lauantaina, heinäkuuta 24, 2010

Suomalaisittain - Luna Rossa

Italialainen säveltäjä Antonio Viscione - paremmin tunnettu nimellä Antonio Vian - syntyi Napolissa 14. kesäkuuta 1918. Viscionella oli alusta asti sisäinen palo musiikkia kohtaan. Jo lapsena hän esitti omia pianosävellyksiään vanhempiensa omistamassa hotellissa; soittaminen tapahtui korvakuulolta. Hänen vanhempansa halusivat Antoniosta lääkärin, mutta musiikki vei miehenalun mukanaan. Hän opiskeli klassista musiikkia kuolussa, kunnes siirtyi taidekriitikon töihin italialaisiin lehtiin Roma ja La Repubblica.
Ensimmäisen sävellyksensä Unessa Viscione teki vain 18 vuotiaana. Kun vanhemmat kuulivat ensi kerran poikansa sävellyksen radiossaan, he tiesivät, että lääkärihaaveet saattoi unohtaa. Sen sijaan heillä olisi lapsenaan kunniakas ja mielikuvituksekas säveltäjä.


Antonio Vian (1918 - 1966) työssään pianon äärellä

Vian teki läpimurtonsa vuonna 1950 kappaleella Luna Rossa (suom. Punainen kuu). Siitä tuli myös säveltäjän tunnetuin teos ja samalla kansainvälinen hitti.
Alku oli kuitenkin vaikea. Kappaleen ensiesitys tapahtui Napolissa järjestettävässä tapahtumassa Festa di Piedigrotta, jonka yksi teema oli napolilainen laulukilpailu. Äskettäin uraa aloittava laulaja Giorgio Consolini (s. 1920), josta myöhemmin tuli maan johtavia artisteja, esitti kappaleen Nello Segurinin orkesterin säestyksellä. Sanoituksesta oli vastannut Vincenzo De Crescenzo (1913 - 1987). Latinomaisessa beguine-tahdissa soitettu kappale sai osakseen kritiikkiä "epänapolilaisesta" tyylistään. Mutta tämä ei estänyt kappaleen menestystä.

Pian kappaletta oli levyttämässä laulaja toisensa perään, ja levytyksiä tuli kymmenittäin eri tanssiorkestereilta. Suurimmasta tulkinnasta vastasi roomalainen laulaja Claudio Villa (1926 - 1987), jonka versio on tässä arvionnin kohteena, sillä Consolinin festivaaliesityksestä ei luonnollisesti ole tallennetta.
Claudio Villalle Luna Rossa oli hänen ensimmäisiä menestyskappaleita. Pian hänestä tuli yksi kuuluisimmista italialaisista iskelmälaulajista. Villa voitti mm. San Remon musiikkikilpailun neljästi ja esiintyi kahteen otteeseen Eurovision laulukilpailussa.

Naisten idoli Claudio Villa 50-luvun alussa

Villan tulkinta avasi kappaleelle ovet ulkomaille. Vuonna 1952 Frank Sinatra levytti sen nimellä Blushing moon Axel Stordahlin (1913 - 1963) säestyksellä. Myös Dean Martin ja Ella Fitzgerald tekivät omat versionsa kappaleesta.


Suomessa kappaleen levytti ensimmäisenä ex- Harmony Sistersin Raija Valtonen (1918 - 1997) vuonna 1956 Triolan savikiekolle. Käännöksestä vastasi Pekka Saarto eli Saukki eli Sauvo Puhtila (s. 1928).
Kalevi Korpi (s. 1927) levytti Luna Rossan seuraavana vuonna ja Hannu Hovi 1958. Juuri Hovin versiota tarkastelemme tässä blogikirjoituksessa.


Hannu Hovilainen (1935 - 1982) on yksi henkilökohtaisia suosikkilaulajiani heti Olavi Virran jälkeen. Jo hänen "olamainen" lauluääni ja tulkinta olisivat tehneet miehestä kenties Virran manttelinperijän, mutta arka luonne ja lopulta masennus ja alkoholismi katkaisivat Hovin artistinuran. Hän kuoli vain 46-vuotiaana.
Hovin 25 kappaleen tuotannosta 22 on julkaistu CD-levylle Hannu Hovi: Kuolemattomat Levytykset EMIn toimesta vuonna 2007. Rumba Luna Rossa puuttuu jostain syystä tältä kokoelmalta. Kappaleen taustalla soivaa orkesteria johtaa Ensio Kosta (1923 - 1986) eli oikeammin Sten Ducander.

