinut satoja covereita.
Volaren "huonoa" sijoitusta saattaa selittää tekninen vika yhteyksissä kisan alussa, minkä johdosta kaikki tuomarimaat eivät kuulleet kappaletta. Tämän takia Domenico esitti kappaleen uudelleen viimeisenä.

"Tähtisumuinen" intro on upea. Itse pääsäe on tyylikkään hillitty; Domenico, häntä säestävä piano ja jouset vuorottelevat upeasti. Itse kertosäe (Volare) muuttaa rauhaisin tyylin swingiksi.

Oma arvioni: #1

2. Alankomaat - Heel de wereld
Sävellys & sanoitus: Benny Vreden - Esitys: Corry Brokken ja Dolf van der Lindenin orkesteri
Edellisvuoden viisuvoittaja Corry Brokken (s. 1932) esiintyi nyt kolmannen ja viimeisen kerran. Pudotus ykkössijalta oli suurin mahdollinen; Alankomaat jäivät jaetulle viimeiselle sijalle kisassa. Chanson ei purenut yleisöön.
Orkesteri ja eritoten pianisti panevat parastaan alun introssa. Valitettavasti kappaleesta ei ole muuta mairiteltavaa. Siitä tuntuu puuttuvan kertosäe, tai sitten se ei eroa normaalista säkeestä paljon yhtään. Rakenne on sanalla sanoen on häiritsevä. Sääli Corrya.

Oma arvioni: #10

3. Ranska - Dors, mon amour
Sävellys: Pierre Delanoë - Sanoitus: Hubert Giraud - Esitys: André Claveau ja Franck Pourcelin orkesteri

Käsiään selän takana pitävä kaino gentlemanni André Claveau (1915 - 2003) valloitti tuomariston hymyllään ja laulamallaan "kehtolaulun rakkaalleen". Näin seuraavan vuoden euroviisut kisattiin Ranskan Cannesissa.
Kun loungelegenda Frank Pourcel (1913 - 2000) pääsee tahtipuikkoon käsiksi, tulosta kelpaa kuunnella. Intro on vaatimattomat 20 sekuntia pitkä. Kappale on rauhallinen, ehkä liiankin, sillä tuutulaulu todella unettaa :D Hallittu veisu kaiken kaikkiaan ilman turhaa räväkkyyttä.

Oma arvioni: #2



4. Luxemburg - Un grand amour
Sävellys: Michel Eric - Sanoitus: Monique Laniece & Raymond Roche - Esitys: Solange Berry ja Dolf van der Lindenin orkesteri

Haluaisin oikeasti tietää tuon orkesterin silmälasipäisen pianistin nimen. Tyylikkäästi hemmo soittaa :D
Kappaletta vaivaa sama tauti kuin Hollannilla: Rakenne on hämärä ja kertosäe puuttuu. Laulussa ei ole mitään, mitä voisi jäädä mieleen - vaikka sen kuuntelisi 100 kertaa!
Michel Ericin unelma Euroviisuvoitosta tyssäsi jaettuun viimeiseen sijaan Alankomaiden kanssa.

Oma arvioni: #9


5. Ruotsi - Lilla stjärna
Sävellys: Åke Gerhard - Sanoitus: Gunnar Wersén - Esitys: Alice Babs ja Dolf van der Lindenin orkesteri

Euroviisumenestyjä Ruotsin aloitus oli hatunnoston arvoinen. Neljäs sija oli hyvin laulaja Alice Babsilta (s. 1924), jonka vuonna 1939 alkanut levytysura on tuottanut yli 800 äänitystä.
Kappale alkaa mukavalla tavalla. Babs vain lallattelee orkesterille ja orkesteri vastaa hienolla jousisoitannolla. Lilla stärjna on mielestäni mukava valssi. Jälleen painotan sanaa "mukava", toinen nimitys voisi olla "hellyttävä".

Oma arvioni: #4

Ensimmäinen väliaikamusiikki - The Wedding Dance
Sävellys: Mahdollisesti juutalainen kansansävelmä - Esitys: Metropole Orchestra johtajanaan Dolf van der Linden

Päätin ottaa artikkeliin mukaan väliaikamusiikit, joita kuuntelee ihan mielellään. Dolf van der Linden (1915 - 1999) johti orkesteria viiden maan puolesta vuoden 1958 viisuissa. Tämän lisäksi hän esitti orkestereineen 2 väliaikamusiikkia, joista toinen soi puolessa välissä kilpailua ja toinen ennen tulosten julkistusta.
Lindenin johtama Metropole Orchestra oli aikoinaan Euroopan arvostetuimpia, ja se tuotti monia kevyen musiikin levytyksiä, joita julkaistiin aina Atlantin takana. Euroviisuissa Linden teki pitkän uran johtamalla Alankomaiden viisuja vuoteen 1971 saakka.
Väliaikamusiikiksi on valittu vivace-tempoinen kansansävel, joka oman arvaukseni mukaan saattaisi olla juutalainen.