Hannu Hovi

Tässä pari:

Claudio Villa ja Vigilio Piubenin orkesteri



Hannu Hovi


Kumpi versio on onnistuneempi?


maanantaina, heinäkuuta 19, 2010

Viikon 29 viisikko

Kesällä ei juuri ole ollut aikaa päivitellä blogia. Viikon viisikkokin kokenut lähes kuukauden tauon. Eipä hätiä mitiä silti.

_________________



1. The Gonk
Sävellys: Herbert Chappell - Esitys: Herbert Chappell Band - Vuosi: 1966

Tämä riemastuttavan lystikäs huumoriteos soi George A. Romeron (s. 1940) zombifilmissä Dawn of the Dead (1978) - aivan sen viimeisessä kohtauksessa, jossa elävät kuolleet laahustavat pitkin tavaratalon käytäviä. Kuten elokuvasarjan ensimmäisessä osassa, myös jälkimmäisessä käytettiin pääosin tuotantomusiikkia. Kappale The Gonk on alunperin De Wolfe -musiikkikirjaston LP:ltä vuodelta 1966. Säveltäjä on brittiläinen Bristolissa 1934 syntynyt ja kirkon kuorojohtaja Herbert Chappell. Hän toimi 50-luvun lopulta lähtien freelancer säveltäjänä ja tuotti satoja tunteja musiikkia mainoksiin, tv-sarjoihin (kuten Karhuherra Paddington ja The Pallisers) ja Bond-satiiriin Licensed to Kill (1965). Chappell oli myös tuottamassa "3 Tenorin" esiintymistä vuoden 1990 jalkapallon MM-loppuottelussa.

Ohjaaja George A. Romero DeWolfe -musiikkikirjaston levyn kanssa

2. Kaikessa soi Blues
Sävellys: Toivo Kärki - Sanoitus: Reino Helismaa - Esitys: Lasse Mårtenson - Vuosi: 1963
Toivo Kärjen puolentoista tuhannen kappaleen tuotantoon kuuluu jos jonkinlaista musiikkityyliä. Bluesiin Kärki ei kuitenkaan juuri koskenut - kenties kyseessä on ollut ainoa kerta, kun näin kävi. Se tapahtui vuoden 1963 Euroviisukarsinnoissa, jossa Lasse Mårtenson (s. 1934) teki läpimurtonsa tulkitsemalla Kärjen säveltämän ja Helismaan sanoittaman iskelmän. Se hävisi niukasti Börje Sundgrenin Muistojeni laululle, jonka Laila Halme esitti finaalissa. Mutta jo seuraavana vuonna Mårtenson oli kisoissa mukana, jossa Laiskotellen sijoittui seitsemänneksi.

Toivo Kärki flyygelin ääressä
*Klikkaa suuremmaksi*

3. Jamming
Sävellys & sanoitus: Bob Marley - Esitys: Bob Marley & The Wailers - Vuosi: 1977
Reggae-legenda Bob Marleyn (1945 - 1981) albumi Exodus (1977) on äänestetty lukuisia kertoja yhdeksi kaikkien aikojen parhaimmaksi albumiksi. Usein siteeratulla Rolling Stone -lehden Top-500 listalla julkaisu oli sijalla #169.
Suurimman suosion levy saavutti äänityspaikassa Britanniassa, jossa albumi vietti 56 peräkkäistä viikkoa listoilla. Jamming - yksinkertaisilla sanoilla ja melodiallaan - oli taattu hitti. Kappale on myös päässyt mukaan filmeihin ja TV-sarjoihin (Simpsonit, Frendit) sekä mainoksiin.

Levyn kansi



4. Lemon Tree
Sävellys & sanoitus: Peter Freudenthaler, Volker Hinkel - Esitys: Fool's Garden - Vuosi: 1995

Minulle oli jäänyt jostakin kumman syystä päähän ajatus, että Lemon Tree olisi 60-luvun hitti. Vielä mitä. Saksalainen bändi Fool's Garden levytti sen vain 15 vuotta sitten. Hämmennys selittyy sillä, että yhtye on keskittynyt brittipoppiin, joka tyyliltään haki vaikutteita nimenomaan 1960-luvun brittiläisestä musiikkisoundista. Saanen siis synninpäästön tästä virheluulosta.
Lemon Tree - hyvin mieleenjäävä hitti - oli menestyjä useissa maissa mukaan lukien Saksa, Irlanti, Ruotsi, Norja ja Itävalta, joissa se ylsi aina listaykköseksi asti. Sittemmin bändin menestys on ollut vaatimattomampaa ja voidaankin sen yhteydessä puhua "yhden hitin ihmeestä".

 Fool's Garden


5. Romanesca
Sävellys: Jacob Gade - Esitys: The New Tango Orchestra 
Jos minun pitäisi tässä ja nyt nimetä kaikkien aikojen uljain tango, vastaisin Jacob Gaden (1879 - 1963) Romanesca vuodelta 1933. Gade, joka syntyi Tanskassa ja elätti itsensä lapsena trumpettia ja viulua soittaen, kuuluu maan johtaviin säveltäjiin yhdessä Hans Christian Lumbyen (1810 - 1874) kanssa. Hän sävelsi musiikkia yli 100 elokuvaan, teki mittavan uran yhdysvalloissa mm. New Yorkin filharmonikoissa ja mikä tärkeintä, sävelsi kaikkien aikojen tangona pidetyn teoksen Jalousie (suom. Mustasukkaisuutta).
Romanescan monipolvinen ja laaja-alainen melodiarakenne on ollut vuosittainen haaste esimerkiksi Suomen tangokuninkaallisille. Niin Jari Sillanpää (s. 1965) kuin Amadeus Lundberg (s. 1989) ovat esittäneet sen finaaleissa.
Ohessa esittävä The New Tango Orchestra on melko varmasti kokoelmalevyllä oleva peitenimi. Levyllä on mm. Evert Taubea, mutta sekin on nimen The New Tango Orchestra -alle laitettu. Luultavimmin kyseessä on joku 30- tai 40-luvun ruotsalainen tai saksalainen orkesteri.
 Jacob Gade sävellystyössä noin 1955


Mikä näistä miellytti sinua eniten?


perjantaina, heinäkuuta 09, 2010

Havainto: Viimeaikaisia nuottihankintoja

Kuulun divariharrastajiin.
Antikvariaateista löydän usein laadukkaita sarjakuvalehtiä 90-luvun alusta ja välillä jotain aivan muuta. Yleensä aarteet odottavat vain poimijaansa. Nyt kesä-heinäkuussa olen käynyt kahdenkin kaupungin antikvariaatteja tonkimassa. Ilokseni parissa niissä oli laatikollinen vanhoja nuotteja myynnissä. Totta kai parhaat oli "pelastettava" itselleni ;)
Kirpputoreilla ja Huuto.netissä nuotteja myydään myös toisinaan, mutta tähän asti minulle on riittänyt divarit. Etenkin netissä hinnat ovat usein moninkertaisia antikvariaatin 1,5-2€ pyyntöihin verrattuna.

Viime kerroilla kouriini tarttui nimenomaan vanhoja iskelmänuotteja, joista montaakaan ei ole edes Toivelaulukirjoissa julkaistu. Klassisen musiikin nuotteja löytyy niin Internetistä kuin kirjastoista; näihin ei kannata rahojaan tuhlata, ellei halua juuri alkuperäistä vihkoa omaksi.

Esittelen tässä Havainto-sarjan osassa löytämiäni nuotteja kuvineen ja kappaleineen päivineen.