6. Tanska - Jeg rev et blad ud af min dagbog
Sävellys & sanoitus: Sven Ulrik, Harry Jensen - Esitys: Raquel Rastenni ja Kai Mortensenin orkesteri

Raquel Rastenni (1915 - 1998) tunnettiin Tanskan tähtiartistina 1940-1960 luvuilla. Hän oli ensimmäinen laulaja, jonka levy myi kultaa Tanskassa. Rastenni oli juutalainen, ja levyttikin Jiddišiksi ja Hepreaksi.

Kappaleen alku on jännä. Lyriikoiden kertomaan tarinaan on sisällytetty oikeaa näyttelemistä; Intron aikana Rastenni istuu penkillä kynä ja päiväkirja kourassaan, ja nousee siitä laulamaan. Mutta mutta...panostus on aivan väärä, sillä itse laulu on pliisu. Niin varsinainen säe kuin kertosäe ovat ponnettomia. Musiikki ikään kuin sujahtaa toisesta korvasta toiseen, ilman että kuulijan ilme värähtää. Höh.

Oma arvioni: #8

7. Belgia - Ma petite chatte
Sävellys & sanoitus: André Dohet - Esitys: Fud Leclerc ja Dolf van der Lindenin orkesteri

Fun Leclerc oli Belgian edustaja euroviisuissa neljästi: 1956, 1958, 1960 ja 1962. Parhaana sijoituksena oli tämän 1958 vuoden 5. sija.
Mielenkiintoinen havainto. Olipa kappale kuinka tylsä tahansa, 1950-luvulla introt olivat aina taivaallisia. Valitettavasti kappaleita ei arvostella niiden perusteella. Fakta on, että kyseessä on tylsä swingi, mutta se voittaa tahtivalinnan takia kisassa tylsääkin tylsemmät chansonit. Melodian vivahdeikkuus on tässä tipotiessään. Tulos on geneerinen, huonossa mielessä.

Oma arvioni: #6

8. Saksa - Für zwei Groschen Musik
Sävellys: Friedrich Meyer - Sanoitus: Fred Rauch & Walter Brandin - Esitys: Margot Hielscher ja Dolf van der Lindenin orkesteri
Laulaja-näyttelijä Margot Hielscher (s. 1919) otti osaa Euroviisuihin niin 1957 kuin nyt vuotta myöhemmin. Menestys jäi kummassakin tapauksessa kohtalaiseksi.
Nyt kuultava laulu ei ole maailman omaperäisin tai mieleenjäävin, mutta ote on pirteä ja tyyli on hyvin musikaalimainen. Tästä tulee paljon plussaa, kun huomio Euroviisujen yleisen uneliaisuuden.
Videosta on hauska huomata, kuina ohjaaja hakee kuviin klarinetistia, trumpetistia ja pianistia heidän ollessaan vuorossa.

Oma arvioni: #3

9. Itävalta - Die ganze Welt braucht Liebe
Sävellys & sanoitus: Günther Leopold, Kurt Werner - Esitys: Liane Augustin ja Willy Fantlin orkesteri

Liane Augustin (1928 - 1978) teki laulu-uransa lisäksi 6 filmiesiintymistä ennen odottamatonta poistumista 49-vuotiaana.
Die ganze Welt braucht Liebe on  ookoo chanson-swingi. Melodiassa on yhdistelty monia hyvän kappaleen ominaisuuksia, mutta kokonaisuus jää sillisalaatti-osastoon. Kertosäe (joka on hiukan epäselvä) saisi olla rohkeampi. Nyt tulos jää tasapaksuksi.

Oma arvioni: #6

10. Sveitsi - Giorgio
Sävellys: Paul Burkhard - Sanoitus: Fridolin Tschudi - Esitys: Lys Assia ja Paul Burkhardin orkesteri
Varsinainen viimeinen kilpailija oli vuoden 1956 viisuvoittaja Lys Assia (s. 1926). Onnistuneella paluullaan hän oli  jopa vähällä voittaa toisen kerran!
Vaan itse en sijoittaisi laulua kahden parhaan joukkoon. Kappaleessa näkyy selvä tavoitteellisuus: otsikko on lyhyt ja helppo, sitä toistetaan laulussa monta kertaa ja lyyrikoissa on muutenkin toistuvia sanoja (jotka ulkomaalaiset huomaa helposti). Sveitsi oli siis keksinyt menestyvän euroviisun salaisuuden. Vaan eipäs voittanut!

Ei kappale suinkaan huono ole, parempi kuin moni muu viisujen kymmenestä kandidaatista. Laulu on hyvin pirteä galoppi ja sitä kelpaa kuunnella. Kapellimestarina toimiva Paul Burkhard (1911- 1977) on muuten Oh mein Papa (suom. Pappani mun) säveltäjä.

Oma arvioni: #5
Toinen väliaikamusiikki - Cielito Lindo
Sävellys: Meksikolainen kansansävel - Esitys: Metropole Orchestra johtajanaan Dolf van der Linden
Kappaleen melodia on varmasti suomalaisillekin tunnettu. Vinkki: kertosäkeessä huudetaan Ai, ai, ai, ai. Kyseessä on Mexicolainen 1882 tehty kansanlaulu Cielito Lindo. Dolf van der Lindedin sovitus on hyvin onnistunut.

Kilpailun kolmen kärki?

Suosituimmat artikkelit