Lasisydän
Säv. Jaakko Salo - San. Saukki - Scandia-musiikki oy
Foxtrot Lasisydän oli minulle tuiki tuntematon. Se on peräisin samannimisestä vuoden 1959 Matti Kassilan (s. 1924) ohjaamasta elokuvasta, johon Jaakko Salo (1930 - 2002) teki musiikin. Kappale julkaistiin Scandian savikiekolle, mutta sen jälkeen julkaisut ovat olleet harvassa.
Kappaleen elokuvaversio on onnekseen katsottavissa YouTubesta:


Bugler's Holiday
Leroy Anderson - Mills Music Ltd., London - Thore Ehrling Musik AB, Stockholm - Scandia- musiikki oy  
Trumpetin soittajan vapaapäivä oli ohjelmistossa viime toukokuussa Helsingin kaupunginorkesterin vappumatineassa. Amerikkalainen kevyen klassisen ikoni Leroy Anderson (1908 - 1975) sävelsi sen vuonna 1954 ja se onkin säveltäjän yksi soitetuimpia teoksia.


Räkna de lyckliga stunderna blott
Musik: Jules Sylvain - Text: Karl Ewert - Oy Fazerin Musiikkikauppa Helsinki
Olen tässä blogissa jo kertonut Jules Sylvainista (1900 - 1968) kattavasti (lue artikkelini). Vuonna 1944 hän sävelsi musiikin elokuvaan Räkna de lyckliga stunderna blott. Elokuvan nimikkokappaleen levytti laulajadiiva Ulla Billquist (1907 - 1946). Valssi Aurinkokello jätettiin Suomessa levyttämättä.



Portugalin tuulispää
Michael Durso, Mel Mitchell & Murl Kahn - Sanat Pauli Ström 
"Päivän iskelmät" Triola levyillä
Petticoats of Portugal [Rapariga do Portugal] oli minulle uusi tuttavuus ja samalla välitön suosikki. Olavi Virta levytti tämän beguinen vuodelta 1956 heti seuraavana vuonna Triola-savikiekolle Ossi Runnen (s. 1927) säestämänä. Kappale vaikuttaa olevan amerikkalainen huolimatta portugalivaikutteesta.
Ohessa levytys Billy Vaughanin (1919 - 1991) orkesterin toimesta vuodelta 1956.


Kengänkoputtaja naskalinnaputtaja
Suom. sanat: Saukki - Säveltänyt: Rudi Revil - Scandia-musiikki oy
The Little Shoemaker [Le petit cordonnnier] on alunperin ranskalainen iskelmä vuodelta 1954. Gaylords-lauluyhtyeen toimesta se vietti 19 viikkoa USAn Billboard-listalla ollen parhaimmillaan #2. Olavi Virta levytti kappaleen Suomessa Anna-Liisa Pyykön kanssa myös 1954.


Music Music Music
Suom: Kullervo - Engl. sanat & musiikki: Stephen Weiss & Bernie Baum -Fazer
Teresa Brewer (1931 - 2007) nousi tuntemattomuudesta maailmanmaineeseen vuonna 1949, kun hänen laulamasta B-puolen iskelmästä Music! Music! Music! tuli yli miljoona levyä myynyt suurhitti. En itse jostain syystä ollut kappaletta kuullut, ja eikä se minusta ole mitenkään omaperäinen. Suomessa Henry Theel levytti sen 1950.


Amor Amor
Musik: Gabriel Ruiz - Suom. sanat:  Kerttu Mustonen - Helsinki Prima Vista
Meksikolainen Gabriel Ruiz (1908 - 1999) sävelsi ennen II maailmansotaa kappaleen Amor (myös muodossa amor amor tai amor, amor, amor). Kapple oli mukana mm. elokuvassa Broadway Rhythm (1944). Laulu kuuluu myös Olavi Virran tunnetumpaan levytystuotantoon. Virta tallensi sen vuonna 1961 Helmi-savikiekolle.

Pas De Quatre
Englands Populäraste Dans - Meyer Lutz

Siteeraus Wanhojen tanssit -artikkelistani:
«Oheisen musiikin on tehnyt saksalaissyntyinen, mutta Englannissa aikuisikänsä viettänyt Wilhelm Meyer Lutz(1829 - 1903). Hänet tunnetaan kevyen musiikin tuotannostaan. kuin myös teatteri- ja bursleskitöistään. Pas de Quatre on nimenomaan peräisin burleskista Faust up to date(1888).»
Kappaleen tekijänoikeudet ovat varmasti vanhentuneet, sillä päiväys on vuodelta 1905. Varsin vintaakkia, sanoisin.

Suosituimmat artikkelit